Vahingonkorvaus, autovaurio, 18.3.2023, Jääkärinkatu 15 A

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 10.4.2023 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 18.3.2023 klo 19.30 osoitteessa Jääkärinkatu 15. Hakijan kuvauksen mukaan liikennemerkki, joka oli lähes poikki rungostaan, oli kaatunut hakijan pysäköidyn ajoneuvon päälle.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitoon luetaan muun muassa katualueella olevien liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Varoitusmerkit, etuajo-oikeusmerkit ja väistämismerkit on korjattava välittömästi, kun korjaustarve on selvillä. Muilla merkeillä kallistuman ja kiertymän oikaisun toimenpideaika on kaikilla kaduilla kaksi viikkoa. Kallistuman tai kiertymän takia toimimattomat merkit on korjattava ensitilassa. Liikenteen vaurioittamat merkit, joiden kunto ei ole hyväksyttävä, mutta jotka vielä toimivat, on varoitusmerkkien, etuajo-oikeusmerkkien ja väistämismerkkien osalta uusittava välittömästi. Muilla merkeillä toimenpideaika on kaikilla kaduilla kolme viikkoa.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä kaatunut liikennemerkki ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan edellinen vahinkopaikasta otettu kunnossapidon videonauhoite on 18.1.2023 ja tuolloin merkki on ollut suorassa, eikä siinä ole ollut havaittavissa korjaustarvetta. Hakijan toimittamien kuvien perusteella liikennemerkissä ei näy muita ulkoisia vaurioita, kuten ruostetta.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole saapunut ilmoituksia liikennemerkin kunnossapitotarpeesta ennen kyseistä vahinkotapahtumaa. Kaupungille ei ole saapunut vahinkoalueelta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä 18.3.2023 ei ole esiintynyt kovaa tuulta. Vahinkopäivän korkein puuskatuulen lukema on ollut 13,9 m/s, joka on navakkaa tuulta.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Liikennemerkin rakenne on tarkkaan standardoitu ja sillä on pitkä käyttöikäolettama. Liikennemerkin pystytysputken käyttöikä on noin 50 vuotta. Merkki kestää hyvin ympäristöstä aiheutuvat tavanomaiset ympäristökuormat, mutta se ei kuitenkaan voi olla täysin hajoamaton, jotta se ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa tai vaaraa. Merkit istutetaan niin syvään, ettei tavanomaisen tuulen ole mahdollista irrottaa merkkiä maasta.

Liikennemerkeille erityisrasitusta aiheuttavat esimerkiksi koirat, aura-autot, ilkivalta, liikennemerkeissä roikkuminen ja niihin törmääminen. Valtaosa liikennemerkkien vaurioitumisista aiheutuukin kaupunkiolosuhteissa kunnossapidon laiminlyönnin sijaan jonkin ulkoisen tekijän seurauksena.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Vahingon aiheuttanut liikennemerkki on katkennut tuntemattomasta syystä. Liikennemerkin korjaustarpeesta ei ole tullut aiempia ilmoituksia kaupungille eikä havaittavaa korjaustarvetta ole ollut kunnossapidon tarkkailun yhteydessä.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.