Valtuustoaloite, kaupunkilaavuista ja nuotiopaikoista
Kaupunkiympäristölautakunnan vastaus valtuutettu Vesa Korkkulan ym. valtuustoaloitteeseen kaupunkilaavuista ja nuotiopaikoista
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Esittelijä muutti esityksen perusteluja seuraavasti: Lisätään kappaleiden 2 ja 3 väliin uusi kappale: "Tällä hetkellä Helsingissä on 36 grilli- ja nuotiopaikkaa, joista 12 sijaitsee mantereella ja 24 saaristossa. Mantereella sijaitsevien paikkojen ylläpidosta vastaa kaupunkiympäristön toimiala ja saaristossa sijaitsevista kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelut. Uusia suunnitteilla olevia paikkoja tulee olemaan kahdeksan Omastadi-hankkeena ja yksi puistosuunnitelman yhteydessä."
Lisätään kappaleiden 4 ja 5 väliin uusi kappale: "Yhden nuotiopaikan, johon kuuluu polttopuuhuolto sekä kunnossapitokustannukset ovat noin 450–550 euroa viikossa. Kustannuksiin ei sisälly jätehuollon kustannuksia. Talvisin vain asutusta lähellä oleville nuotiopaikoille järjestään polttopuut. Polttopuun hinta on noussut viimeisen vuoden aikana merkittävästi lisäten kunnossapitokustannuksia. Grillipaikkojen kunnossapitokustannukset muodostuvat puhtaanapidosta ja jätehuollosta, sillä grillaus tapahtuu omia hiiliä käyttäen."
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.
Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki käynnistää toimenpiteet riittävän monen kaupunkilaavun ja -nuotiopaikan perustamiseksi eri puolille kaupunkia hyville paikoille.
Helsinkiläiset ulkoilijat ja luonnossaliikkujat ovat toivoneet, että kaupungissa olisi useampia paikkoja, missä nuotion tekeminen olisi sallittua ja helppoa. Viime vuosina grillipaikkoja on toteutettu OmaStadi-hankkeina.
Toimivat ja suositut nuotiopaikat vaativat yllättävän paljon kunnossapitoa ja tulenteon oikean käytön opastamista. Hyviä ja toimivia esimerkkejä ovat Seurasaaren nuotiopaikka, jota pyörittää Seurasaari-säätiö, ravintolan hoitama nuotiopaikka Haltialassa ja Uutelan kota, joka ei olisi mahdollinen ilman vapaaehtoisia ja aktiivisia kotakummeja.
Tulentekopaikkojen verkoston suunnittelu on jo alkanut: Helsingin saariston kehittämisen yhteydessä on selvitetty uusien tulentekopaikkojen sijoittamista saariin ja vanhojen kunnostamista. Kaupunkiympäristön toimiala selvittää parhaillaan nuotiopaikkojen lisäämistä osana kaupungin luonnonläheisten viheralueiden tulevaisuuden retkeilypalveluita Helsingissä. Helsingissä on haluttu suosia kotaa laavun sijaan, ja osaan tulentekopaikoista on pohdittu katosta ja muita suojia. Nuotiopaikkojen käyttöä rajoittavat palovaroitukset, jolloin avotulen teko on kielletty.
Sekä saaristossa että mantereen puolella pulmana on nuotiopaikkojen tarvitsema huolto, erityisesti puuhuolto. Polttopuiden vieminen ja riittävästä puuvarastosta huolehtiminen mahdollistaa toimivan nuotiopaikan. Ilman puuhuoltoa polttopuuna käytetään muun muassa lahoamaan jätettyjä puita ja nuotiopaikan lähellä olevien puiden oksia. Puuhuollon järjestämisessä pitää vielä ratkaista huollon laatu. Helsingin alueella toimiva Uudenmaan virkistysalueyhdistys on ratkaissut puuhuollon niin, että nuotiopaikkojen lähellä on saatavana polttopuuta, mutta retkeilijän tulee itse pieniä pöllit haloiksi. Tämä malli on osaltaan pitänyt polttopuun menekin normaalina.
Kaupunkiympäristön toimialan kunnossapito ja kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelut vastaavat Helsingin viher- ja virkistysalueiden nykyisistä tulentekopaikoista. Tulentekopaikkojen kasvattamien ei tällä hetkellä ole helppoa kunnossapidon heikon määrärahatilanteen takia. Tulentekopaikat eivät investointeina ole erityisen hintavia, mutta ilman toimivaa kunnossapitoa ne eivät palvele halutulla tavalla.
Valtuustoaloite
Valtuutettu Vesa Korkkula ja 17 muuta valtuutettua ovat tehneet 16.11.2022 seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen:
"Aloite kaupunkilaavuista ja nuotiopaikoista
Monissa kansallispuistoissa kuten Nuuksiossa voi osana luontoelämystä istahtaa rentoutumaan laavulle nuotion ääreen. Helsingissä on viisi yleistä grillikatosta ja saaristossa kymmenen keittokatosta.
Niin hienoa kuin saariston elävöittäminen onkin, eivät saariston virkistysmahdollisuudet palvele kuin osaa kaupunkilaisista ja heitäkin vain osan vuotta. Lisäksi kahviloihin verrattavia ulkoilumajoja on kahdeksan. Nämäkin ovat upeita paikkoja, mutta ne eivät ole luonnon keskellä olevia laavuja.
Kansallispuistojen kaltaisia kaikille avoimia laavu- ja nuotiopaikkoja ei kaupungista löydy. Laavunuotiopaikat olisivat merkittävä kaupunkilaisten viihtyvyyttä lisäävä seikka. Tällaiset kaupunkilaavujen yhteydessä olevat nuotiopaikat voisivat sijaita esimerkiksi hyvillä rantapaikoilla ja kallioisilla alueilla, joilta on hyvät näkymät.
Me tämän aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki käynnistää toimenpiteet riittävän monen, esimerkiksi kymmenen kaupunkilaavun ja -nuotiopaikan perustamiseksi eri puolille kaupunkia hyville paikoille."
Toimivalta
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu.
Aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu kaupunkiympäristölautakunnan tai sen alaisen viranomaisen toimivaltaan.
Kaupunkiympäristölautakunta 06.06.2023 § 334
Päätös tullut nähtäväksi 16.06.2023
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Jussi Luomanen, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 38626
Tero Santaoja, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37155