Vahingonkorvaus, autovahinko, 2.2.2023, Viides linja 14-16

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 3.2.2023 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen, jonka hän on 4.3.2023 tarkentanut 150 euron suuruiseksi. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 2.2.2023 noin klo 20.50 liikennemerkin kaaduttua ajoneuvon konepellin päälle osoitteessa Viides linja 14–16. Hakija on toimittanut vaatimuksensa liitteenä kuvia vahinkotapahtumasta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitoon luetaan muun muassa katualueella olevien liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä kaatunut liikennemerkki ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan liikennemerkin putken murtopinta on ruosteeton, ja kyseessä on ollut yllättävä ja äkillinen katkeaminen. Katkeamista ei ole voinut ennakoida putken rakenteesta ruosteen tai minkään muun ulkoisen tekijän perusteella tavanomaisin kunnossapidollisin toimin.

Vahinkopaikalla on tehty kolme tarkkailukäyntiä edeltävän kuukauden aikana, joista viimeisin ennen vahinkoa on tehty 19.1.2023. Liikennemerkki näkyy muutamassa kunnossapidon videotallenteessa, ja videoiden perusteella liikennemerkistä ei ole havaittavissa mitään korjaustarvetta. Liikennemerkki on korjattu 6.2.2023 kunnossapidon oman havainnon perusteella tarkkailukäynnin yhteydessä.

Kaupungille ei ole saapunut muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikalta. Kaupungille on saapunut 3.2.2023 tätä vahingonkorvausvaatimusta koskeva asiakaspalaute. Palautteet pyritään käsittelemään viiden arkipäivän kuluessa. Palautteen käsittelyn yhteydessä alueen talvikunnossapidosta vastaava on todennut, että liikennemerkki on sijainnut jalkakäytävällä, jonka auraus on kohdalla olevan kiinteistön vastuulla.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Liikennemerkin rakenne on tarkkaan standardoitu ja sillä on pitkä käyttöikäolettama. Liikennemerkin pystytysputken käyttöikä on noin 50 vuotta. Merkki kestää hyvin ympäristöstä aiheutuvat tavanomaiset ympäristökuormat, mutta se ei kuitenkaan voi olla täysin hajoamaton, jotta se ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa tai vaaraa. Merkit istutetaan niin syvään, ettei tavanomaisen tuulen ole mahdollista irrottaa merkkiä maasta.

Liikennemerkeille erityisrasitusta aiheuttavat esimerkiksi koirat, aura-autot, ilkivalta, liikennemerkeissä roikkuminen ja niihin törmääminen. Valtaosa liikennemerkkien vaurioitumisista aiheutuukin kaupunkiolosuhteissa kunnossapidon laiminlyönnin sijaan jonkin ulkoisen tekijän seurauksena.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Vahingon aiheuttaneen liikennemerkin katkeamista ei ole voinut ennakoida putken rakenteesta ruosteen tai minkään muun ulkoisen tekijän perusteella tavanomaisin kunnossapidollisin toimin. Tapahtumapaikkaa on tarkkailtu säännöllisesti, ja liikennemerkki näkyy myös kunnossapidon videotallenteissa. Merkki on kaatunut tuntemattomasta syystä.

Asiassa ei näin ollen ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että kaupunki olisi laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Tapahtuma on ollut ennalta-arvaamaton. Näin ollen kaupunki ei katso olevansa asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.