Lyhennysvapaan myöntäminen, rahastolaina, Urhea-halli Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Urhea-halli Oy on Urhea-säätiön 2018 perustama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka omistaa ja hallinnoi Vallilan kaupunginosassa sijaitsevaa, noin 14 000 m2 suuruista, urheiluhallia. Hallissa on harjoitustilat koripallolle, rytmiselle voimistelulle, telinevoimistelulle, yleisurheilulle, painille ja judolle. Lisäksi halli sisältää yhteisen voimaharjoittelutilan, pukuhuonetiloja sekä muita urheilua palvelevia oheistiloja. Halli on osa valtakunnallisesti merkittävästi urheilua edistävää Urhea-kampusta.

Kaupunginhallitus myönsi kokouksessaan 24.06.2019, § 480 Urhea-halli Oy:lle urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta 8 000 000 euron lainan urheiluhallin rakentamiskustannusten osarahoitukseksi. Lisäksi kaupunginhallitus myönsi päätöksellään 14.12.2020, § 869 rahastosta 3 000 000 euron lisälainan siten, että kaupungin kokonaisrahoitus vastasi kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston lainoissa sovellettavaa 40 % enimmäismäärää hankkeen investointikustannuksista kaupunkikonsernin ulkopuolisissa hankkeissa.

Urhea-halli Oy on hakenut kaupungilta lyhennysvapaata vuosien 2023 ja 2024 lyhennysten osalta. Yleisen kustannustason nousun lisäksi poikkeuksellisen nopea korkotason nousu aiheuttaa yhtiön velanhoitokustannusten kautta sen taloudelle erittäin suuren haasteen. Ilman toimenpiteitä yhtiön kassavirta olisi vuosina 2023 ja 2024 selkeästi negatiivinen.

Kaupungin Urhea-halli Oy:lle myöntämien lainojen pääoma on päätöksentekohetkellä 10 903 589,74 euroa ja lyhennysvapaata koskevat lyhennyserät ovat yhteensä 355 641,04 euroa.

Valtiontuki ja kuntalain 129 §

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan Urhea-halli Oy:lle esitetyn lyhennysvapaan johdosta.

Lainoista maksettavat korot ovat vallitsevan peruskoron suuruiset. Peruskoron suuruus on päätöksentekohetkellä 2,50 prosenttia. Koska vallitsevat lainojen korot ovat alhaisempia kuin markkinaehtoisesti määräytyvät korot, sisältävät päätöksentekohetkellä pääomiltaan yhteensä 10 903 589,74 euron lainat korkotukea. Kertyneen tuen määrä esitetyn lyhennysvapaan jälkeen on yhteensä 5 475 288 euroa.
Tuen laskennassa on käytetty Euroopan komission tiedonannon viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (EUVL 2008/C 14/02 ) mukaista viitekorkoa siten, että marginaali on 1,00 %:ia perustuen yrityksen ja sen emoyhtiön luottokelpoisuusluokkaan ja vakuuksien tasoon. Tuki myönnetään komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) 55 artiklan mukaisena investointitukena urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille.

Asetuksen sallima enimmäistukimäärä on 30 miljoonaa euroa. Hankkeen tukikelpoiset kustannukset ovat hankkeen rakennuskustannukset 27,5 miljoonaa euroa. Asetus edellyttää, että tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten arvioiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

Tuensaajaa Urhea-halli Oy:tä kohtaan ei ole annettu sellaista komission aikaisempaan päätökseen perustuvaa maksamatonta perintäpäätöstä, jossa tuki olisi julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi eikä Urhea-Halli Oy ole ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti vaikeuksissa oleva yritys. Tuki täyttää myös muut ryhmäpoikkeusasetuksen 1 luvun mukaiset yhteisten sääntöjen edellytykset.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut tekevät kaupunginhallituksen päätöksestä komissiolle työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisen jälki-ilmoituksen.

Päätös tullut nähtäväksi 31.03.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.