Neuvottelukunnan asettaminen, Järjestöneuvottelukunta

Kaupunginhallitus päättää asettaa järjestöneuvottelukunnan toimikaudekseen 1.2.2023 alkaen. Järjestöneuvottelukunta vaikuttaa kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, viestintään ja seurantaan asioissa, jotka liittyvät järjestöjen toimintaedellytyksiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä kaupungin ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön.

Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on varmistaa järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia:

- tuomalla esiin järjestöjen näkökulmaa esityksillä, lausunnoilla ja kannanotoilla,

- osallistumalla kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevaan yhteistyöhön, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:ssä tarkoitettuihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluihin muiden laissa kuvattujen sidosryhmien ohella myöhemmin sovittavalla tavalla,

- edistämällä osaltaan viestintää järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Helsingin kaupungin toimintaan,

- edistämällä Helsingin kaupungin ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä

- edistämällä Helsingissä toimivien järjestöjen välistä yhteistyötä.

Järjestöneuvottelukunta tekee toimikausittain toimintasuunnitelman ja -raportin kaupunginhallitukselle.

Samalla kaupunginhallitus nimeää järjestöt, jotka nimeävät järjestöneuvottelukuntaan jäsenen, varajäsenen tai molemmat:

Järjestöneuvottelukunnan jäsenen toimikausi voi olla korkeintaan kaksi perättäistä kautta ja erovuorossa on puolet järjestöneuvottelukunnan jäsenistä kerrallaan toiselta toimikaudelta alkaen.

Järjestöneuvottelukunta päättää toisen toimikauden kuluessa siitä, ketkä jäsenistä ovat ensimmäisinä erovuorossa.

Kaupunginhallitus nimeää järjestöneuvottelukuntaan muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti:

Lisäksi kaupunginhallitus nimeää järjestöneuvottelukunnan puheenjohtajaksi apulaispormestari Daniel Sazonovin. Järjestöneuvottelukunnan varapuheenjohtaja valitaan järjestöjen keskuudesta järjestöneuvottelukunnan ensimmäisessä kokouksessa.

Järjestöneuvottelukunta arvioi ensimmäisen toimintakautensa aikana tarvetta mahdollisten alatyöryhmien perustamiselle ja päättää alatyöryhmien perustamisesta ja tehtävistä. Mikäli alatyöryhmien perustaminen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, niihin voidaan kutsua järjestöneuvottelukunnan ulkopuoleisia osallistujia ja järjestöedustajia. Alatyöryhmien kokoukset voivat myös olla avoimia. Tiedonkulun varmistamiseksi järjestöneuvottelukunnan tulisi nimetä keskuudestaan alatyöryhmien koordinaatiosta vastaavat kaupungin asiantuntijat.

Järjestöneuvottelukunta ja Helsingin kaupunki arvioivat yhteistyössä järjestöneuvottelukunnan rakenteen ja toimintamallin ennen seuraavan valtuustokauden alkua. Rakennetta ja toimintamallia voidaan päivittää uuden neuvottelukunnan asettamisen yhteydessä.

Kaupunginhallitus päättää lisäksi:

- kehottaa kaupunginkansliaa vastaamaan järjestöneuvottelukunnan valmistelu- ja sihteeritehtävistä, viestinnästä ja kokous- sekä ja muista toiminnan kannalta tarpeellisista järjestelyistä jäsenten erityistarpeet huomioiden.

- oikeuttaa järjestöneuvottelukunnan tehtäväkokonaisuuden kannalta keskeiset keskushallinnon ja toimialojen viranhaltijat ja työntekijät osallistumaa järjestöneuvottelukunnan kokouksiin.

- kehottaa keskushallintoa ja kaikkia toimialoja nimeämään tarkoituksenmukaisen määrän kokouksiin osallistuvia pysyväisluonteisia asiantuntijoita.

- kehottaa keskushallintoa myöntämään järjestöneuvottelukunnalle toimintamäärärahan tehtäviensä hoitamista varten.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että järjestöneuvottelukunnan kokouksiin jäseninä tai varajäseninä osallistuville, pois lukien mahdollisten alatyöryhmien kokoukset, maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisia etuisuuksien periaatteita soveltaen:

- kokouspalkkiota

- ansionmenetyksen ja lastenhoidon korvausta

- korvausta avustajan käyttämisestä, jos henkilö tarvitsee vammansa vuoksi avustajaa kokoukseen tai siihen valmistautumiseen sekä

- matkakustannusten korvausta, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että korvataan matkakustannukset järjestöneuvottelukunnan kokouksissaan erikseen päätetyn mukaisesti järjestöneuvottelukunnan virallisiin edustamistehtäviin osallistuville, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä. 

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto linjasi kokouksessaan 6.6.2022 (§ 27), että järjestöyhteistyötä edistetään verkostomaisella mallilla, jota koordinoidaan kaupunginkansliasta. Kaupunki on alusta vapaalle kansalaistoiminnalle, jossa yhdessä tekeminen ja järjestöaloitteisuus on keskiössä. Lisäksi järjestöyhteistyön edistämiseksi perustetaan kaupunkitasoinen järjestöneuvottelukunta sekä tarvittaessa toimialatasoisia järjestöneuvottelukuntia.

Järjestöneuvottelukunta ei ole kuntalain mukainen kunnan toimielin. Järjestöneuvottelukunnalle ei voi siirtää toimivaltaa eikä se tee hallintopäätöksiä. Järjestöneuvottelukunnan toimintaan ei myöskään sovelleta suoraan hallintosäännön määräyksiä.

Järjestöneuvottelukunta vaikuttaa kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, jotka liittyvät järjestöjen toimintaedellytyksiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä kaupungin ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön.

Järjestöneuvottelukunnan yhtenä tehtävänä on osallistua kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevaan yhteistyöhön, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:ssä tarkoitettuihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluihin muiden laissa kuvattujen sidosryhmien ohella myöhemmin sovittavalla tavalla.

Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on myös edistää yhteistyötä kaupungin ja järjestökentän välillä sekä Helsingissä toimivien järjestöjen välillä.

Kokoonpano

Järjestöneuvottelukunnan kokoonpanosta ei ole erityistä sääntelyä. Järjestöneuvottelukunnan jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Kokoonpanoon ei suoraan sovelleta tasa-arvolain kunnan toimielimiä koskevia sukupuolikiintiötä, mutta järjestöjä kehotetaan kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon nimetessään varsinaisia ja varajäseniä. Osallistumisen ja avoimuuden edistämiseksi ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi kukin jäsen ja yhteisö voi olla järjestöneuvottelukunnan jäsenenä vain kaksi perättäistä toimikautta. Koska kaupunginhallituksen toimikausi vaihtuu kesällä 2023 ja järjestöneuvottelukunnan ensimmäinen toimikausi on tästä johtuen lyhyt, järjestöjäsenet vaihtuvat ensimmäisen kerran vasta toisen toimikauden jälkeen.

Järjestöneuvottelukunta perustetaan ensimmäistä kertaa Helsingissä. Nykyinen kaupunginhallitus asettaa järjestöneuvottelukunnan 1.2.2023 alkaen toimikautensa loppuun. Uusi kaupunginhallitus asettaa syksyllä 2023 seuraavan järjestöneuvottelukunnan toimikautensa loppuun. Järjestöneuvottelukunnan on tarkoitus muodostua järjestöjen nimeämästä neljästätoista jäsenestä ja varajäsenestä ja viidestä valtuustoryhmien nimeämästä jäsenestä ja varajäsenestä sekä keskushallinnon ja toimialojen pysyväisluonteisista asiantuntijoista ja heidän varajäsenistään.

Järjestöneuvottelukunnan järjestöedustuksen on tarkoitus kattaa mahdollisimman tasapuolisesti helsinkiläinen järjestö- ja kansalaisyhteiskunnan kenttä. Edustus muodostuu seuraavista teemaryhmistä:

lapsi- ja perhejärjestöt, ennaltaehkäisevän päihdetyö ja päihdetyön järjestöt, mielenterveyttä edistävät järjestöt, eriarvoisuuden ehkäisyn parissa toimivat järjestöt, nuoriso- ja varhaisnuorten järjestöt, kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen parissa toimivat järjestöt, vanhusjärjestöt, vammais- pitkäaikaissairaus- ja potilasjärjestöt, kulttuurialan järjestöt, liikunta- ja vapaa-ajan järjestöt, pääosin vapaaehtoisvoimin toimivat järjestöt, kaupunginosa-, asukas- ja paikallisjärjestöt, ympäristön ja liikenteen parissa toimivat järjestöt sekä turvallisuuden ja varautumisen järjestöt.

Järjestöjen teemaryhmien tunnistamista varten kartoitettiin Helsingin kaupungin järjestöyhteistyötä sekä keskeisimpiä kaupungin työntekijöiden ja järjestöjen yhteistyöverkostoja vuoden 2022 aikana. Järjestöneuvottelukuntaan asetetaan kustakin ryhmästä korkeintaan kaksi järjestöä. Jos järjestöjä asetetaan kaksi, toinen nimeää jäsenen ja toinen varajäsenen neuvottelukuntaan.

Järjestöneuvottelukunnan tehtävät, rakenne sekä teemaryhmät ovat olleet järjestöjen kommentoitavana valmistelun aikana valmistelun rinnalla kokoontuneessa järjestöjen muodostamassa sparrausryhmässä, kaikille järjestöille avoimessa vuorovaikutustilaisuudessa sekä sähköisessä kyselyssä. Järjestöyhteistyön kehittämisen sparrausryhmään osallistui 23 erikohderyhmien kanssa toimivaa ja erikokoista järjestöä. Järjestöjen sparrausryhmä kokoontui 5 kertaa ajalla 4.10.- 25.11.2022. 1.11.2022 järjestettiin kaikille järjestötoimijoille avoin työpaja, jossa keskusteltiin järjestöjen näkemyksistä järjestöneuvottelukunnan tärkeimmiksi tehtäviksi. Järjestöillä oli mahdollisuus kommentoida järjestöneuvottelukunnan suunnitelmia kirjallisesti sähkököisessä kyselyssä, joka oli avoinna 10.-18.11.2022 välisenä aikana Kerro kantasi -alustalla.

Järjestöneuvottelukunnan järjestöjäsenistä pyydettiin näkemyksiä teemaryhmien kannalta olennaisiksi tunnistettuilta järjestöverkostoilta tai järjestötoimijoilta. Ehdotuksia pyydettiin myös Helsingin kaupungin keskushallinnon ja toimialojen työntekijöiltä. Kaupungin keskushallinnon sekä toimialojen asiantuntijat valmistelivat ehdotusten pohjalta esityksen järjestöneuvottelukunnan ensimmäisen toimikauden järjestöjäsenistä.

Järjestöneuvottelukuntaan nimetään myös viisi luottamushenkilötaustaista jäsentä varajäsenineen, joiden osallistuminen on tarpeen järjestöneuvottelukunnassa käydyn keskustelun ja näkemysten välittämiseksi päätöksentekoon ja valtuustoryhmille. Järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja on luottamushenkilötaustainen. Varapuheenjohtaja valitaan järjestöjen keskuudesta.

Järjestöneuvottelukunnan kokouksissa on myös läsnäolo- ja puheoikeus tarvittavilla keskushallinnon ja toimialojen edustajilla, jotka eivät kuitenkaan ole neuvottelukunnan jäseniä. Kokonaisuuden tuntevan toimialan henkilöstön pysyvä läsnäolo kokouksissa on neuvoston toiminnan kannalta välttämätöntä. Keskushallinto ja toimialat nimeävät neuvottelukunnan toimintaan osallistuvat henkilöt.

Toimintaedellytykset

Järjestöneuvottelukunnan välittömät toimintaedellytykset turvataan muun muassa kokoustilojen, kokousten järjestämisen, kokouskustannusten ja kokousasioiden valmistelun sekä kokouksen sihteeritehtävien osalta.

Järjestöneuvottelukunnan jäsenille maksetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien periaatteiden mukaisia kokouspalkkiota ja korvauksia ansionmenetyksestä, lastenhoidosta ja matkakustannuksista. Puheenjohtajan palkkio on 160 euroa ja jäsenen ja varapuheenjohtajan on 140 euroa. Lisäksi jäsenille ja varajäsenille maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisten etuisuuksien periaatteiden mukaista ansionmenetyksen korvausta, joka on suuruudeltaan enintään 37 euroa tunnilta. Menettelyllä varmistetaan, että järjestöneuvottelukunta voi kokoontua myös virka-aikana.

Yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi järjestöneuvottelukunnan jäsenille maksetaan korvauksia avustajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kustannuksia korvataan enintään viideltä tunnilta kokousta kohden. Avustajalle maksettavan tuntipalkkion määrä on enintään 23 euroa. Lisäksi maksetaan matkakustannusten korvausta taksi- tai invataksikuluista niissä tapauksissa, kun jäsen tai kokoukseen osallistuva varajäsen ei vammansa vuoksi ei kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Edellisen periaatteen mukaisesti kokousmatkojen lisäksi korvataan järjestöneuvottelukunnan kokouksissa erikseen sovitut järjestöneuvottelukunnan edustamiseen ja tehtäviin liittyvät matkakulut. Muita luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia korvauksia ei makseta.

Jos järjestöneuvottelukunta päättää perustaa teemakohtaisia alatyöryhmiä, niiden kokouksista ei makseta palkkiota tai ansionmenetyksen korvauksia tai korvata matkakuluja.

Järjestöneuvottelukunnan määrärahat myöntää kaupunginkanslia toimielinten toimintakustannuksiin varatuista määrärahoista. Määrärahan on tarpeen mukaan tarkoitus vastata suuruudeltaan aikaisemmin vaikuttamistoimielimille myönnettyä määrärahaa.

Kaupunginkanslia huolehtii toimielinten kokouksia varten tarvittavien kokoustilojen varaamisesta ja muista kokousjärjestelyistä sekä vastaa kokousasioiden valmistelusta ja kokouksen sihteeritehtävistä.

Kaupunginhallitus 30.01.2023 § 62

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Veera Vilkama, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 39101

Johanna Seppälä, osallisuusjohtaja, puhelin: 310 79780

Päätös tullut nähtäväksi 15.02.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.