Konsernitili, Nordea Bank Oyj, käyttöoikeustilin luottolimiitti, Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy

Rahoitusjohtaja päätti, että Nordea Bank Oyj:ssa 2.1.2023 käyttöön otettavan konsernitilin käyttöoikeustiliksi liitettävälle Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n tilille liitetään 100 000 000 euron suuruinen luottolimiitti, joka on voimassa 29.12.2023 asti. Tilin numero on **********

Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n Danske Bankin käyttöoikeustilillä oleva nykyinen limiitti pidetään voimassa vuoden 2023 puolelle kunnes yhtiön Nordea Bank Oyj:n käyttöoikeustiliin avattava limiitti korvaa Danske Bankin käyttöoikeustilin limiitin.

Limiitin marginaali on 2.1.2023 lukien 0,75 % -yksikköä. Pankki laskee ja veloittaa yhtiöltä käytetyn limiitin määrästä korkoa päivittäisen yhden kuukauden Euribor -noteerauksen mukaisesti lisättynä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston vahvistamalla kulloinkin voimassa olevalla marginaalilla.

Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n hallitus päätti 24.11.2022 kokouksessaan hakea sadan miljoonan euron luottolimiittiä 29.12.2023 asti.

Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy tarvitsee limiittiä vuoden 2023 investointiohjelman mukaisten maksuvelvoitteiden hoitamiseen. Limiittirahoitusta tullaan konvertoimaan pitkäaikaiseksi lainaksi vuonna 2023, jota varten yhtiö tulee erikseen hakemaan kaupungin omavelkaista takausta. Pitkäaikaisen rahoituksen hankkiminen ja siihen liittyvät selvitykset ovat meneillään.

Kaupunkikonsernin tasehallinnan periaatteiden (Khs 14.5.2018, 338 §) mukaisesti kaupungin ja sen tytäryhteisöjen käytössä on konsernitili. Tytäryhteisöt vastaavat itse oman käyttöoikeustilinsä käytöstä ja varojen riittävyydestä.

Hallintosäännön 12 luvun 4 §, 9. kohdan mukaisesti rahoitusjohtaja päättää pankkitilien avaamisesta kaupungin nimiin sekä saman pykälän 10. kohdan mukaisesti muiden kuin kaupungin kokonaan omistamien tai muutoin kokonaan määräysvallassa olevien tytär- ja konserniyhteisöjen liittymisestä konsernitilijärjestelmään sekä konsernitilijärjestelmän sisäisistä limiiteistä. Edelleen 4 § 5. kohdan mukaisesti rahoitusjohtaja päättää konsernipankin sisäisistä veloitettavista ja hyvitettävistä koroista.

Valtiontukiarviointi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komissio on tuen käsitettä koskevassa tiedonannossa määritellyt kriteerit, joiden täyttyessä infrastruktuurin rakentamiseen myönnetyllä tuella ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun. Komission mukaan näin on erityisesti tilanteissa, joissa rakennettava infrastruktuuri ei suoraan kilpaile toisen infrastruktuurin kanssa.

Komission mukaan infrastruktuurin rakentamisen rahoittamiseen ei sisälly valtiontukea, jos seuraavat kolme edellytystä täyttyvät yhtäaikaisesti: 1) infrastruktuuri ei kilpaile suoraan toisen infrastruktuurin kanssa, 2) yksityinen rahoitus on alalla ja tuen myöntävässä jäsenvaltiossa vähäistä ja 3) infrastruktuuria ei rakenneta yksinomaan yhdelle yrityksille tai toimialalle, vaan se hyödyttää yhteiskuntaa laajasti. Tällaisessa tilanteissa jäsenvaltion viranomaisten tulee varmistaa, ettei rakentamiseen myönnettyä tukea käytetä tukemaan esimerkiksi infrastruktuurin operointia tai muuta taloudellista toimintaa (Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohdat 211–212). Raidevaunuvarikon rakentamisessa on kyse sellaisen infrastruktuurin rakentamisesta, joka edellyttää, että julkinen taho rahoittaa hanketta eikä hankkeella ole siten vaikutusta kilpailuun. Rakennushankkeessa on pääasiallisesti kyse raidevarikon rakentamisesta, vaikka hankkeessa myös uudistetaan bussivarikon sijaintia ja toimintoja. Mikäli raidevaunu- ja bussivarikon tiloja vuokrataan eteenpäin kolmansille osapuolille, tulee varmistua siitä, että Ruskeasuon Varikkokiinteistöt Oy:n kaupungilta saama taloudellinen etu ei siirry kilpailulla markkinoilla toimivien yritysten hyväksi. Tällaisessa tilanteessa kolmansille osapuolille vuokratuista tiloista tulee periä markkinahintaista vuokraa.