Konsernitili, Nordea Bank Oyj, käyttöoikeustilin luottolimiitti, Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Tennispalatsi

Rahoitusjohtaja päätti, että Nordea Bank Oyj:ssa 2.1.2023 käyttöön otettavan konsernitilin käyttöoikeustiliksi liitettävälle Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Tennispalatsin tilille liitetään toistaiseksi voimassa oleva 500 000 euron suuruinen luottolimiitti. Tilin numero on **********

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Tennispalatsin Danske Bankin käyttöoikeustilillä oleva nykyinen limiitti pidetään voimassa vuoden 2023 puolelle kunnes yhtiön Nordea Bank Oyj:n käyttöoikeustiliin avattava limiitti korvaa Danske Bankin käyttöoikeustilin limiitin.

Limiitin marginaali on 2.1.2023 lukien 0,75 % -yksikköä. Pankki laskee ja veloittaa yhtiöltä käytetyn limiitin määrästä korkoa päivittäisen yhden kuukauden Euribor -noteerauksen mukaisesti lisättynä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston vahvistamalla kulloinkin voimassa olevalla marginaalilla.

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Tennispalatsin hallitus päätti 10.11.2022 kokouksessaan hakea toistaiseksi voimassa olevaa 500 000 euron limiittiä.

Kaupunkikonsernin tasehallinnan periaatteiden (Khs 14.5.2018, 338 §) mukaisesti kaupungin ja sen tytäryhteisöjen käytössä on konsernitili. Tytäryhteisöt vastaavat itse oman käyttöoikeustilinsä käytöstä ja varojen riittävyydestä.

Hallintosäännön 12 luvun 4 §, 9. kohdan mukaisesti rahoitusjohtaja päättää pankkitilien avaamisesta kaupungin nimiin sekä saman pykälän 10. kohdan mukaisesti muiden kuin kaupungin kokonaan omistamien tai muutoin kokonaan määräysvallassa olevien tytär- ja konserniyhteisöjen liittymisestä konsernitilijärjestelmään sekä konsernitilijärjestelmän sisäisistä limiiteistä. Edelleen 4 § 5. kohdan mukaisesti rahoitusjohtaja päättää konsernipankin sisäisistä veloitettavista ja hyvitettävistä koroista.

Valtiontukiarviointi

Limiittiin sisältyy tukea, joten päätöksen valmistelussa on arvioitu, sisältyykö toimenpiteeseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) artiklan mukaista valtiontukea. SEUT 107(1) mukaan jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Tennispalatsin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on osana Helsingin kaupunkikonsernia hallita maanvuokrasopimuksen nojalla Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan (Kampin) korttelissa tonttia nro 4010/1 sekä omistaa sillä oleva museo- ja liikerakennus. Yhtiö on keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka kaikki osakkeet ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaupunki vuokraa Tennispalatsin elokuvateatteri- ja siihen liittyvät ravintolatilat Finnkinolle. Annetun ulkopuolisen ja riippumattoman asiantuntijan arviolausunnon perusteella kaupungin puolesta on varmistettu, että Finnkinon vuokra on markkinahintainen. Näyttelytilat ovat Helsingin kaupungin omistaman HAM taidemuseon käytössä.

Kiinteistöosakeyhtiön tonttia ja rakennusta käytetään sekä taloudelliseen että muuhun kuin taloudelliseen toimintaan. EU:n tuomioistuin ja komissio ovat ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsoneet, että erityisen luonteensa vuoksi tiettyjen kulttuuriin ja kulttuuriperinnön suojeluun liittyvien toimien, kuten museotoiminnan, voidaan katsoa olevan ei-taloudellisia (ks. komission käsitetiedonanto 2016/C 262/01, kohta 33). Tällöin näiden toimintojen julkinen rahoittaminen ei myöskään ole valtiontukea. Toiminnan ei-taloudellista luonnetta ei muuta se, jos kulttuuri-instituutioissa kävijät joutuvat maksamaan rahallisen korvauksen, joka kattaa vain murto-osan todellisista kustannuksista (käsitetiedonannon kohta 34). HAM tademuseon toiminta on melkein kokonaan julkisrahoitteista. Kiinteistöosakeyhtiön saama tuki ei ole valtiontukea näyttelytilojen osalta.

Elokuvateatteri- ja ravintoalatoimintaa voidaan taas pitää taloudellisena. Kyse on taloudellisesta toiminnasta riippumatta siitä, käyttääkö tuensaaja tai sen omistaja tiloja suoraan tarjotakseen itse tavaroita tai palveluja markkinoille vai antavatko ne tilat sellaisen kolmantena osapuolena olevan toiminnanharjoittajan saataville, joka puolestaan tarjoaa palveluja rakennuksen loppukäyttäjille (käsitetiedonannan kohta 222). Kyseiset tilat ovat kuitenkin kulttuurin ja vapaa-ajan tiloja, jotka palvelevat ensisijaisesti paikallisia asukkaita ja ne eivät todennäköisesti houkuttele asiakkaita muista EU:n jäsenvaltioista tai muissa jäsenvaltioissa järjestettävistä samanlaisista tilaisuuksista. Tuen vaikutus rajat ylittävään kauppaan voisi olla enintään marginaalinen (komission käsitetiedonannon kohdat 196 ja 197). Näin ollen tuessa ei ole myöskään elokuvateatteri- ja ravintolatilojen osalta kyse SEUT 107 (1) artiklan mukaisesta valtiontuesta.