Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio, 11.1.2023, Porthaninkatu 17

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 16.1.2023 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui pysäköintipaikalla 11.1.2023 kello 18 ja 21 välisenä aikana jalkakäytävällä olleen betoniporsaaseen kiinnitetyn liikennemerkin kaatumisen seurauksena osoitteessa Porthaninkatu 17. Vaatimuksen mukaan sääolosuhteet olivat tuuliset eikä liikennemerkki ollut tukevasti paikallaan.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten kadun korokkeiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapidon.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vaatimuksen johdosta on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan vahinkopaikalla ollut liikennemerkki on pysyvä liikennemerkki, joka on ollut pystytettynä talven vuoksi tilapäisesti betoniporsaaseen, mikä on tavanomainen käytäntö talvella. Kyseisen merkin pystytykseen on käytetty betoniporsasta, joka täyttää vaatimukset rakenteellisen vakauden suhteen käytetyllä merkkimäärällä. Hakijan lähettämästä kuvasta näkyy, että porsaan alusta on paljas asfaltti, joten sulaminen ja jäätyminen ei ole vaikuttanut
liikennemerkin kaatumiseen. Sulamisen ja jäätymisen aiheuttamaa liikennemerkkien kaatumissyytä ei ole myöskään aiemmin ollut tiedossa. Merkki ei kaadu itsestään ympäristötekijöistä johtuen. Merkin kaatumisen on todennäköisesti aiheuttanut ulkoinen syy, kuten ilkivalta, ajoneuvon osuminen peruutettaessa tai jalkakäytävän hoitoon käytettävä kone.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole tullut ilmoituksia kaatuneesta merkistä.

Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen säänmittausaseman mukaan tuulennopeus on vahinkopäivänä kello 18-21 ollut 5.4 m/s ja 7.9 m/s välillä. Puuskatuulen nopeus samalla aikavälillä on ollut 9.6 m/s ja 12.6 m/s välillä, joka ei vielä kovaa tuulta. Kovan tuulen ja myrskytuulen aikana on mahdollista, että tuuli katkoo mm. puiden oksia sekä puita. Maa-alueilla nimenomaan puuskat aiheuttavat tuhoja. Vahinkoaikaan ei kuitenkaan ole ollut kovaa tuulta, joten ei ole mahdollista, että puuskatuuli olisi näissä olosuhteissa voinut kaataa kyseisen liikennemerkin.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Asiassa saadun selvityksen perusteella liikennemerkin kaatumisen on todennäköisesti aiheuttanut tuntematon, ulkoinen syy, kuten ilkivalta, eikä kaatuneessa liikennemerkissä ja betoniporsaassa ole ollut ulospäin näkyvää vikaa. Liikennemerkki ja käytetty betoniporsas ovat olleet vaatimusten mukaiset, ja betoniporsas on ollut asianmukaisesti asetettuna paljaalle asfaltille.

Edellä esitetyin perustein kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti kadun kunnossapidon suhteen, eikä ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan. Kaupunki ei näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.