Avustuksen hakeminen, vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämisavustukset 2023

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja päätti hakea Opetushallituksen vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämisavustusta valtion vuoden 2023 talousarvioon sisältyvästä määrärahasta.

Avustusta haetaan Helsingin kaupungin suomenkieliselle työväenopistolle Osaava Opisto -laatua osaamisperusteisesta pedagogiikasta
-hankkeelle. Hankkeen talousarvio on 109 800 euroa. Avustusta haetaan yhteensä 93 330 euroa. Omarahoitusosuus on yhteensä 16 470 euroa (15 %). Hankeaika on 1.8.2023 - 30.6.2025. Hankehakemus ja hakuohje liitteenä.

Lisäksi lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja päätti valtuuttaa projektipäällikkö Taina Torniaisen toimimaan Opetushallituksen sähköisessä valtionavustusjärjestelmässä asiointiroolissa hankehakemuksen osalta.

Opetushallitus avasi 24.1.2023 haettavaksi 1 099 000 euroa laatu- ja kehittämisavustuksia. Avustus on tarkoitettu kansalaisopistoille tukemaan vapaan sivistystyön kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta, ja sitä voivat hakea kansalaisopistojen ylläpitäjät. Avustusta myönnetään enintään 85 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, joten hakijan omarahoitus on vähintään 15 prosenttia. Hakuaika: 24.1.2023 - 7.3.2023.

Haettava avustus kohdentuu oppilaitoksen laatu- ja kehittämistyöhön. Hankkeen tavoitteena on luoda pääkaupunkiseudun kansalaisopistoille yhteinen opintopistekurssistrategia, joka tukee osaamisperusteisen kurssijärjestelmän ja siihen liittyvien prosessien ja käytäntöjen johtamista. Hankkeen aikana lisätään suunnittelijoiden ja opettajien ymmärrystä osaamisperusteisuudesta ja sen laadukkaasta toteuttamisesta. Vahvistetaan opettajien arviointi­osaamista laatimalla yhteiset ainealakohtaiset arviointikriteerit ja opettajien työtä tukeva ohjeistus. Lisätään pääkaupunkiseudun kansalaisopistojen osaamisperusteisten kurssien tunnettuutta sitä koskevalla viestinnällä ja tiedotuksella.

Hankkeesta vastaa Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto. Se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin ruotsinkielisen työväenopiston (Arbiksen), Espoon työväenopiston ja Vantaan Aikuisopiston kanssa. Opistoilla on yhteinen ilmoittautumisjärjestelmä (Ilmonet) sekä paljon yhteisiä opettajia ja opiskelijoita. Osaamisperusteinen kurssisuunnittelu edellyttää yhä enemmän eri oppilaitosmuotojen ja -asteiden välistä yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään vapaassa sivistystyössä suoritettujen opintojen osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä menettelytapoja ja periaatteita yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kuten Stadin ammatti- ja aikuisopiston, Omnian sekä kaupungin lukioverkoston kanssa.

Helsingin työväenopisto on Suomen suurin vapaan sivistystyön oppilaitos, ja se tavoittaa noin 85 000 kurssilaista vuosittain. Opiskelijoista vieraskielisiä on tällä hetkellä 17,2 prosenttia. Opiskelijoista 86 prosenttia on helsinkiläisiä, 12 prosenttia muista pääkaupunkiseudun kunnista ja 2 prosenttia muualta. Opisto järjestää ylläpitoluvan mukaisesti vapaan sivistystyön arvojen pohjalta koulutusta, jonka tavoitteena on tukea yksilön omaehtoista kehittymistä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja valmiuksia toimia yhteisöissä ja muuttuvassa yhteiskunnassa. Työväenopiston toimintaa ohjaa opetussuunnitelma, joka on päivitetty keväällä 2020.

Vapaan sivistystyön roolin kasvattaminen maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa on keskeinen kaupunkistrateginen painopiste. Tavoitteena on löytää uusia asiakkaita erityisesti vieraskielisten keskuudesta, ja kehittää heille suunnattua tarjontaa ja palvelua. Osaamisperusteisesti laaditut kurssit opintopisteineen tarjoavat heille erityisen hyvän mahdollisuuden oman osaamisen ja työllistymismahdollisuuksien edistämiseen. Pääkaupunkiseudun kansalaisopistojen yhteinen strategia kirkastaa kaikille opistojen opiskelijoille osaamisperusteisesti arvioitavien kurssien tarkoituksen, tavoitteet ja hyödyn. Opistojen toiminnan laatu osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa paranee, ja oppilaitosten ylläpitäjille syntyy aiempaa selkeämpi käsitys kansalaisopistojen roolista jatkuvan oppimisen kentällä.

Rahoitusjohtajan päätöksellä 103§ 10.12.2018 kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perusopetusjohtaja sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja päättää kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan liittyvien valtionavustusten sekä niihin verrattavien etuuksien hakemisesta.