Hankerahoitus, keskushallinto, Kiertotalouskaupungin hallinta, Suomen Akatemia

HEL 2022-014156
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 87

Osallistuminen Suomen Akatemian rahoittamaan hankkeeseen ”Kiertotalouskaupungin hallinta: Julkisten ja yksityisten sidosryhmien sitouttaminen kiertotalouteen”

Rahoitusjohtaja

Päätös

Rahoitusjohtaja päätti hyväksyä Helsingin kaupungin osallistumisen Suomen Akatemian rahoittamaan hankkeeseen ”Kiertotalouskaupungin hallinta: Julkisten ja yksityisten sidosryhmien sitouttaminen kiertotalouteen” - Governing Transition to a Circular City: Engaging public and private stakeholders in the circular economy.

Samalla rahoitusjohtaja päätti valtuuttaa kaupunginkanslian strategiaosaston kaupunkitietoyksikön toimimaan kaupungin edustajana kyseisessä hankkeessa ja allekirjoittamaan hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat asiakirjat.

Helsingin kokonaisbudjetti on 552 301 euroa, jolle saadaan Suomen Akatemialta rahoitusta enintään 384 708 euroa. Helsingin kaupungin omarahoitusosuus on 167 593 euroa, joka esitetään katettavaksi keskitetyn hanketoiminnan määrärahasta talousarviokohdasta 1 50 04.

Päätöksen perustelut

”Kiertotalouskaupungin hallinta: Julkisten ja yksityisten sidosryhmien sitouttaminen kiertotalouteen” -hanke toteuttaa kansallisia prioriteetteja, joilla halutaan tukea kiertotaloutta kaupungeissa. Taustalla on havainnot tärkeiden raaka-ainevarojen sijainnista Euroopan ulkopuolella (raaka-aineiden saannin vaikeutuminen ja riskit) ja ilmastonmuutoksen torjunta.

Hanke auttaa Helsingin kaupunkia toteuttamaan kunnan kuntalain mukaista tarkoitusta. Kuntalain ensimmäisen pykälän mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tässä hankkeessa tutkitaan kaupungin edellytyksiä edetä kiertotaloussiirtymässä ottaen huomioon erityisesti kuntapäättäjien ja sidosryhmien näkökulmat ja tietotarpeet.

Hanke tuottaa tietoa kaupungin päättäjille, millaisia uudistumisvaatimuksia ja -tilaisuuksia liittyy siirtymään lineaaritaloudesta kiertotalouteen. Yhtäältä hanke selostaa kaupungin mahdollisuuksia parantaa urbaanien tuotanto- ja kulutusfunktioiden integraatiota ja saada aikaiseksi resurssivirtojen suljettua kiertoa kaupunkisuunnittelun ja alustatalouden keinoin. Toisaalta hanke analysoi varsinkin sidosryhmien näkökulmia, miten sääntelyaukkoja paikkaamalla ja kaupungin ja yksityisten tahojen intressejä yhteensovittamalla voitaisiin edistää kestävää materiaalien käyttöä ja jätteiden uusiokäytön ja kierrätyksen sekä hyödyntämisen edellytyksiä.

Hanke tuottaa empiiristä, vertailevaa kaupunkitutkimustietoa, joka perustuu varsinkin Helsingistä ja kolmesta kotimaisesta verrokkikaupungista kerättäviin tutkimusaineistoihin. Tutkimuksen johtopäätökset selittävät, miten valikoituja säädöksiä, valittuja organisoitumisen tapoja, kaupunkipolitiikan vakiintuneita toimintaperiaatteita ja materiaalivirtojen markkinamuotoja hienosäätämällä voitaisiin edistää urbaania resilienssiä ja eliminoida negatiivisia ilmastovaikutuksia kaupungin, yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyöllä.

Hankkeessa arvioidaan ulkomaisten verrokkikaupunkien kiertotaloussiirtymän nimissä käynnistämiä politiikkareformeja. Niiden lisäksi analysoidaan myös kaupunkitason kiertotaloustoimien liikkumavaraa ja punnitaan kaupunkien ympäristö- ja jätepoliittista toimintakapasiteettia kaupunkien itsehallinnon ja kaupunkitalouden rahoitusedellytysten näkökulmasta.

Kyseessä on Helsingin kaupungin ja Tampereen yliopiston yhteinen konsortiohanke, jota Helsinki vetää. Tampereen yliopistolla on oma, erillinen rahoituksensa. Helsinki pääsee suoraan hyötymään myös Tampereen yliopistossa tuotettavista tutkimustuloksista. Lisäksi hanke tekee kansainvälistä yhteistyötä ainakin kuuden eurooppalaisen ja kolmen aasialaisen yliopiston kanssa. Hankekonsortion tutkijat tekevät aineistojen hankintamatkoja ulkomaille ja kutsuvat ulkomaisia kaupunkitutkimuksen ja kiertotalouden asiantuntijoita vierailuille Suomeen. Helsingin hankkeen kokonaisbudjetti on 552 301 euroa, jolle saadaan Suomen Akatemialta rahoitusta enintään 384 708 euroa (69,66 %). Helsingin kaupungin rahoitusosuus on 167 593 euroa (30.34 %), joka esitetään katettavaksi keskitetyn hanketoiminnan määrärahasta talousarviokohdasta 1 50 04. Hanke toteutetaan 01.01.2022–31.12.2025 välisenä aikana.

Hanke tukee kaupunkistrategian seuraavia painopisteitä: ”Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua”, ”Älykästä Helsinkiä johdetaan, tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen” ja ”Kansallista edunvalvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä Helsingin kehittämisessä”.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 12 luvun 4 §:n 7 kohdan mukaan rahoitusjohtaja hakee kaupungin puolesta valtionosuudet ja -avustukset sekä niihin verrattavat etuudet.

Päätös tullut nähtäväksi 29.11.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Lisätietojen antaja

Katja Vilkama, tutkimuspäällikkö, puhelin: 0504028766

katja.vilkama@hel.fi

Pekka Valkama, erikoistutkija, puhelin: 0401869645

pekka.valkama@hel.fi

Päättäjä

Tuula Saxholm
rahoitusjohtaja

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
2. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.