Vahingonkorvaus, autovaurio, 31.1.2023, Mäkelänkatu 2
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 26.7.2023 § 231 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 26.7.2023 (231 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikkö on 26.7.2023 (231 §) päätöksellään hylännyt 31.1.2023 Mäkelänkadulla tapahtuneeseen ajoneuvon renkaan ja vanteen rikkoutumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessa määrältään 2 187,96 euron vahingonkorvausvaatimuksensa 31.1.2023 kello 14.45 osoitteessa Mäkelänkatu 2 tapahtuneeseen auton vaurioitumiseen liittyen. Hakijan ajoneuvo vaurioitui hakijan ajettua ajoradalla olleeseen päällystevaurioon. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksensa perusteina muun muassa, että kaupunki on laiminlyönyt tiestön kunnossapitoa, kun ei ole 31.1.2023 tehdyn tarkastusajon yhteydessä arvioinut päällystevaurioiden korjaustarvetta kiireelliseksi. Koska vauriot on paikattu 2.2.2023, on kaupunki tällä aikavälillä laiminlyönyt kunnossapitovelvollisuutensa, kun I-luokan ajoradalla on ollut ajoneuvon renkaan ja vanteen rikkova vaurio. Koska vahinkopaikalla on paikattu päällystevaurioita jo 16.1.2023, ja tämä paikkaus on ollut riittämätön, on kaupunki on lisäksi syyllistynyt laiminlyöntiin ja virheelliseen menettelyyn, kun se ei ole varoittanut purkaumista tiessä liikennemerkein tai varoituskartioin.
Oikaisuvaatimuksessa tuodaan lisäksi esiin, että vallinneet olosuhteet ovat olleet hyvät myös vaurion paikkaamiseen, sillä sää on ollut kirkas, on ollut lumetonta ja lämpötila on ollut nollan tuntumassa. Mäkelänkadun ajorata on ollut sula ja kuiva. Vaikka turvavälejä on noudatettu, on päällystevaurion havaitseminen ollut vaikeaa, sillä päällystevaurio on sijainnut loivassa mäessä ajoradalla ajolinjan kohdalla ja hakija on ajanut jono- ja ruuhkatilanteessa. Väistöliikkeet olisivat olleet hengenvaarallisia tällaisessa tilanteessa, ja koska säätila on ollut hyvä ja tie on ollut kuiva, ei nopeuden laskemiselle suurimmasta sallitusta nopeudesta myöskään ole ollut syytä.
Perustelut
Kaupunkiympäristölautakunta viittasi tiimipäällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyi tiimipäällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen lopputuloksen muuttamiseen.
Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Tiimipäällikön päätös perustuu asiassa saatuun kunnossapitovastaavan selvitykseen. I-kunnossapitoluokkaan kuuluvan Mäkelänkadun kuntoa on seurattu säännöllisesti ja korjaustoimenpiteitä tarvittaessa tehty. Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kohtuullinen aika lasketaan siitä, kun vaurio on havaittu kaupungin omassa tarkastuksessa tai vauriosta on saatu ilmoitus.
Katujen reikiintyminen oli talven 2022 - 2023 aikana erittäin nopeaa, ja noudattaen hyvää tienpitotapaa ja huolellisuutta tämä tilanne huomioitiin kunnossapidossa kohdistamalla paikkaustyöhön merkittävästi lisää resursseja niin henkilöstön kuin kaluston muodossa. Samaa kohtaa voitiin joutua korjaamaan useamman kerran, mikä on talvella vilkasliikenteisissä paikoissa täysin normaalia johtuen kelin ja sään, liikenteen sekä käytettävissä olevien materiaalien yhteisvaikutuksesta. Kyseessä ei ole työ- tai laatuvirhe, vaan paikkamassa ei yksinkertaisesti pysy kauaa märässä asfaltissa, ja kuoppa voi siten vaatia toistuvaa korjausta. Korjausta ei voida myöskään tehdä muulla menetelmällä, koska asfalttiasemilla on vuoden lopun ja alkuvuoden aikana useamman kuukauden huoltotauot. Muutkin korjaustavat vaativat kuivan kelin ja sään ollakseen toimivia.
Kunnossapidosta saadun selvityksen perusteella kaupunki katsoo hoitaneensa vahinkopaikan kunnossapidon asianmukaisesti. Kunnossapito on tarkkaillut aluetta säännöllisesti ja korjannut päällystevaurioita omien havaintojensa perusteella käytettävissä olevin keinoin. Kunnossapito ei ole 31.1.2023 iltapäivällä tekemänsä tarkastusajon yhteydessä arvioinut päällystevaurioiden paikkaamista kiireelliseksi. Ne on kuitenkin korjattu noin 1,5 vuorokauden kuluessa tehdystä havainnosta aamupäivällä 2.2.2023.
Hakija on lisäksi katsonut, että kaupunki syyllistynyt laiminlyöntiin ja virheelliseen menettelyyn, kun se ei ole varoittanut purkaumista tiessä liikennemerkein tai varoituskartioin. Tieliikennelain mukaisella varoituksella epätasaisesta tiestä varoitetaan tien yleiseen kuntoon nähden yllättävästä ja poikkeuksellisen epätasaisesta tienkohdasta. Ottaen huomioon, että päällystevauriot ovat 31.1.2023 olleet kunnossapidon havaintojen mukaan pieniä, ei niistä ole ollut syytä varoittaa erillisellä varoitusmerkillä. Jokaisen syntyvän kuopan kohdalle ei myöskään ole reaaliajassa mahdollista käydä pystyttämässä varoitusmerkkiä, eikä tieliikennelaki tätä edellytäkään.
Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Tieliikennelain mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Hakijan mukaan vahinkopaikalla ajorata on ollut lumeton ja sää on ollut kirkas. Vahinkopäivänä aurinko on laskenut Helsingissä kello 16.30 ja Ilmatieteenlaitoksen Kumpulan mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan kello 14.40 - 14.50 sää on ollut poutainen. Päällystevauriot ovat siten keli- ja valoisuusolosuhteiden puolesta olleet havaittavissa.
Hakija on kertonut ajaneensa nopeusrajoituksen mukaista nopeutta, ja ettei ruuhka- ja jonotilanteen vuoksi ole voinut turvallisesti tehdä väistöliikkeitä. Nopeusrajoitus osoittaa suurimman sallitun nopeuden, eikä sitä nopeutta, jota kussakin tilanteessa liikenneturvallisuus huomioon ottaen on ajettava. Tieliikennelaki edellyttää, että ajoneuvon nopeus ja etäisyys muihin ajoneuvoihin sovitetaan olosuhteisiin, ja ajoneuvo pitää aina pystyä pysäyttämään tarvittaessa tien näkyvällä osuudella.
Selvityksen mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenteen määrä vahinkopaikassa on 14 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mäkelänkadulla tapahtui neljä ajoneuvovauriota juuri ennen 16.1.2023 tehtyä paikkausta, mutta 16.1.2023 ja 2.2.2023 tehtyjen paikkausten välillä kaupungille ei ole tullut yhtään palautetta vahinkopaikan kunnosta ja kaupungille on esitetty vain yksi eli hakijan vahingonkorvausvaatimus. Vuorokausiliikenteen määrä huomioon ottaen voidaan näin ollen arvioida, että päällysteen purkaumat ovat olleet tieliikennelain edellyttämää tilannenopeutta ja varovaisuutta noudattaen autoilijoiden havaittavissa ja väistettävissä, koska vahinkoja ei tämän enempää ole sattunut.
Edellä esitetyillä ja muutoin tiimipäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitovelvoitettaan eikä siten ole asiassa vahingonkorvausvelvollinen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioista.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 § - 5 §, liite 3.1 merkki A9 (epätasainen tie)
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeitse 28.7.2023, mutta hakija on saanut päätöksen tietoonsa jo päätöspäivänä 26.7.2023. Kaupunkiympäristölautakunnalle 27.7.2023 saapunut oikaisuvaatimus on näin ollen tehty säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 26.07.2023 § 231
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 1.2.2023 esittänyt kaupungille määrältään 2 187,96 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 31.1.2023 klo 14.45 ajettaessa ajoradalla olleeseen kuoppaan tai irrallaan olevaan kaivon kanteen Mäkelänkatu 2 läheisyydessä Tuusulaan päin menevällä ajokaistalla.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.
Mäkelänkatu on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on tehty tarkastusajoja vahinkoa edeltävän kuukauden aikana 16 kertaa, joista viimeisin on ollut vahinkopäivänä 31.1.2023. Tuolloin on merkitty ajoradan purkaumia korjattavaksi, mutta korjausta ei ole arvioitu kiireelliseksi. Kyseiset purkaumat on korjattu 2.2.2023 aamupäivällä kylmämassalla. Korjatut purkaumat ovat sijainneet paikassa, jossa ne ovat olleet helposti väistettävissä.
Hakija esittää mahdolliseksi syyksi myös kaivon kantta päällystevaurion ohessa. Vaurion aiheuttaja on tämän vuoksi epäselvä.
Vahinkopaikalla olevasta kuopasta on tehty yksi ilmoitus kaupungin asiakaspalveluun 16.1.2023. Kunnossapidon selvityksen mukaan kuoppa on tämän jälkeen paikattu kylmämassalla samana päivänä, 16.1.2023. Kaupungille on saapunut vahinkopaikalta 4 muuta vastaavaa vahingonkorvausvaatimusta. Nämä vahingot ovat tapahtuneet ennen 16.1.2023 tehtyä ajoradan päällysteen paikkausta. Vahinkopaikka on korjattu kylmämassalla, koska valuasfalttia ei ole ollut talven huoltokatkon takia saatavilla.
Vahinkopaikan liikennemäärä on noin 14 100 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Forecan mukaan Helsingin Kumpulan mittausasemalla tehdyissä mittauksissa on mitattu lämpötilan vaihtelua nollan molemmin puolin ennen vahinkoa jo marraskuusta 2022 lähtien. Joulukuun puolessa välissä oli pidempi pakkasjakso ja lumen syvyyttä mitattiin enimmillään 44 senttimetriä. Pakkasjakson päätyttyä 10.1.2023 lumen syvyys alkoi laskea, ja lämpötila nousi nollan yläpuolelle. Tammikuun 20. päivän jälkeen lämpötila on vaihdellut plussan ja miinuksen molemmilla puolilla. Lämpötila on vahingon aikaan ollut 1,6 °C. Mitattu lumen syvyys on vahingon aikaan ollut 8 senttimetriä.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Kuoppa alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.
Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).
Katujen reikiintyminen alkoi vuoden 2022 lopussa merkittävästi tavanomaista aikaisemmin. Talvi oli routavaurioiden osalta haasteellinen ja katujen pintaan syntyi vaurioita keskimääräistä enemmän koko maassa. Asiasta on uutisoitu yleisesti valtakunnallisella tasolla.
Hakijan autossa on ollut matalaprofiiliset renkaat, jotka ovat renkaan ohuemman ilmatilan vuoksi erityisen herkkiä vahingoittumaan ja muodostavat suuremman riskin myös vanteen vahingoittumiselle ajoradan epätasaisuuksissa. Ajoväylien laatuvaatimuksia ei voida asettaa tällaisten ääriarvojen mukaan. Erikoisrenkaiden käyttäjien voidaan katsoa ottavan tietoisen riskin.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kaupunki määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.
Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille.
Vahinkopaikalla on vahinkoa edeltävän kuukauden aikana tehty toistuvasti tarkistusajoja. Kuopista alueella ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidolle 16.1.2023 korjaustöiden jälkeen ennen vahinkoa. Päällystevaurio on paikattu kylmämassalla kunnossapidon omien havaintojen perusteella kahden päivän kuluttua vahingon tapahtumisesta. Vahingon aiheuttanut päällystevaurio on syntynyt nopeasti, oletettavasti tunneissa, aikana, jolloin katujen reikiintyminen on laajaa sää- ja keliolojen vuoksi.
Kunnossapito on ennen vahinkoa säännöllisesti tarkkaillut vahinkopaikkaa ja todennut, että vahinkopäivänä 31.1.2023 havaitut purkaumat eivät vaadi kiireellistä korjausta. Kunnossapito on korjannut vahinkopaikalla sijainneet päällystevauriot omien havaintojensa perusteella kahden päivän kuluttua vahingon tapahtumisesta tästä vahingonkorvausvaatimuksesta tietämättä. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta(669/1978) 1–4 §, 14 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Eeva-Maria Mattila, valmistelija, puhelin: 09 310 34957
Päätös tullut nähtäväksi 31.08.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 29.5.2023 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794