Vahingonkorvaus, autovaurio, 18.1.2023, Messeniuksenkatu 1

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 28.1.2023 esittänyt kaupungille määrältään 400 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon vasemmanpuoleiset etu- ja takarengas rikkoutuivat 18.1.2023 klo 7.15 ajettaessa ajoradalla sijainneeseen kuoppaan Messeniuksenkadun ja Nordenskiöldinkadun risteyksessä. Hakijan kuvauksen mukaan ajorata oli märkä ja kuoppa oli veden täyttämä.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Messeniuksenkatu on tonttikatu ja luokiteltu III-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikan risteysalueella on tehty tarkastusajoja kunnossapidon toimesta seitsemän kertaa edeltävän kuukauden aikana ennen vahinkoa, joista Messeniuksenkadun puolella viimeisin tarkastusajo ennen vahinkoa on tehty 2.1.2023. Tuolloin ei ole havaittu korjaustarvetta.

Kaupungin palautejärjestelmään on saapunut neljä palautetta vahinkopaikan päällystevauriosta. Palautteet ovat saapuneet 16.1.2023, 17.1.2023, 18.1.2023 ja 19.1.2023. Palautejärjestelmään tulleet palautteet pyritään käsittelemään viiden arkipäivän kuluessa. Kunnossapidon tietoon palautteet ovat tulleet 19.1.2023, ja kuoppa on tämän jälkeen paikattu viivytyksettä kylmämassalla saman työpäivän aikana.

Kuoppa on syntynyt arviolta tunneissa. Se on ollut laakea, ja syvyydeltään noin 5–7 senttimetriä, ollen reunoilta matalampi.

Vahinkopaikan liikennemäärä on noin 2 100 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Forecan Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittauksien mukaan lämpötilan vaihtelua mitattiin nollan molemmin puolin ennen vahinkoa jo marraskuusta 2022 lähtien. Tammikuun alussa oli plussan ja miinuksen vaihtelua, sen jälkeen noin viikon pakkasjakso, jolloin lumen syvyyttä mitattiin enimmillään 23 senttimetriä. Pakkasjakson päätyttyä säätila pysytteli plussan puolella ja lumen syvyys alkoi laskea. Sateita oli pakkasjakson jälkeen päivittäin, mutta lumen syvyys ei ole noussut. Vahinkopäivänä lämpötila on vahingon aikaan ollut 1,8 °C ja sää on ollut pilvinen. Vahinkopäivänä esiintyi vähäistä sadetta noin klo 2 - 7 välisenä aikana. Mitattu lumen syvyys on vahingon aikaan ollut 2 senttimetriä.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kunnossapidon havaintojen mukaan joulukuun 2022 ja tammikuun 2023 runsaiden lumisateiden ja välissä tapahtuneiden lumien sulamisen vuoksi ajoradoilla seisoi vettä. Tällä on ollut ratkaiseva vaikutus kuopan syntymiseen.

Kuoppa on syntynyt kadun pintaan aikana, jolloin on ollut paha kelirikko ja reikiintyminen on ollut nopeaa. Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Kuoppa alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Ajoneuvolla risteystä ja suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Katujen reikiintyminen alkoi vuoden 2022 lopussa merkittävästi tavanomaista aikaisemmin. Talvi oli routavaurioiden osalta haasteellinen ja katujen pintaan syntyi vaurioita keskimääräistä enemmän koko maassa. Asiasta on uutisoitu yleisesti valtakunnallisella tasolla.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kaupunki määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.

Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Vahinkopaikalla on selvityksen perusteella tehty toistuvasti tarkistusajoja. Päällystevaurio on paikattu viivytyksettä 19.1.2023 kylmämassalla kunnossapidon saatua tiedon kuopasta.

Vahingon aiheuttanut päällystevaurio on syntynyt nopeasti, oletettavasti tunneissa, aikana, jolloin katujen reikiintyminen on laajaa sää- ja keliolojen vuoksi. Päällystevaurio on sijainnut risteysalueella heti suojatien jälkeen ja alue on valaistu. Välittömästi risteyksen jälkeen alkaa 30km/h aluenopeusrajoitus. Nämä tekijät huomioiden kaupunki katsoo, että kuoppa on ollut havaittavissa ja väistettävissä.

Edellä esitetyn perusteella ottaen erityisesti huomioon sen, että kunnossapito on ennen vahinkoa säännöllisesti tarkkailut vahinkopaikkaa ja että kuoppa on paikattu viivytyksettä, kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta(669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 27 – 28 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.