Pienten ja viimesijaisten saatavien perinnän lopettaminen insolvenssimenettelyissä

Kaupunginlakimies päätti, että insolvenssimenettelyissä ei valvota saatavaa ja että saatavia koskevat muut perintätoimenpiteet lopetetaan, kun

HL 51 §:n perusteella korjattu puuttumaan jäänyt sana, AK 26.4.2023

Tämä päätös koskee sellaisia insolvenssimenettelyitä, joiden saatavien valvontapäivä on 1.5.2023 tai sen jälkeen.

Helsingin kaupungin vuosien 2021-2025 kaupunkistrategian mukaan kaupunki pyrkii tehokkuuteen ja parempaan panos-tuotos-suhteeseen kaupungin kaikessa omassa toiminnassa ja palvelutuotannossa. Strategia edellyttää, että kaupungin toiminnassa käynnistetään sellaisten konkreettisten uudistusten suunnittelu ja toimeenpano, jotka tuovat lisää tehokkuutta, tuottavuutta, taloudellista liikkumavaraa ja voimavaroja kaupungin toimintaan.

Päätös on linjassa kaupunkistrategian kanssa, sillä seurannassa olevien konkurssien määrä vähenee, kun keskitytään konkursseihin, joista kaupunki voi tosiasiassa saada suorituksen saatavilleen. Toimintatapamuutoksella voidaan vapauttaa henkilöstöresursseja kaupunkistrategian mukaisesti kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisempaan ja tuloksellisempaan toimintaan.

1.7.2021 hyväksytyn Helsingin kaupungin rahasaatavien laskutus- ja perintäohjeen mukaan kaupungin rahasaatavat on laskutettava ja perittävä tehokkaasti, nopeasti ja taloudellisesti noudattaen lakia, sopimuksia, hyvää perintätapaa sekä hyvän asiakaspalvelun periaatteita. Saatavien valvontaa tulee tehdä säännöllisesti ja tehokkaasti. Saman ohjeen mukaan perintätoimista voidaan luopua, jos ne katsotaan epätarkoituksenmukaisiksi ottaen huomioon saatavan suuruus, saatavan oikeudellisen perusteen pitävyys, velallisen maksukyky sekä perintätoimista aiheutuvat kustannukset. Päätös on linjassa kaupungin rahasaatavien laskutus- ja perintäohjeen kanssa.

Valvottavan saatavan alarajaksi on valikoitu 500 euroa konkurssilain 18 luvun 2 §:n perusteella. Kyseisen säännöksen mukaan, jos velkojalle ei kertyisi konkurssipesän varoista 50 euroa suurempaa jako-osuutta, voidaan velkojan saatava jättää varoja jaettaessa huomiotta. Tämä tarkoittaa, että tavallisten saatavien tulee olla sangen suuria, että niille kertyvä jako-osuus ylittäisi maksettavan 50 euron rajan, sillä keskimääräinen velkojalle konkurssissa tilitettävä jako-osuus jää alle kymmeneen prosenttiin. Näin ollen esimerkiksi sadan euron saatavalle, jolla ei ole vakuutta tai etuoikeutta, kertyy keskimäärin alle kymmenen euron suoritus. Jos pesänhoitaja lisäksi soveltaa konkurssilain 18 luvun 2 §:n mukaista säännöstä, ei kaupungille tilitetä suoritusta lainkaan.

Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain mukaan viimeiseksi suoritetaan ylikuormamaksu, kilpailunrikkomismaksu, menetetyksi tuomittu rahamäärä sekä muu vastaava rikoksen tai lainvastaisen menettelyn vuoksi tuomittu tai määrätty julkisoikeudellinen maksuseuraamus. Säännöksen esitöiden mukaan viimesijaisia rikoksen tai lainvastaisen menettelyn vuoksi tuomittuja tai määrättyjä julkisoikeudellisia maksuseuraamuksia ovat muun muassa rikesakko ja pysäköintivirhemaksu. Nämä saatavat ovat samassa asemassa mm. konkurssimenettelyn ajalta kertyvän viivästyskoron kanssa.

Viimesijaisille saataville kertyy konkurssissa jako-osuutta, mikäli etusijalla olevat saatavat sekä ns. tavalliset saatavat tulevat täysimääräisesti suoritetuksi. Käytännössä konkurssitilanteissa näin ei juuri koskaan tapahdu, sillä tavallisille saataville kertyy täysimääräinen suoritus äärimmäisen harvoin. Konkurssilain mukaan viimesijaiset saatavat voidaan jättää merkitsemättä jakoluetteloehdotukseen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei niitä myöskään huomioida jako-osuuksia jaettaessa.

Yrityssaneerauslain mukaan viimesijaisella velalla tarkoitetaan sellaista velkaa, jolle saa kertyä suoritusta vasta muiden velkojen jälkeen. Lain mukaan velkajärjestelyssä on viimesijaisina velkoina pidettävä menettelyn aikana muulle saneerausvelalle kuin vakuusvelalle kertyvää korkoa ja muita luottokustannuksia sekä varhaisessa saneerausmenettelyssä menettelyn alkamisen jälkeen kertyviä viivästyskorkoja. Niiden jälkeen viimesijaisina velkoina on pidettävä sellaisia velkoja, jotka konkurssissa ovat viimeiseksi suoritettavia.

Yrityssaneerauslain mukaan viimesijaisen saatavan velkojaa ei oteta huomioon, jos paremmalla oikeudella suoritettavan saatavan velkoja ohjelman mukaan jää vaille täyttä suoritusta tai hänen oikeusasemansa muuten huononee. Kyseisen lain mukaan saneerausohjelmaan sisältyvät velkajärjestelyt ovat voimassa myös velallisen sitoumuksista henkilökohtaisessa vastuussa olevan hyväksi.

Myös yksityishenkilön velkajärjestelyssä suoritukset kohdistetaan viimesijaisesti niille saataville, jotka ovat konkurssissa viimeiseksi suoritettavia.

On kaupungin edun mukaista, että epätarkoituksenmukaisista perintätoimenpiteistä insolvenssimenettelyissä luovutaan. Toimintatapamuutos ei aiheuta juurikaan taloudellisia seuraamuksia. Kaupungille koituvat taloudelliset tappiot valvomatta jätettävistä pienistä saatavista ovat vähäisiä verrattuna pienten saatavien valvonnasta aiheutuvaan työmäärään ja välillisiin kustannuksiin.

Hallintosäännön 12 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kaupunginlakimies käyttää kaupungin puhevaltaa tuomioistuimissa tai missä kaupungin edunvalvonta muutoin tulee kyseeseen. Tämän nojalla kaupunginlakimies käyttää kaupungin puhevaltaa silloin, kun kaupunki on velkojana eri insolvenssimenettelyissä. Näin ollen kaupunginlakimiehen toimivaltaan kuuluu päättää siitä, että saatavia koskevia perintätoimia ei aloiteta tai että saatavia koskevat perintätoimet lopetetaan sellaisissa insolvenssimenettelyissä, joissa kaupungin saatavat muodostuvat vain viimesijaisista saatavista, tai joissa kaupungin etuoikeudettomien ja vakuudettomien saatavien määrä on alle 500 euroa.