Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, Mannerheimintien urakka, alkaen 1.3.2023, Meslewi Oy

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 23.3.2023 esittänyt kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen, jossa vaaditaan kaupunkia korvaamaan hakijalle 7 684 € kuukaudessa 2–3 vuoden ajan Mannerheimintien perusparannusurakan ajalta lähtien 1.3.2023. Vaatimuksen mukaan hakijan yritykseen pääsee asioimaan enää kävellen, koska julkisen liikenteen reitti on siirretty kulkemaan Arkadiankadun ja Runeberginkadun kautta, ja asiakkaat menevät edellä mainituilla kaduilla sijaitseville hakijan yrityksen kilpailijoille. Hakija vaatii kaupunkia korvaamaan sille asiakaskadon aiheuttaman menetetyn myynnin sekä hakijan liiketilan vuokran.

Hakijaa on pyydetty 28.3.2023 täydentämään vahingonkorvausvaatimustaan ilmoittamalla, millä perusteella hakija katsoo kaupungin olevan korvausvastuussa hakijan esittämästä taloudellisesta vahingosta. Hakijan edustaja on samana päivänä puhelimitse muun ohella tuonut esiin, että hän on ilmoittanut vaatimuksessa perusteensa, ja että liikennejärjestelyt Mannerheimintiellä ovat vaaralliset, asiakkaat eivät pääse hänen yrityksensä liiketiloihin ja tilanne on kohtuuton.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten kadun uudelleen päällystämisen.

Tieliikennelain mukaan kun tiellä tehdään työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tie varustettava tarpeellisilla liikenteenohjauslaitteilla. Jos olosuhteet sitä edellyttävät, on tällainen tie pidettävä kokonaan tai osittain suljettuna. Kadun tilapäisestä sulkemisesta tiellä tehtävän työn vuoksi päättää kunta.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli vahingonkorvausvastuun syntymiseksi korvausvelvollisen täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kaupunki on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Korvausvastuu kaupungilla on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla, julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Siihen, milloin käsillä on erittäin painavia syitä puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseen, on otettu kantaa oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Erittäin painaviksi syiksi on katsottu esimerkiksi hyvän tavan tai luottamuksensuojan rikkominen tai teon erityinen moitittavuus.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Kaupunki peruskorjaa Mannerheimintien ensin Postikadun ja Runeberginkadun väliseltä osuudelta sekä sen jälkeen Runeberginkadun ja Reijolankadun väliseltä osuudelta. Peruskorjauksessa uusitaan kokonaisuudessaan kadunalainen kunnallistekniikka sekä katupinnat. Peruskorjaustyö alkoi 6.3.2023 ja jatkuu arviolta joulukuuhun 2025 asti.

Mannerheimintien kadunalainen kunnallistekniikka on noin satavuotias, ja se on välttämätöntä uudistaa. Mittavat katujen peruskorjaustyöt tiiviissä kaupungissa aiheuttavat väistämättä eriasteisia häiriöitä liikenteelle ja ympäristölle, kuten melua, pölyä, ruuhkia ja vaihtuvia kulkureittejä. Kaupunki pyrkii torjumaan haittoja Mannerheimintien peruskorjauksessa eri keinoin, kuten ajoittamalla kovaäänisimmät työt arkipäiville klo 7–22, käyttämällä pölynsidontamenetelmiä, teettämällä töitä tarvittaessa myös lauantaisin ja öisin sekä huolehtimalla liikennejärjestelyistä siten, että sekä kulku kiinteistöille että läpiajo Mannerheimintiellä säilyvät koko työn ajan.

Mannerheimintiellä 6.3.2023 voimaan tulleet liikennejärjestelyt aiheuttavat muutoksia kulkureitteihin Mannerheimintiellä Postikadun ja Runeberginkadun välillä sekä poikkikaduilla. Väliaikaiset liikennejärjestelyt aiheuttavat muutoksia moottoriajoneuvoille, pyöräilijöille, jalankulkijoille sekä joukkoliikenteen käyttäjille. Kadunvarren kiinteistöihin säilyy pääsy koko remontin ajan, ja myös Mannerheimintietä pitkin työmaan läpi pääsee ajamaan koko remontin ajan.

Mannerheimintien itälaidan kevyen liikenteen väylä on suljettu koko matkan Kiasmalta Hesperianpuiston pohjoispäähän. Väliaikainen pyöräliikenne- ja jalankulkureitti kulkee Mannerheimintien länsilaidalla sekä työmaan ohittavilla kiertoreiteillä Töölönlahden rannan, Hesperianpuiston ja Hakasalmenpuiston kautta.

Raitiolinjat 4 ja 10 sekä bussilinjat 63, 212, 213 ja 400 siirtyivät poikkeusreiteille maanantaina 6.3., kun Mannerheimintien peruskorjaus alkoi. Muut bussilinjat säilyvät Mannerheimintiellä.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia katujen kunnosta sekä yhteensovittaa niiden alla kulkevaa infrastruktuuria. Kadun rakentamisessa tai korjaamisessa ei kuitenkaan ole kyse julkisen vallan käytöstä, vaan siinä on kyse ns. tosiasiallisesta hallintotoiminnasta, johon ei sovelleta julkisen vallan käyttöä koskevia vahingonkorvaussäännöksiä (KKO:1998:146 ja KKO:1998:147).

Asiassa saadun selvityksen perusteella hakijan liiketilaan pääsee asioimaan kävellen koko peruskorjaustyön ajan. Myöskään kaikkea joukkoliikennettä ei ole siirretty poikkeusreitille, vaan bussiliikennettä kulkee edelleen hakijan liiketilan ohi. Hakijan liiketilan edustalla on normaalistikin voimassa pysähtymiskielto, joten ajoneuvojen pysähtymiseen ja pysäköimiseen hakijan liiketilan edustalla ei Mannerheimintien peruskorjaustyöllä ole vaikutusta. Asiassa ei ole esitetty eikä siinä ole tullut ilmi, että kaupungin katutyön teettämisessä tai siihen liittyvissä liikennejärjestelyissä olisi virheitä, laiminlyöntejä tai huolimattomuutta.

Hakijan vahingonkorvausvaatimus koskee puhdasta varallisuusvahinkoa, eli sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei liity henkilö- tai esinevahinkoon. Puhtaan varallisuusvahingon korvaaminen on vahingonkorvauslain perusteella erittäin rajattua. Edellä esitetyn perusteella asiassa ei ole kyse julkisen vallan käytöstä vaan kaupungin tosiasiallisesta hallintotoiminnasta. Asiassa ei myöskään ole esitetty eikä siinä ole erityisen painavia syitä puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseen, sillä asiassa ei ole kaupungin toimintaa koskevaa tuottamusta.

Vahingonkorvaus on ylipäätään jälkikäteinen keino, jolla korvataan vahingonkärsijälle tuottamuksellisesti aiheutettuja syntyneitä vahinkoja. Hakijan vaatimus koskee osittain ennakollisia kustannuksia, eli hakijan liiketilan tulevaa vuokraa sekä hakijan omaan arvioon perustuvaa näkemystä hakijalle tulevaisuudessa aiheutuvasta mahdollisesta myyntivoiton menetyksestä. Näiltä osin hakijan vaatimus on ennenaikainen. Siltä osin, kun hakija on vaatinut vahinkoa korvattavaksi ennen Mannerheimintien peruskorjauksen aloitusta, eli 1.3.–5.3.2023, on vaatimus puolestaan perusteeton.

Asiassa ei näin ollen ole esitetty vahingonkorvauslain perusteella korvattavaa vahinkoa. Asiassa ei ole myöskään kaupungin toimintaa koskevaa virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, eikä siten syy-yhteyttä kaupungin tuottamuksen ja korvattavan vahingon välillä. Kaupunki ei näin ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 84 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 71 §, 187–188 §

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 3 luku 2 §, 5 luku 1 §, 6 luku 1 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.