Oikaisuvaatimus, rakennuslupa, päätös 22.11.2022 § 766, 31-2727-22-B, Asunto Oy Puistokaari 1

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä Asunto Oy Puistokaari 1:n oikaisuvaatimuksen rakennusvalvontapalveluiden lupayksikkö 2:n läntisen lupatiimin päällikön tekemästä koulurakennuksen laajentamista ja osittaista korjausta koskevasta rakennuslupapäätöksestä 22.11.2022 § 766, lupatunnus 31-2727-22-B.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Rakennusvalvonnan läntisen lupatiimin päällikkö on 22.11.2022 § 766 kohdalla tekemällään päätöksellä myöntänyt hakijalle, Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry:lle rakennusluvan koulurakennuksen laajentamiselle ja osittaiselle korjaamiselle osoitteessa Isokaari 19, kiinteistötunnus 91-31-84-8, lupatunnus 31-2727-22-B.

Vuonna 1968 valmistunutta Lauttasaaren yhteiskoulua laajennetaan ja sisätiloihin tehdään tarvittavia muutoksia henkilökunnan ja oppilasmäärän kasvaessa. Tontin luoteispuolella sijaitsevaa 1-kerroksista rakennuksen osaa korotetaan Isokaaren puolella yhdellä ja Myllykallion puolella kahdella kerroksella. Kerroksiin sijoittuu uusia perusopetustiloja, erikoisopetustiloja ja niihin liittyviä varastotiloja sekä opinto-ohjaajien ja oppilashuollon tiloja. Ensimmäisessä kerroksessa ruokalan keittiötä ja opettajien työtiloja laajennetaan sisäpihan suuntaan. Kellariin rakennetaan uusi väestönsuojatila, joka toimii normaalioloissa bänditilana. Lisäksi rakennetaan uusi porrashuone ja henkilöhissi, jolla rakennuksen yhteyksiä uusiin tiloihin sekä esteettömyyttä parannetaan.

Korotettavien rakennusmassojen uusien julkisivujen pääasiallinen materiaali on lasi. Rakennuksen vanhimman osan julkisivuverhous ja ikkunat uusitaan. Tiilimuurauksessa käytetään alkuperäisen kaltaista tiiltä, limitystä ja muuraustekniikkaa. Jälkikäteen ikkunajärjestelmään asennetut luokkakohtaisen ilmanvaihdon laitteistot siirretään ylimmän kerroksen vesikatolle ja samassa yhteydessä osittain umpinaisiksi muutetut ikkunan osat poistetaan ja ikkunat uusitaan palauttaen ikkuna-aukkojen jaottelu, sekä alkuperäisen julkisivun sommittelu.

Nykyistä pihaa pienennetään ruokalan laajennuksen verran. Piha-alueelle rakennetaan tarvittava määrä uusia auto- ja polkupyöräpaikkoja.

Asunto Oy Puistokaari 1:n oikaisuvaatimus

Rakennuspaikan viereisen tontin haltija Asunto Oy Puistokaari 1 on 5.12.2022 rakennusvalvontaan saapuneella kirjelmällään vaatinut oikaisua mainittuun päätökseen. Oikaisuvaatimuksessa todetaan muun ohella seuraavaa.

Vaadimme että rakennuslupapäätös 22.11.2022 § 766 kumotaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 118 pykälässä velvoitetaan rakentamiseen ja rakennuksiin liittyvien toimenpiteiden yhteydessä huolehtimaan siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Helsingin kaupungin 2000-luvun alussa tekemän koulurakennusten suojeluarvoja koskevan selvityksen arvioinnin mukaan Lauttasaaren yhteiskoulun koulurakennus kuuluu arvoluokkaan, johon liittyviä koulurakennusten kunnossapitoa ja perusparannusta koskevia tavoitteita ovat: Julkisivut ja vesikatto sekä ikkunat tulee säilyttää alkuperäisinä tai alkuperäisen kaltaisina; Rakennustekniset ominaispiirteet sekä alkuperäiset tilalliset ja toiminnalliset ratkaisut tulee pääosin säilyttää; keskeisten sisätilojen pintamateriaalit, kiinteä kalustus ja merkittävimmät yksityiskohdat tulee säilyttää; Alkuperäiset värit tulee säilyttää.

Myönnetyn rakennusluvan mukaisessa suunnitelmassa ei ole noudatettu MRL 118§:n velvoitteita. Esitetty suunnitelma turmelee Heikki ja Kaija Sirenin suunnitteleman koulurakennuksen massoittelun, vesikaton, julkisivut sekä korotettavan rakennuksen alkuperäisen osan ylimmän kerroksen kattokuvuilla valaistun interiöörin.

Tontin asemakaava on vuodelta 1987 ja rakennetun kulttuuriperinnön varjelun näkökulmasta vanhentunut. Tontille aiemmin tehdyissä mittavissakin laajennuksissa on kunnioitettu Sirenien suunnitteleman vuonna 1968 valmistuneen rakennuksen alkuperäistä kouluarkkitehtuuria. Asunto Oy Puistokaari 1 on aiemmissa yhteydenotoissaan sekä lupahakemuksesta naapurin kuulemisen yhteydessä antamassaan kirjallisessa kannanotossa pitänyt koulun lisärakentamista kannatettavana, mutta esittänyt merkittävän suomalaisen, helsinkiläisen ja lauttasaarelaisen arkkitehtipariskunnan suunnitteleman arvokkaan koulurakennuksen suojeluarvot huomioon ottavan vaihtoehtoisen sijoituspaikan lisärakennukselle.

Kun arkkitehtikilpailu on mahdollistanut MRL 118 §:n asettamien tavoitteiden vastaisen ratkaisun, jossa Heikki ja Kaija Sirenin suunnitteleman koulurakennuksen alkuperäinen hahmo menetetään, voidaan perustellusti todeta, että kilpailuohjelma on näiltä osin ollut puutteellinen, jopa virheellinen. Osaavalla suunnittelulla ja ratkaisuilla, joissa laajennusosa esitetyllä vaihtoehtoisella paikalla esimerkiksi osittain tai kokonaan nostetaan pilarien varaan, on mahdollista ohittaa rakennusluvan hakijan mainitsemat vaikeudet. Kadun varteen rakennettu liikuntahalliosa on ilman ongelmia toteutettu vuonna 2018 myönnetyn rakennusluvan perusteella asemakaavaan merkityn rakennusalan ulkopuolelle.

Lauttasaaren yhteiskoulun kannatusyhdistys ry:n vastine

Rakennushankkeeseen ryhtyvä on antanut vastineen oikaisuvaatimuksen johdosta. Vastineessa todetaan muun ohella seuraavaa.

Aiemmassa vastauksessa As Oy Puistokaari 1:lle olemme tuoneet esille vaikeuden toteuttaa hanke koulun sisäpihalle. Koulun takana oleva Myllykallio on merkittävä luontoelementti, joka halutaan säästää. As Oy Puistokaari 1:n ehdottama rakennuspaikka on kaavan mukaisen rakennusalueen ulkopuolella ja sitä kautta asemakaavan vastainen. Lisäksi koulun piha on pieni ja pelastustiekäytössä, joten sille alueelle ei voida toteuttaa lisärakennusta. Suunniteltu laajennus parantaa huomattavasti koulun esteettömyyttä palvellen oppilaita. Rakennusta ei ole suojeltu. Lainvoimainen asemakaava sallii korotuksen ja siihen on kysytty myös kaupunginmuseon kanta. Myös rakennusoikeutta on käyttämättä riittävästi.

Laajennuksen suunnittelussa on tiedostettu alkuperäisen rakennuksen rakennustaiteelliset arvot ja haluttu arvostaa Sirenien suunnittelemaa alkuperäistä arkkitehtuuria. Laajennuksella korostetaan alkuperäistä ulkoarkkitehtuuria tuomalla vanhojen punatiilisten julkisivujen rinnalle mahdollisimman eleetön ja kontrastoiva lisäkappale. Koulun alkuperäiset julkisivut kunnostetaan ja alkuperäiset nauhaikkunat palautetaan alkuperäiseen muotoonsa. Vanha vesikattolinja jää julkisivuihin näkymään laajennusosan lasisen sekä alkuperäisen tiilisen julkisivupinnan liittymäkohdassa. Sisätiloissa pyritään korostamaan alkuperäisiä pintoja.

Laajennuksella arvostetaan rakennuksen alkuperäistä massoittelua jatkamalla koulun nykyisen 3. kerroksisen osan horisontaalista linjaa. Laajennuksen massoittelu porrastuu kadulle päin 2. kerroksiseksi, liittyen lähelle nykyisen liikuntasalin korkomaailmaa. Asunto Oy Puistokaaren viittaaman Maankäyttö- ja rakennuslain 118 § pykälän mukaisesti hankkeen vaikutuksia alkuperäiseen rakennukseen ja kaupunkikuvaan on arvioitu rakennuslupaprosessin yhteydessä. Hanke on saanut kaupunkikuvatoimikunnan ja kaupunginmuseon puoltavat lausunnot. Jatkosuunnittelu tehdään kaupunginmuseon kanssa yhteistyössä lupaehtojen mukaisesti, jotta lopputulos on MRL 118 § pykälän mukainen. Hanketta ei ole tehty Maankäyttö- ja rakennuslain 118 § pykälän vastaisesti, kuten Asunto Oy Puistokaari oikaisupyynnössään esittää.

Alkuperäisessä rakennuksessa tilat kiertyvät sisäpihan ympärille, missä keskeisesti sijaitsevat sisäpiha-, ruokala- ja aulatilat toimivat kokoavina alueina. Rakentamalla laajennus ruokalan vesikaton päälle pystytään liittymään luontevasti lähelle nykyisiä opetus-, ruokala- ja yhteistiloja, muuttamatta koulun alkuperäistä toiminnallista ajatusta. Viemällä laajennus Asunto Oy Puistokaaren esittämälle alueelle, ei laajennuksen opetustiloja saada liittymään lähelle oleellisia yhteistiloja. Samalla pilattaisiin Myllykallion rooli sisäpihaa rajaavana elementtinä, mikä nähdään suojeltavana osana Sirenien alkuperäistä ajatusta rakennuksen sovittamisesta ympäristöönsä. Kallioinen piha-alue on pystytty säilyttämään vapaana rakentamisesta liikuntasalin ja auditorion laajennuksien yhteydessä eikä opetustilojen laajennuksen yhteydessäkään haluta tilannetta muuttaa. Suunniteltu laajennushanke tukee arvokkaan viherkäytävän säilyttämistä nykyisessä laajuudessaan rannalta Myllykalliolle asti.

Asunto Oy Puistokaari epäilee oikaisuvaatimuksessaan hankkeen alkuvaiheessa järjestetyn arkkitehtuurikilpailun kilpailuohjelmaa puutteelliseksi ja virheelliseksi. Arkkitehtuurikilpailun tarkoituksena oli tutkia eri mahdollisuudet lisälaajennuksen toteutukselle. Kunnioittaakseen alkuperäisten arkkitehtien työtä, oli arkkitehtuurikilpailun valitsijatiimin jäsenenä Sirénien arkkitehtuuria hyvin tunteva arkkitehti. Hanketta on jatkojalostettu kilpailun jälkeen yhteistyössä Lauttasaaren yhteiskoulun ja Helsingin kaupungin kanssa.

Päätöksen perustelut

Alueella on voimassa asemakaava nro 9239, joka on tullut voimaan 12.10.1987. Koulurakennus sijoittuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YO). Rakennusta ei ole asemakaavassa suojeltu. Asemakaavassa on määritelty rakennusalan rajat. Rakennusalalla jolle laajennus sijoittuu, ei ole rajattu rakennuksen korkeutta tai kerroslukua.

Koulurakennuksen etäisyys oikaisuvaatimuksen tekijän tontin rajasta on noin 19 metriä. Oikaisunhakijan rakennus on noin 9 metrin etäisyydellä rajasta. Koulurakennus ja siten suunniteltu laajennusosa sijaitsee siis noin 28 metrin etäisyydellä oikaisunhakijan rakennuksesta.

Lauttasaaren yhteiskoulu on Arkkitehtitoimisto Heikki ja Kaija Sirenin vuonna 1966 suunnittelema. Rakennus valmistui vuonna 1968 peruskoulun ja lukion opetuskäyttöön.

Helsingin kaupunginmuseon tekemässä Lauttasaaren rakennusinventoinnissa vuosilta 2001-2002 Lauttasaaren yhteiskoulu on merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi: "Rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Rakennukseen liittyy paikallishistoriallisia arvoja. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset ovat onnistuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen."

Rakennushistoriallisen selvityksen mukaan nykyinen rakennus kiertyy J-mallisen sisäpihan ympärille. Liikuntasalin laajennuksen, joka on vuodelta 2019, myötä koulun sisäpihasta tuli suljetumpi. Vuosien 1969 ja 1998 välisenä aikana rakennukseen on tehty joitakin muutoksia. Rakennuksen alkuperäiset räystäspellitykset on ajan saatossa vaihdettu profiililtaan korkeammiksi. Nauhaikkunarivistö ei ole säilynyt alkuperäisessä muodossaan, sillä tuuletusikkunoita on korvattu umpiosilla ilmanvaihtomuutosten takia. Sisäpihalla yläpihan betonikiveys, alapihan asfalttipinnat ja portaikon istutusaltaat ovat säilyneet ja alapihalle on lisätty pyörätelineitä ja -katoksia sekä ulkoliikuntavälineitä. Rakennuksen Isokaaren puoleiset pitkänomaiset rakennusmassat on pidetty matalana, minkä ansiosta sisäpiha pysyy valoisana avautuen kohti Myllykalliota. Koulun sisätilojen alkuperäinen ilme on säilynyt nykypäivään.

Helsingin kaupunginmuseo on rakennuslupahakemuksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut muun ohella, että nyt kyseessä oleva koulu on arvotettu Opintiellä-selvityksessä v. 2004 helsinkiläisten koulurakennusten joukossa luokkaan 2, arkkitehtuuriltaan laadukas koulu. Koulua on laajennettu vuonna 1998 auditoriosiivellä, sekä uudella liikuntasalimassalla vuonna 2017. Nyt hankkeessa laajennetaan Lauttasaaren yhteiskoulun rakennusta, kunnostetaan julkisivurakennetta sekä tehdään sisätilamuutoksia. Rakennus muuntuu ilmeeltään transformatiivisesti. Muutoksessa pyritään huomioimaan kohteen alkuperäiseen arkkitehtuuriin liittyviä periaatteita, sisäpihan ympärille kiertyviä rakennusmassoja, tiilimateriaalia julkisivuissa ja nauhaikkunamalliin perustuvaa modernia julkisivuarkkitehtuuria. Kaupunginmuseo näkee tavoitteellisena sisätilojen kunnostuksen yhteydessä alkuperäisratkaisujen ylläpitämistä, sekä tarpeellisesti ennallistavia uudismateriaaleja. Julkisivut kunnostetaan uudella tiilimuurauksella, joka toteutetaan alkuperäisen kaltaisella tiilimateriaalilla. Kaupunginmuseo osallistuu soveltuvan tiilimateriaalin katselmukseen. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa hankkeesta.

Kaupunkikuvatyöryhmä on käsitellyt hanketta ja antanut siitä lausuntonsa. Lausunnossa todetaan, että uudisosan suuret lasipinnat muodostavat perustellun kontrastin vanhojen tiilijulkisivujen kanssa. Tiilipäädyt liittävät laajennuksen kuitenkin luontevasti vanhan rakennuksen materiaalivalikoimaan. Massoittelussa ongelmana on, että laajennusosa kohoaa häiritsevällä tavalla nykyisten rakennusmassojen yläpuolelle. Jatkosuunnittelussa tulee tutkia voisiko olemassa olevan rakennuksen vaakalinjan saada jatkumaan myös laajennusosan julkisivussa esimerkiksi uudisosan vähäisellä sisäänvedolla ja räystäsratkaisua uudelleenmuotoilemalla. Julkisivuissa keskeisessä asemassa ovat laajat lasipinnat, mikä asettaa suuria vaatimuksia ikkunarakenteiden detaljoinnille ja suunnitteluratkaisuille. Lasipinnan taakse jäävien laajojen umpiosien värisävyn määrittely on tehtävällä huolella, jotta vältytään häiritsevältä vaakaraitavaikutelmalta julkisivussa. Uudisosan julkisivutiilet tulee valita mallin avulla alkuperäisten tiilijulkisivujen kanssa yhteensopiviksi. Jatkosuunnittelussa on panostettava piha-alueen ulkovalaistuksen ja pimeän ajan näkymän suunnitteluun. Hanketta puolletaan edellä mainituin huomioin.

Suunnitelmia on muutettu kaupunkikuvatyöryhmän lausunnon edellyttämällä tavalla; uudisosalle on pääpiirustuksissa tehty vähäinen sisäänveto, jolloin räystäslinja on samassa korossa nykyisen rakennuksen räystään kanssa. Lopullinen lasijulkisivun värisävy on ilmoitettu hyväksytettävän rakennusvalvonnan viranomaisilla. Laajennuksen ja nykyisen rakennuksen julkisivuverhous ilmoitetaan tehtävän samalla tiilellä. Tiili valitaan mahdollisimman lähelle nykyistä tiiltä ja valittu tiili hyväksytetään rakennusvalvonnalla. Ulkovalaistus huomioidaan jatkosuunnittelussa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Hallituksen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslaiksi (101/1998) pykälän 118 perusteluissa todetaan, että pykälässä tarkoitettu turmelemiskielto tarkoittaisi rakentamisen ajallisen kerrostuneisuuden kunnioittamista. Sen arvottamisen perusteet luonnollisesti voisivat ajan myötä vaihdella. Kysymys olisi kuitenkin yhtä hyvin rakentamisen arvokkaiden yksityiskohtien kuin rakennetun ympäristön kokonaiskuvan vaalimisesta.

Nyt kyseessä oleva Lauttasaaren yhteiskoulun rakennus on maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukainen historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei ole asemakaavassa suojeltu. Helsingin kaupunginmuseo ja kaupunkikuvatyöryhmä ovat lausunnoissaan katsoneet, että rakennuksen korottaminen ei turmele rakennusta.

Esitettyjen selvitysten sekä hyväksyttyjen pääpiirustusten perusteella rakennuksen laajennuksen voidaan katsoa soveltuvan rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttävän kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Hanke on asemakaavan mukainen. Rakennuksen arvokkaita yksityiskohtia säilytetään ja korjataan. Suunnittelussa voidaan katsoa otetun huomioon rakennuksen alkuperäisen arkkitehtuurin periaatteet ja rakennustaiteellinen arvo, ajallinen kerrostuneisuus sekä rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet. Suunnitelmien ei voida katsoa johtavan historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen tai kaupunkikuvan turmelemiseen.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että laajennus sijoitettaisiin rakennuksen kaakkoispuolelle. Siinä tapauksessa laajennus sijoittuisi asemakaavan mukaisen rakennusalan ulkopuolelle. Rakennusvalvonta ei voi esittää tai vaatia tällaista poikkeamista asemakaavasta.

Asiassa ei ole esitetty tai tullut ilmi mitään sellaista uutta asiaan vaikuttavaa, jonka nojalla annettua päätöstä tulisi muuttaa tai jonka nojalla päätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus hylätään.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 § 1 momentin mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. 2 momentin mukaan rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a–117 l §:ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. 3 momentin mukaan rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Pykälän 4 momentin mukaan korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.
Edellä 125 §:n 3 ja 5 momentissa tarkoitettuja korjaus- ja muutostöitä koskevaa lupaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään.