Toivomusponsi, Puistolan vanhan kansakoulun kunnostaminen
Rakennusten ja yleisten alueiden jaoston lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Vepsän toivomusponteen koskien Puistolan vanhan kansakoulun säilyttämistä ja käyttöönottoa operaattorimallin mahdollistamana
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Pöydällepanoehdotus:
Nina-Ilona Törmikoski: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa ehdotetun mallin sopivan erinomaisesti Puistolan vanhan kansakoulun tilanteeseen ratkaisuksi.
Toivomusponnessa viitataan mahdollisuuteen tutkia mahdollisuutta synnyttää kylätilan kaltainen monipuolinen palvelupiste, joka naapuri- kaupunginosassa Tapanilassa osoittautui hyväksi ratkaisuksi entisen kansakoulun kohdalla.
Toimintamalli toteutui siten, että Tapanilan Kylätila ry teki kirjallisen os- totarjouksen Veljestenpiha 9 sijaitsevasta rakennuksesta, jonka jälkeen Helsingin kaupunki myi rakennuksen ja vuokrasi tontin pitkäaikaisesti Tapanilan Kylätila ry:lle. Entinen koulu on kunnostettu kylätilaksi pitkälti paikallisten asukkaiden talkoovoimin. Kaupunki on tukenut toimintaa kaupunginhallituksen myöntämien asukasosallisuuden avustuksen kautta. Vuonna 2023 asukasosallisuuden avustuksista Tapanilan Kylä- tila ry:lle myönnettiin asukastilan maanvuokra- ja ylläpitokustannuksiin 20 000 euroa ja palkkakustannuksiin 32 500 euroa.
Operaattorimallin osalta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on omalta osaltaan jo aiemmin todennut, että Puistolan entinen kansakoulu sopisi hyvin arvioitavaksi osana operaattorimallia esimerkiksi taiteilijoiden työ- tiloiksi ja liikuntasali harrastuskäyttöön.
Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Nina-Ilona Törmikosken ehdotuksesta.
Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto antaa lausunnon
Kaupunginvaltuusto on edellyttänyt selvitettävän mahdollisuutta säilyttää Puistolan vanha kansakoulu käyttökuntoisena ja ottaa koulu osaksi operaattorimallia ja tätä kautta mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan koulun käyttöönotto esimerkiksi yksityisen varhaiskasvatuksen, taiteilijoiden, yhdistysten ja nuoriso- ja asukastilojen kanssa.
Puistolan vanhassa koulussa on todettu merkittäviä korjaustarpeita kuntotutkimuksissa, jonka vuoksi kaupunki katsoo ettei kohde ole käyttökuntoinen nykyisessä rakenteellisessa kunnossaan. Kaupunki ei täyttäisi lakisääteistä omistajavelvoitettaan mikäli lähtisi vuokraamaan tilaa nykykunnossaan. Vastaavantyyppisiä kohteita tullaan kuitenkin vuokraamaan kulttuurikäyttöön operaattorimallin piirissä.
Kaupunki ei voi vuokrata tilaa operaattorimallin yhteydessä. Kaupunki selvittää osana arvottamisen prosessia Puistolan vanhan kansakoulun tulevaisuuden käyttöä kaupungin toimitilastrategian mukaisesti.
Sisäilmatutkijan lausunto
Koulurakennus on valmistunut vuonna 1932 ja se on nelikerroksinen. Rakennuksen alapohja on osittain maanvarainen teräsbetonilaatta sekä länsisiiven osalta ryömintätilallinen. Alapohjarakenteiden merkittävimmäksi puutteeksi todettiin kuivatusrakenteiden osittainen puuttuminen sekä salaojajärjestelmän puutteellinen toiminta. Maanvastaisissa alapohjarakenteissa ja ulkoseinissä todettiin tutkimuksissa kosteusvaurioita. Vuoden 2014 tutkimuksen mukaan rakennuksen ulkovaipparakenteille on suoritettu korjaustoimenpiteitä vuoden 2007 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. Rakennuksen julkisivurappauspinta on peruskorjattu kauttaaltaan. Myös ikkunoille on suoritettu korjaustoimenpiteitä peruskorjauksen yhteydessä. Ulkoseinärakenteille ei näistä syistä suoritettu laajempia kuntotutkimuksia. Ulkoseinien nykykunnosta ole tarkempaa tietoa. Rakennuksen kantavana välipohjarakenteena toimii tutkimusten perusteella alalaattapalkisto. Rakennuksen välipohjarakenteita on paikoittain uusittu vuonna 2004 tehdyn LVI-saneerauksen yhteydessä. Välipohjissa todettiin kerroskohtaisesti eroavaisuuksia erityisesti eristerakenteessa. Rakennuksen ryömintätilan yläpuoleisessa välipohjassa todettiin mikrobivaurioita. Vesikatteena on sinkitty ja maalattu rivipeltikate. Rakennuksen peltisen vesikatteen tekninen käyttöikä oli jo vuonna 2014 loppunut. Vesikaton maalipinta todettiin tuolloin pahasti kuluneeksi eikä peltikatteen alapuolella havaittu aluskatetta. Ei ole tiedossa onko rakenteelle tehty tuolloin korjauksia. Rakennuksen tulo- ja poistoilmakoneet ovat asennettu pääasiassa 2000-luvun peruskorjauksen yhteydessä ja vain teknisen työn luokan koneet ovat 1980-luvun puolivälistä. 2000-luvun saneerauksessa asennettujen koneiden suurin puute on niiden likaisuus ja automaation toimintapuutteet. Teknisen työn luokan konepaketti oli kokonaisuus huomioiden erittäin huonossa kunnossa ja se aiheuttaa jopa tulipaloriskin. Tutkimusten jälkeen ilmanvaihdolle ei ole tehty mitään. Ilman korjauksia koulurakennusta ei voi ottaa käyttöön. Suurimmat ongelmat ovat vanhojen tutkimusten perusteella maanvastaisten rakenteiden kosteusvauriot ja ryömintätilallisen välipohjan kosteusvauriot. Lisäksi ilmanvaihto vaatii kunnostusta. Vesikaton ja julkisivun kunnosta ei ole tarkempaa nykytietoa. Rakennukseen olisi syytä teettää uudet kuntotutkimukset tämän hetkisen tilanteen selvittämiseksi, mikäli se halutaan saattaa käyttökuntoon laajamittaisella perusparannuksella.
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt rakennusten ja yleisten alueiden jaostoa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 31.8.2023 mennessä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 22.08.2023 § 101
20.06.2023 Pöydälle
Päätös tullut nähtäväksi 09.10.2023
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Antti Halm, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 42150