Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Autotallintie 15 ja 17, Kannon Romu Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Kannon Romu Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Kannon Romu Oy
Kyläsaarenkatu 5
00580 Helsinki
Y-tunnus 0201431-8

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Helsingin kaupunki omistaa kiinteistöt. Kannon Romu Oy toimii kiinteistöillä vuokralaisena.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalue sijaitsee Helsingin 41. kaupunginosassa (Suurmetsä) kiinteistöillä 91-41-13-19 ja 91-41-13-20 osoitteessa Autotallintie 15 ja 17. Ilmoitusalueen pinta-ala on noin 2 600 m². Arvioitu kunnostettava alue on noin 160 m², mikä on rajattu punaisella katkoviivalla alla olevassa kuvassa. Ilmoitusalueelle suunniteltu uudisrakennus on merkitty kuvaan mustalla viivalla.

Ilmoitusalue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Alueella on ollut teollista toimintaa 1970-luvun alusta lähtien aivan viime vuosiin asti, minkä aikana maaperän pilaantuminen on tapahtunut. Tarkempaa pilaantumisaikaa ei voida määrittää. Ilmoitusalueella on harjoitettu romumetallien kierrätystä ja varastointia. Alueella ei ole käytetty öljylämmitystä.

Osoitteessa Autotallintie 17 sijaitsevalle tontille tullaan rakentamaan uusi tehdashalli. Lisäksi kyseisen tontin piha-alue tullaan asfaltoimaan. Alueen uudisrakentaminen on tarkoitus aloittaa tontilla, kun tarvittavat lupa-asiat ovat kunnossa. Alueen maankäyttö tulee säilymään samana.

Ilmoitusaluetta ympäröivällä alueella on teollisuustoimintaa. Länsipuolella alue rajautuu Autotallintiehen.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalvelut on § 6, 5.1.2023 myöntänyt Kannon Romu Oy:lle rakennusluvan (41-0024-23-A, LP-091-2022-04458) varastohallin rakentamiselle kiinteistölle 91-41-13-20.

Alueen maaperän aiemmista kunnostuksista ei ole tietoa.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Alueella on tehty sen toimintahistorian vuoksi maaperän pilaantuneisuustutkimus, jossa on todettu ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä sekä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä ja antimonia. Lisäksi kynnysarvo ylittyi arseenin, sinkin ja öljyhiilivetyjen osalta.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 15.12.2022.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Pilaantuneen maan kunnostuksen yleissuunnitelma, Teollisuustontti, Autotallintie 15 ja 17, Helsinki, Projekti 1339, Insinööritoimisto Ekomaa Oy, 9.12.2022.

Ilmoitusta on täydennetty 4.1.2023 sähköpostitse. Lisäksi ilmoitusta on täydennetty 20.1.2023 tarkentamalla kunnostustavoitteita.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot muun muassa maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä ja pohjavesi

Ilmoitusalueen maaperä on savi- tai silttimaata, jonka päällä on täyttömaa tai sorakerros. Perusmaa alkoi noin 1,5 metrin syvyydeltä.

Ilmoitusaluetta lähin 1-luokkaan kuuluva pohjavesialue (Tattarisuo 0109102) sijaitsee alueen itäpuolella noin 670 metrin etäisyydellä. Pohjaveden muodostumisalueelle etäisyys on noin 730 metriä. Ilmoitusalueen länsiosissa pohjaveden pinta havaittiin näytteenoton yhteydessä olevan noin yhden metrin syvyydellä.

Haitta-ainetutkimukset

Kohteen piha-alueelta on laadittu seuraava maaperän haitta-ainetutkimusraportti:

- Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Kannon Romu Oy, Autotallintie 15 ja 17, Helsinki, projekti 1339, Insinööritoimisto Ekomaa Oy, 23.11.2022.

Lisäksi alueella on tehty vuonna 1999 maaperätutkimuksia, joissa todettiin kohonneita sinkkipitoisuuksia. Tarkempia näytetietoja tai sijainteja ei ole ollut saatavilla kyseisistä tutkimuksista.

Ilmoitusalueella syksyllä 2022 tehdyssä tutkimuksessa maanäytteitä otettiin 12 näytepisteestä, joissa näytteenottosyvyytenä oli 1,2–1,7 metriä. Ilmoitusalueen länsiosissa yhdessä näytepisteessä syvyydellä 0,0–1,0 metriä todettiin yli ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus (1 200 mg/kg) lyijyä, mikä ylittää pienimmän vaarallisen jätteen cut off -arvon. Lisäksi samassa näytepisteessä ylittyi antimonin alempi ohjearvo sekä sinkin, arseenin ja öljyhiilivetyjen (C₁₀–C₄₀) summapitoisuuden kynnysarvo. Arseenin kynnysarvo ylittyi myös viidessä muussa näytepisteessä ja öljyhiilivetyjen summapitoisuuden kynnysarvo yhdessä näytepisteessä. Sinkin alempi ohjearvo ylittyi yhdessä näytepisteessä ilmoitusalueen eteläosassa syvyydellä 0,0–1,0 metriä. Maaperätutkimuksissa havaittiin myös paikoin pieniä metallinpalasia maan pinnalla, mutta syvemmällä ei havaittu jätteitä. Metallijätteen osuus kunnostettavilla alueilla oli selvästi alle 5 %.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Ilmoitusalueen maaperän puhdistustarvetta ja riskejä on arvioitu ottaen huomioon ilmoitusalueen tuleva maankäyttö teollisuuskäytössä ja alueella todetut haitta-ainepitoisuudet.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on annettu valtioneuvoston asetus 214/2007, jonka liitteessä on annettu maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien ohjearvoja, joita käytetään arvioinnin apuna. Haitallisen aineen suurin hyväksyttävä pitoisuus alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, on ylempi ohjearvo. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman maaperässä esiintyvän haitallisen aineen pitoisuus ylittää ko. maankäytölle annetun ohjearvon, ellei kohdekohtaisen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista muuta johdu. Ohjearvot on määritetty joko ekologisten riskien tai terveysriskien perusteella.

Ilmoitusalueen länsiosassa todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä lyijypitoisuuksia noin 160 m² laajuisella alueella. Pitoisuudet ylittivät teollisuusalueelle hyväksyttävän ylemmän ohjearvon. Alue kunnostetaan, koska kiinteistölle tullaan rakentamaan uusi hallirakennus. Osa ylemmän ohjearvon ylittävistä maista sijaitsee tulevan hallin alueella. Korkea lyijypitoisuus todettiin alueen pintakerroksessa (0–1 metriä). Syvemmältä otetussa näytteessä (1–1,7 metriä) ei havaittu XRF-mittauksissa kohonneita pitoisuuksia, minkä vuoksi pilaantuneisuuden arvioidaan rajoittuvan vain pintakerrokseen. Näytepisteen alueella on säilytetty lyijypitoisia tuotteita. Tuotteita on varastoitu yhden pienen lavan kokoiselle alueelle (noin 2 x 2,5 m) peitettynä pressun alle. Arvion mukaan lyijy on heikosti liikkuvaa. Kulkeutumista ei käytännössä tapahdu määritetyn alueen (noin 160 m²) ulkopuolelle.

Yhdessä näytepisteessä sinkkipitoisuus ylitti alemman ohjearvon, mutta nykyisessä maankäytössä pitoisuuden ei katsota aiheuttavan riskiä. Maaperätutkimuksissa todettiin myös arseenin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Täyttömaalle arseenin suurin suositeltava taustapitoisuus (SSTP) on 8,9 mg/kg. Kahdessa näytepisteessä todetut arseenipitoisuudet (14 mg/kg ja 10 mg/kg) ylittävät suurimman suositellun taustapitoisuuden arvon ja pitoisuuksia voidaan pitää ihmistoiminnasta aiheutuneina. Lisäksi kahdessa näytepisteessä öljyhiilivetyjen summapitoisuus oli yli kynnysarvon, mutta yksittäisten jakeiden pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoja. Tämän vuoksi kyseisten maiden ei katsota olevan pilaantuneita nykyisessä maankäytössä vaan ennemminkin nuhraantuneita.

Kohteeseen ollaan suunnittelemassa uudisrakentamista. Jos alemman ohjearvon tai kynnysarvon ylittävien maiden alueilta ollaan kaivamassa tai rakentamassa, tulisi maa-ainekset poistaa ympäristöteknisen valvojan valvomana ja kuljettaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisen pitoisuuden omaavia maita. Suunnitelmien mukaan pohjoispuoleiselle tontille on tulossa asfalttikerros. Tällöin kyseiselle kiinteistölle jäävät mahdolliset kynnysarvon ylittävät maa-ainekset peittyvät. Asfaltin alla haitta-aineet eivät ole vaaraksi alueella työskenteleville ihmisille tai ympäristölle. Eteläpuoleiselle tontille on mahdollisesti myös tulossa asfalttikerros. Tästä ei ole kuitenkaan vielä varmuutta.

Kunnostustavoitteeksi esitetään raskasmetallien osalta ylempiä ohjearvoja. Lisäksi ilmoitusalueella puhdistetaan alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia, jotta haitta-aineiden pitoisuudet eivät jää alueelle rasitteeksi. Kunnostusta tehdään vain ilmoitusalueella. Pois kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Ilmoitusalueella arvioidaan kaivettavan ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia noin 160 tonnia. Mahdollisesti kaivettavien kynnysarvomaiden määräksi arvioidaan noin 50 tonnia ja alemman ohjearvon ylittäviä maita noin 50 tonnia.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostus tehdään massanvaihdolla, jolloin pilaantuneet ainekset poistetaan kaivamalla ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Massanvaihto on valittu kunnostusmenetelmäksi, sillä pilaantuminen ei ole kovin laajaa ja haitta-aineet ovat epäorgaanisia. Kaivuvaihe kestää arviolta yhdestä kolmeen päivää.

Kiinteistön alueelle on ajoyhteys ja liittymä on suljettavissa portilla. Kiinteistön alue on pääosin aidattua. Aitaamattomien alueiden aitaus ei ole välttämätöntä kunnostustöiden vuoksi, koska alueen läpi ei ole kauttakulkua, eikä aluetta käytetä oleskeluun. Mahdolliset putoamisvaaralliset paikat merkitään työajan ulkopuolisina aikoina esimerkiksi lippusiimalla.

Pilaantuneen alueen laajuus on pystytty tutkimuksien avulla rajaamaan melko tarkasti. Korkeat metallipitoisuudet sijaitsevat pintakerroksessa, jolloin niiden kaivamisen yhteydessä ei ole tarvetta kaivaa ensin puhtaampia kerroksia. Kaivuuta jatketaan, kunnes saavutetaan kunnostustavoite. Kaivu ulottuu maksimissaan noin yhden metrin syvyyteen. Tämän alapuolinen maa-aines alittaa tutkimuksien perusteella kunnostustavoitteet. Kaivu tehdään rakentamisen vaatimassa laajuudessa, mutta jos kiinteistöllä havaitaan rakennustöiden yhteydessä pilaantunutta (yli ylemmän ohjearvon) maata muilla alueilla, ne kunnostetaan myös. Merkittävistä uusista havainnoista ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Pilaantuneet maat ja jätteet kuljetetaan vastaanottopaikalle kuorma-autolla tai ajoneuvoyhdistelmällä. Kuormat peitetään pressulla, mikäli aines saattaa levitä kuljetuksen aikana. Kunkin kuorman tiedot esitetään siirtoasiakirjassa, joka toimitetaan vastaanottopaikkaan kuorman mukana. Siirtoasiakirjassa esitetään jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (978/2021) 40 §:n mukaiset tiedot.

Kunnostus päättyy, kun kunnostustavoitteet on saavutettu.

Alueelle jää alemman ohjearvon ja kynnysarvon ylittäviä maita, jolloin alueelle jää käyttörajoitteita. Kyseisten maiden kaivamiseen tarvitaan lupa ja maat tulee toimittaa kaivamisen yhteydessä vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä maa-aineksia.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostusta ohjaa ympäristötekninen asiantuntija, joka ottaa tarvittavat näytteet ja tekee kenttämittaukset. Näytteenottopisteiden tai alueiden sijainti ja tulokset kirjataan.

Massat lajitellaan työmaalla jatkokäsittelyn edellyttämällä tavalla. Maan lajittelussa ja kunnostusalueen rajauksessa hyödynnetään aikaisempia tutkimustuloksia ja kenttämittaustuloksia (XRF-kenttämittauslaite). Lisäksi tehdään aistinvaraista havainnointia.

Kenttämittauksia tehdään vähintään yksi näyte/10 m³. Kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen (10 %), kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos tarkistetaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Kynnysarvot ylittävä, mutta alemmat ohjearvot alittava maa-aines jätetään alueelle ja käytetään rakenteissa. Muihin luokkiin kuuluvat maa- ja jäteainekset toimitetaan laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisen luokan aineksia. Mahdolliset suuremmat jäte-esiintymät poistetaan kunnostuksen yhteydessä.

Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla riittävästi edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä. Näytteitä otetaan kaivannon seinämistä vähintään yksi näyte 20 metrin matkalta. Jos kaivusyvyys on yksi metri vastaa tämä 20 m²:n pinta-alaa. Seinämien näytteenotossa huomioidaan maan mahdollinen kerrostuneisuus. Kaivannon pohjasta otetaan vähintään yksi näyte jokaista noin 100 m²:n pinta-alaa kohden tai vähintään kaksi näytettä/kaivanto, ellei kaivanto ole hyvin pieni. Pienistä alle 30 m²:n kaivannoista otetaan kaksi näytettä siten, että puolet kaivannon pohjasta ja seinämistä yhdistetään yhdeksi näytteeksi ja toiselta puolelta toiseksi näytteeksi. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kohteen kunnostustyö on tavanomainen massanvaihto, jossa kaivusyvyys on matala. Kaivun ja kuljetuksen yhteydessä voi tapahtua pölyämistä ja haitta-aineiden leviämistä pölyn mukana. Suunniteltu työn aloittamisaika (talvi) estää maiden pölyämistä, jolloin riski sivullisten altistumiselle vähenee.

Syvempien ja jyrkkäreunaisten kaivantojen ympärille asennetaan huomiomerkinnät (esim. lippusiima) silloin, kun alueella ei työskennellä. Työn aikana valvotaan, ettei alueella liiku asiaankuulumattomia henkilöitä.

Kunnostus voi aiheuttaa pölyämistä. Alueella työskentelevien tulee välttää altistumista esim. olemalla tuulen yläpuolella suhteessa aineksiin. Tarpeen mukaan pölyämistä estetään kastelulla.

Tarvittavia suojavarusteita ovat kaivinkoneessa tuloilmasuodatin, tavanomaiset maarakennustyömaan suojavarusteet (mm. kypärä, käsineet, turvakengät, huomiovärein varustetut työasut).

Työsuojelusta vastaa rakennuttaja, joka laatii tarvittaessa erillisen työturvallisuussuunnitelman.

Veden tutkiminen ja käsittely

Alueella ei ole vesienkäsittelytarvetta. Pintakerroksen maaperä on soraa ja perusmaa on savea/silttiä. Tämän vuoksi vettä kerääviä kaivantoja ei synny ja alueelle tuleva sadevesi imeytyy pohjavedeksi. Kaivantoon voi voimakkaamman sateen aikana kertyä vettä, mutta se imeytyy lopulta maahan. Vähäinen vesi ei ole haitaksi myöskään täyttötöitä tehdessä, koska vesi mahtuu täyttömaan huokostilaan.

Syksyllä 2022 tehdyn maaperän pilaantuneisuustutkimuksen aikana alueen pohjaveden pinta oli noin 1–1,3 metrin syvyydellä. Näin ollen pohjavesi on kaivusyvyyttä syvemmällä.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Ensisijaisesti pilaantuneet maat lastataan suoraan kuorma-autoihin, jolloin välivarastointitarvetta ei ole. Mahdollinen välivarastoinnin tarve syntyy silloin, jos kaivettujen massojen pitoisuudet ovat kenttämittaustuloksien mukaan lähellä puhdistustasoa ja niiden mahdollinen kaivun/kunnostamisen tarve halutaan varmistaa. Tällöin niistä lähetetään näyte laboratorioon pitoisuuksien varmistamiseksi. Maa-ainesta varastoidaan noin kolme päivää kaivannon pohjalla laboratoriotulosten varmistumiseen saakka.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen ja eristäminen

Alueelle mahdollisesti sijoitettavat huomiorakenteet toteutetaan värillisellä verkolla tai suodatinkankaalla.

Eristysrakenteita ei todennäköisesti tarvita. Mahdollisten eristysrakenteiden suojaus suunnitellaan ja hyväksytetään erikseen viranomaisella. Suojaus voidaan toteuttaa esim. HDPE-muovilla tai bentoniittirakenteella.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivannot täytetään tarvittaessa puhtaalla/pilaantumattomalla maa-aineksella, jotka ovat geoteknisesti käyttöön soveltuvia. Puhtailla maa-aineksilla tarkoitetaan neitseellisiä maa-aineksia. Maat tuodaan suoraan maanottamisalueilta. Rakennuttaja vastaa alueelle tuotavien neitseellisten täyttömaiden soveltuvuudesta tulevan rakennuksen tarpeisiin sekä piha-alueena käytettävän alueen täyttöön. Täyttötyöt voidaan tehdä erillisenä työnä kunnostuksen loppumisen jälkeen jatkorakentamisen yhteydessä.

Täyttöihin voidaan käyttää alueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-aineiden kynnysarvot ylittyvät, mutta alemmat ohjearvot alittuvat. Tiivistämistarve määritellään erikseen. Kynnysarvon ylittäviä mutta alemman ohjearvon alittavia maita arvioidaan hyötykäytettävän enintään noin 50 tonnia. Jos kaivannon täyttöön käytetään kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia, ne peitetään vähintään noin 20 cm kerroksella maa-ainesta, jonka pitoisuudet ovat alle kynnysarvon. Mahdollinen peittämiskerroksen paksuus tarkentuu alueen sijainnin mukaan esim. rakennuksen alue tai piha-alue. Kynnysarvomaiden hyötykäyttöalueet esitetään loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Merkittäviä eroja tutkimusraportissa tai suunnitelmassa esitettyihin tietoihin voi todennäköisimmin olla arvioiduissa massamäärissä ja pilaantuneen maan laajuudessa. Merkittävistä eroista ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja sovitaan niiden vaikutuksesta kunnostustyöhön.

Jälkiseuranta

Jälkiseurantaa ei katsota tarpeelliseksi. Kohteen maaperä on tarkoitus puhdistaa siten, että jäännöspitoisuudet eivät aiheuta riskiä ympäristölle eivätkä terveydelle.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostustyön aloittamisesta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Rakennustöiden alkamisesta tiedotetaan tai on tiedotettu naapurikiinteistöjä, jonka vuoksi ilmoituksen tekijä katsoo, että naapurustoa ei ole tarpeen tiedottaa hankkeesta.

Kunnostuksen aikana pidetään kirjaa mm. seuraavista asioista:

- tiedot alueelta viedyistä massoista/jätteistä (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)

- tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset)

- tiedot maaperään mahdollisesti jäävistä haitta-aineita sisältävistä maa-aineksista (haitta-ainepitoisuus, sijainti ja massamääräarvio)

- tiedot työskentelyolosuhteista

- erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin.

Kirjanpidosta vastaa työmaan valvoja.

Kunnostuksen päätyttyä kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, jossa käsitellään seuraavat asiat niiltä osin, kun ne koskevat kohdetta:

- tunnistetiedot

- työn vastuuhenkilöt

- yhteenveto työmaapäiväkirjasta tai kirjanpidosta

- laadunvarmistusmenetelmät

- käsiteltyjen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuus

- kohteeseen jäävän massan laatu ja sijainti

- kunnostuksen toteutus

- kunnostuksen aikataulu

- maa-ainesten käsittelytiedot

- mahdollinen massojen hyötykäyttö kohteella

- mahdolliset vesien käsittelytiedot

- mahdolliset kaasujen käsittelytiedot

- massojen loppusijoituskohde

- mahdolliset käyttörajoitukset

- arvio tavoitteiden toteutumisesta

- asiakirjojen säilytys

- kartta ja tarvittaessa leikkaukset kunnostetuista alueista.

Puhdistustyön ajankohta

Arvioitu kunnostuksen aloittamisaika on tammikuun 2023 aikana. Kohteen kunnostaminen suoritetaan ennen rakennustöiden alkamista tai niiden alkuvaiheessa.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 9.1.2023 kiinteistöjen omistajaa, Helsingin kaupunkia, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus antaa muistutus ilmoituksesta.

Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu on 18.1.2023 ilmoittanut, että ei anna asiassa lausuntoa, mutta vaatinut, että loppuraportti tulee toimittaa vuokranantajalle.

Ilmoituksen tekijä on 20.1.2023 antamassaan vastineessa tuonut esiin, että alueen kunnostustoimista tehtävä loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palveluun.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Kannon Romu Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Autotallintie 15 ja 17 ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Puhdistettavan alueen maaperästä on poistettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti maa-ainekset, joiden todetut haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §. Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot, eikä maassa ole jätejakeita. Ilmoitusalueella vesijohtoverkosto on rakennettava sellaisista materiaaleista ja siten, että alueen maaperässä ja orsivedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan talousveteen. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa roskaantumista tai haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki 5, 12, 13, 72 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa suurempina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai aistinvaraisesti haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin siten, että kaivannon seinämistä näytteet on otettava korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen ja eristäminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin todetun haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomioverkolla. Huomioverkko tulee tarvittaessa asentaa myös tulevan rakennuksen alapuolelle. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava ja varattava tilaisuus huomiorakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi mahdolliset suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (JL 13 §, YSL 139, 172 §)

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi

Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää ja puhdistustyömaa on varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Mahdollisesta välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13, 120 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 978/2021 11 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121, 121 a §, VNA 978/2021 40 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Mahdolliset kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua veden johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §).

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvomaita), voidaan käyttää hyödyksi kohteessa, pois lukien haisevat tai haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältävät maa-ainekset. Hyödynnettävien maa-ainesten on oltava geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia ja jätteettömiä. Alueille, joille ei tule tiivistä pintarakennetta, hyödynnettävät maa-ainekset on peitettävä vähintään 0,2 metriä paksulla kerroksella pilaantumattomia (pitoisuudet alle kynnysarvotason) maa-aineksia. Maa-aineksen hyötykäytöstä on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen hyötykäyttöä. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8, 13 §)

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista, odottamattomia ympäristö- tai terveysvaikutuksia tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä ilmoitettava asiasta kyseisen maa-alueen omistajalle. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistustyön aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistustyön valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos puhdistustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Kunnostuksesta on tiedotettava naapureille. (JL 13 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportti on toimitettava myös maanomistajalle. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä on pilaantunut pääasiassa ennen vuotta 1994 metalliromun kierrätys- ja varastointitoiminnasta.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle, sillä alueelle tullaan rakentamaan uusi tehdashalli ilmoitusalueen pohjoispuoleiselle tontille (Autotallintie 17). Alueella on todettu lyijypitoisuuksia, jotka ylittävät ylemmän ohjearvon. Alueelta tullaan poistamaan ylemmän ohjearvon ylittävät maa-ainekset siten, että kaivu ulottuu noin yhden metrin syvyyteen saakka. Kohteen pilaantuneen maaperän puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti ottaen huomioon ilmoitusalueen tuleva käyttö teollisuus-, liikenne- ja varastoalueena sekä alueella todetut haitta-ainepitoisuudet. Lisäksi kohteesta tullaan poistamaan alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia, vaikka puhdistustavoite ei sitä vaadi.

Ilmoituksen täydennyksen (4.1.2023) mukaan syksyllä 2022 alueella tehdyssä maaperätutkimuksessa havaittiin maan pinnalla pieniä metallinpalasia. Jätteen poistaminen maa-aineksen seasta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen lisäksi roskaantumisen ehkäisemiseksi (roskaamiskielto). Muiden kuin täydennyksessä esille tuodun jätejakeen osalta tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esimerkiksi asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen ja eristäminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Huomiorakenteiden asentaminen myös rakennuksen alapuolelle on tarpeen, jotta rakennuksen mahdollisen purkamisen yhteydessä pilaantuneen maan raja-alueet ovat todettavissa maaperässä.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että suodatinkangas ei sovellu huomiorakenteeksi pilaantuneiden maiden kaivualueilla sen herkästi hajoavuuden vuoksi.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi

Määräyksellä ulkopuolisten pääsyn estämisestä ja alueen merkitsemisestä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille puhdistustyön aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen. Esimerkiksi pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksen aikana on tarpeen peittää maa-ainekset pölypäästöjen ehkäisemiseksi.

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Jätelain (646/2011) 13 §:n vaatimuksia jätteiden asianmukaisesta käsittelystä on noudatettava myös rakennustöiden yhteydessä syntyvien haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden käsittelyssä.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines ja kynnysarvot ylittävät maa-ainekset ovat jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Ilmoituksessa on esitetty, ettei vesienkäsittelytarvetta ole ja vettä kerääviä kaivantoja ei synny. Määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneen veden poistamisesta varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Ilmoitusaluetta lähin pintavesi, Longinoja, sijaitsee karttatarkastelun (Helsingin karttapalvelu) perusteella noin 100 metrin etäisyydellä luoteessa. Ilmoitusalueella muodostuvat vedet imeytyvät maahan.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden johtamissuunnitelman esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Ilmoituksen täydennyksen (4.1.2023) mukaan kaivannon täyttöön mahdollisesti käytettävät kynnysarvopitoisuudet ylittävät, mutta alemmat ohjearvopitoisuudet alittavat maat peitetään vähintään 20 cm:n paksuisella kerroksella maa-ainesta, joiden pitoisuudet ovat alle kynnysarvot. Mahdollinen peittämiskerroksen paksuus tarkentuu alueen sijainnin mukaan esimerkiksi, onko kyseessä rakennuksen alue tai piha-alue. Ilmoitusalueen pohjoispuoleiselle tontille on tulossa asfalttikerros, jolloin kyseiselle kiinteistölle jäävät mahdolliset kynnys- sekä alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset peittyvät. Eteläpuoleiselle tontille on mahdollisesti myös tulossa asfalttikerros. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että ilmoituksessa esitetty kynnysarvomaiden päälle tuleva peittämiskerrospaksuus puhtaista maa-aineksista voidaan hyväksyä. Alue on teollisuuskäytössä ja se tullaan valtaosin päällystämään asfaltilla.

Metallijätteiden poistaminen hyödynnettävien maa-ainesten seasta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ilmoituksen täydennyksessä (4.1.2023) on tuotu esiin, että kohteessa on havaittu metallinpalasia maan pinnalla arviolta alle 5 %. Maa-aineksen seassa olevat jätejakeet voivat rajoittaa myös maa-aineksen hyödyntämisen soveltuvuutta maarakentamisessa.

Kunnostuskohteesta kaivettujen, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi määräyksessä on velvoitettu toimittamaan suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle, joka tarkastaa suunnitelman ennen hyödyntämistoiminnan aloittamista.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta on myös tarpeen mahdollisen uuden ilmoitusmenettelyn tarpeen harkinnassa.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksessa on esitetty, että rakennustöiden alkamisesta tiedotetaan tai on tiedotettu naapurikiinteistöjä, jonka vuoksi naapurustoa ei ole tarpeen tiedottaa hankkeesta. Tiedottaminen naapurustolle on kuitenkin tarpeen, jotta lähialueilla toimivat yritykset saavat tiedon pilaantuneen maaperän puhdistamistöiden alkamisesta oikea-aikaisesti.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Loppuraportti on määrätty toimittamaan myös maanomistajalle, sillä Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu on 18.1.2023 antamassaan lausunnossa vaatinut loppuraportin toimittamista vuokranantajalle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoitus on tullut vireille vuoden 2022 aikana. Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 10.6.2021, 141 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 8, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 155, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 29, 72, 118, 120, 121, 121 a, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 3, 4, 11, 40 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3, 10, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.