Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Postintaival 7, Posti Group Suomi Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Posti Group Suomi Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Posti Group Suomi Oy
PL 8, 00011 POSTI
Y-tunnus 2365191-4

**********

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Posti Group Suomi Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 17. kaupunginosassa (Pasila) kiinteistöillä 91-17-101-1 ja 91-17-101-2, osoitteessa Postintaival 7. Alueen pinta-ala on noin 4200 m².

Kohteeseen tullaan rakentamaan pysäköintialue. Kohteen alueella on voimassa oleva asemakaava (11395). Asemakaavassa alueelle on merkitty pysäköintipaikka ja istutusalue. Kohde kuuluu Eteläisen Postipuiston alueeseen, johon on laadittu asemakaavan muutosehdotus. Kaavaehdotuksessa kohde on merkitty autopaikkojen korttelialueeksi (LPA).

Kohde rajautuu etelässä Postin pääkonttoriin, lännessä Postintaipaleen katualueeseen, pohjoispuolella Postin lajittelukeskukseen ja itäpuolella Postin pääkonttorin nykyiseen pysäköintialueeseen. Alue sijaitsee entisen Pasilan kaatopaikan reunavyöhykkeellä. Kaatopaikan tarkka raja ei ole tiedossa. Ilmakuvien perusteella tulevan pysäköintialueen itäosan on arvioitu sijoittuvan kaatopaikka-alueelle. Kaatopaikka on ollut toiminnassa vuosina 1949–1963. Kaatopaikkatoiminnan jälkeen aluetta on tasattu ja jätetäytön päälle on tehty maatäyttöjä. Nykyiset pihan rakenteet on rakennettu Postin pääkonttorin rakennustöiden yhteydessä 1970-luvulla. Tällä hetkellä alueella on kulkuväylät autoille ja kevyelle liikenteelle sekä pihan viheraluetta.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Alueen maaperän on tutkimuksissa todettu pilaantuneen valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisten alempien ohjearvojen ylittävästi elohopealla ja sinkillä yksittäisissä tutkimuspisteissä sekä kynnysarvot ylittävästi metalleilla ja öljyhiilivedyillä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 21.4.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

Posti Kiinteistöt Oy, Postin LPA-alue, Eteläinen postipuisto, Pohjois-Pasila, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 19.4.2023, Ramboll Finland Oy

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maanpinta on noin tasolla +22,5…+24 metriä. Alueen länsiosassa on pinnassa rakennekerroksia ja hiekkaa/moreenia noin 1–3 metrin syvyyteen, jonka alla on kallio. Alueen itäpuoliskolla on rakennekerroksia ja sen alla laajalti louhetäyttöä. Savea tai turvetta on todettu alueen keskiosassa noin kolmen metrin syvyydessä. Alueen itäreunalla turvekerros on todettu noin seitsemän metrin syvyydessä. Kallionpinta laskee voimakkaasti lännestä itään. Länsireunalla kallion pinta on lähellä maanpintaa ja itäreunalla noin 10 metrin syvyydessä. Alueella ei ole havaittu kaatopaikkajätettä. Alueen itäosan mahdollisella kaatopaikka-alueella syviä tutkimuspisteitä on kuitenkin vähän, koska näytteenotto on usein pysähtynyt louhetäyttöihin.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden pinta on noin tasolla +19,5…+20 metriä eli noin 3–4 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Tehdyn hulevesiselvityksen mukaan alue kuuluu Haaganpuron valuma-alueeseen. Lähin pintavesi on Pikku-Huopalahteen laskeva Haaganpuro noin yhden kilometrin etäisyydellä.

Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus

Kohteessa ja sen läheisyydessä on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia useassa vaiheessa vuodesta 1999 lähtien. Viimeisimmät tutkimukset on tehty vuonna 2020 alueen pohjatutkimusten yhteydessä.

Alueella on todettu kahdessa tutkimuspisteessä VNa (214/2007) mukaisten alempien ohjearvojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Yhdessä pisteessä on todettu elohopeaa 2,1 mg/kg 1,0–1,3 metrin syvyydessä ja toisessa pisteessä sinkkiä 299 mg/kg 3–3,5 metrin syvyydessä. Lisäksi yksittäisissä näytteissä on todettu kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia metalleja (antimoni, koboltti, lyijy) sekä öljyhiilivetyjä. Useissa näytteissä on todettu kynnysarvon ylittäviä arseenipitoisuuksia.

Tutkimustulosten perusteella alueella on karkeasti arvioiden noin 100–200 m³ maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot.

Viereisen Postin pääkonttorin salaojavesien laadun seurannan näytteenottokaivossa on todettu kohonneita metallipitoisuuksia ja pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä ja bentseeniä. Kaivon salaojavedet ovat laadultaan todennäköisesti hyvin samankaltaisia kuin ilmoitusalueen pohjavesi.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkitun alueen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhdenkään haitallisen aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon. Arvioinnin lähtökohtana on alueen tuleva käyttö pysäköintialueena. Pilaantuneisuuden arvioinnin viitearvona käytetään sen perusteella ylempiä ohjearvoja. Kohteessa todettiin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet elohopeaa ja sinkkiä yksittäisissä tutkimuspisteissä. Tämän lisäksi todettiin arseenin, antimonin, koboltin, lyijyn ja raskaiden öljyhiilivetyjakeiden kynnysarvon ylityksiä. Alueella ei ole todettu ylemmän ohjearvon ylityksiä, joten viitearvovertailun perusteella pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta ei ole.

Alueella todetut haitta-aineet ovat maaperässä heikosti kulkeutuvia ja veteen niukkaliukoisia. Todetut pitoisuudet ovat pieniä, jolloin merkittävää kulkeutumista vajoveden/pohjaveden mukana ei tapahdu. Todetut haitta-aineet eivät ole helposti haihtuvia, joten ne eivät kulkeudu maaperästä ulkoilmaan. Suoraa kontaktia ja altistumista sitä kautta ei voi tapahtua, koska alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet ovat yli yhden metrin syvyydellä maan pinnasta. Lisäksi pysäköintialueen pintaan tehdään rakennekerrokset ja asfaltointi. Alue on vanhaa täyttöaluetta eikä sen maaperässä ole merkittäviä ekologisia arvoja, joille maaperässä todetuista haitta-aineista voisi aiheutua merkittävää haittaa. Maaperässä todetuista haitta-aineista ei tarkastelun perusteella aiheudu kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä, joten maaperässä ei ole riskiperusteista puhdistustarvetta. Puhdistustarve syntyy, mikäli yli alemman ohjearvon pitoisuuksia sisältäviä maita joudutaan kaivamaan rakentamisen takia. Viitearvovertailun ja riskinarvion perusteella alueella ei ole kunnostustarvetta tulevassa maankäytössä.

Kunnostuksen tavoitteena on poistaa kunnostusalueen maaperästä haitta-aineita yli alemman ohjearvon sisältävät maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Johtojen ja kaapeleiden yms. kunnallisteknisten rakenteiden ympärille toteutetaan 0,5 metrin suojakerros maa-aineksilla, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvon. Mikäli alueella todetaan rakentamisen aikana kaatopaikkajätettä tai aikaisemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta, arvioidaan niiden osalta pilaantuneisuus ja puhdistustarve uudelleen.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Pysäköintialueen rakentamisen vaatimat kaivut ovat matalia, pääsääntöisesti alle 0,8 metrin syvyisiä. Kaivusyvyydet tarkentuvat, kun alueen tasaussuunnitelma valmistuu. Lisäksi pysäköintialueelle tulee hulevesiviemäreitä, joiden kaivannot ulottuvat noin 2–3 metrin syvyyteen.

Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla pysäköintialueen rakentamisen kaivutöiden laajuudessa. Kaivu tapahtuu pääasiallisesti kuivakaivuna luiskatuista avokaivannoista. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai ne kasataan kunnostusalueelle mahdollisia jatkotutkimuksia varten ennen kuljetusta loppusijoitukseen.

Pilaantuneet maat kaivetaan niin sanottuna lajittelevana kaivuna. Suuret kivet ja mahdolliset selvät jätekerrokset erotellaan kaivun aikana. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat tai jätteet pidetään erillään kaivun ja työmaavarastoinnin aikana. Maat luokitellaan ennen kaivutöitä ja/tai kaivun yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella.

Kaivetut pilaantuneet maat ja jätteet, joita ei voi hyödyntää, toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin tapahtuvan kuljetuksen ajaksi.

Kunnostus päätetään rakentamisen vaatiman kaivun ja mahdollisten huomio- ja eristysrakenteiden asentamisen jälkeen. Kaivannot täytetään alueen rakentamisen vaatimaan tasoon.

Kunnostuksen massamäärän arvioidaan olevan hyvin vähäinen, joten massojen kuljetuksista ja sijoittamisesta ei aiheudu merkittävää ylimääräistä ympäristökuormitusta. Täten maiden kaivu ja niiden hyödyntäminen alueella tai ulkopuolinen loppusijoitus on paras käyttökelpoinen tekniikka alueen kunnostamiseen.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua, valvoo kunnostusta ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla.

Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi kaivettavista maista otetaan näytteitä. Tehtävät analyysit määritellään aikaisempien tutkimustulosten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella. Alueen itäosan mahdollista jätetäyttöä selvitetään työn aikana tehtävillä koekuopilla.

Pilaantuneiden alueiden kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla vähintään yksi edustava kokoomanäyte noin 100–200 m²:n aluetta kohti. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä yksi edustava kokoomanäyte maalajikohtaisesti jokaista noin 20 metriä kohden. Näytteistä analysoidaan vähintään ne haitta-aineet, joista kyseessä olevalla kaivualueella on todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Mikäli kaivutöiden aikana alueella havaitaan poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu laboratorioanalyysien avulla. Maa-aines siirretään tarvittaessa välivarastoon tutkimusten ajaksi.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy pilaantuneen maaperän kunnostustyömaa-alueille estetään aitaamalla kunnostettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Kunnostuksesta aiheutuu maanrakentamiselle tyypillisiä ympäristövaikutuksia. Pilaantuneen maan poisto tapahtuu pääosin vain rakentamisen vaatimassa laajuudessa, joten sillä ei ole merkittävää lisävaikutusta maanrakentamisesta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin.

Pilaantuneiden maiden kuljetuksista loppusijoituspaikkoihin aiheutuu päästöjä ilmaan. Vaikutuksia ehkäistään poistamalla pilaantuneet maat vain sieltä mistä se on rakentamisen tai riskienhallinnan vuoksi välttämätöntä.

Työmailta pois johtaville teille levitetään tarvittaessa sepelipatja, joka vähentää ulkopuolisille katualueille kulkeutuvan maan määrää. Mikäli työmaiden ulkopuolisille kaduille kulkeutuu maata, se poistetaan säännöllisesti harjaamalla tai pesemällä. Pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat peitetään, jotta estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ja pölyäminen ympäristöön.

Ennen kunnostuksen toteuttamista kartoitetaan pilaantuneiden maiden kunnostustyön työturvallisuusriskit ja laaditaan turvallisuusasiakirja ja tarvittaessa turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet.

Veden tutkiminen ja käsittely

Alueella ei todennäköisesti tule olemaan tarvetta kaivantojen kuivatukselle ja vesien käsittelylle, sillä kaivuja ei ole suunniteltu pohjavedenpinnan alapuolelle. Kaivantoja kuivatetaan, mikäli kaivantoihin kertyy vettä kunnostusta/rakentamista haittaavassa määrin. Pilaantuneiden alueiden kaivantojen kuivatusvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Kaivantovedet johdetaan jätevesiviemäriin HSY:ltä haettavan viemäröintiluvan mukaisesti. Tarvittaessa vedet esikäsitellään ennen johtamista kiintoaineksen erotuksella, öljynerottimella ja/tai aktiivihiilisuodatuksella.

Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan vesinäytteet ennen kaivantojen kuivatuksen aloittamista. Viemäriin johdettavien vesien laadun ja määrän tarkkailu tehdään HSY:n viemäröintiluvan mukaisesti.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Kohteessa ei varastoida pilaantuneita maa-aineksia. Alueella voidaan kuitenkin säilyttää maa-aineksia kasalla lyhytaikaisesti maa-ainesten laadun varmentamisen vaatiman ajan.

Huomio- ja eristysrakenteet

Huomio- ja eristysrakenteiden tarkoitus on havainnollistaa puhtaiden ja pilaantuneiden maa-ainesten rajapinnan sijaintia sekä estää haitta-aineiden kulkeutumista takaisin alueelle.

Kaivantojen pohjiin ja seinämiin asennetaan huomioverkko niihin kohtiin, mihin jää alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Alueella ei ole tiedossa eristysrakenteita vaativaa pilaantuneisuutta. Mikäli työn aikana maaperässä todetaan helposti kulkeutuvia haitta-aineita, arvioidaan tapauskohtaisesti eristysrakenteen tarve ja tarvittaessa suunnitellaan ja toteutetaan eristysrakenne.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueella hyödynnetään täytöissä alueelta kaivettuja maa-aineksia, jotka ovat geoteknisesti käyttötarkoitukseensa sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita (betoni, tiili). Hyötykäytössä otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 16 §:n mukainen maaperän pilaamiskielto. Esimerkiksi kynnysarvomaita käytetään hyödyksi alueella, jossa on jo valmiiksi kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyödyntäminen toteutetaan seuraavin periaattein: Pintamaassa (0–0,5 metrin syvyydellä) hyödynnettävissä maa-aineksissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen. Pintamaassa ei hyödynnetä haisevia maa-aineksia. Pintamaakerroksen alla haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Maa-ainesten hyödyntäminen dokumentoidaan (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) ja raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Maa-ainesten hyödyntämisen mahdollistaminen kunnostusalueella vähentää niin neitseellisen maa-aineksen tarvetta, kuin myös kuorma-autokuljetuksista aiheutuvia päästöjä ilmaan. Hyödyntämiskelpoiset maa-ainekset eivät sisällä haitta-aineita yli alemman ohjearvon olevissa pitoisuuksissa, joten hyödyntäminen ei aiheuta ylimääräistä ympäristökuormitusta hyödyntämisalueille.

Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa

Kunnostustyön aikana mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tilanteisiin on esitetty varautumissuunnitelma.

Jos kaivun yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivu keskeytetään tilapäisesti ja työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät. Maata kaivetaan esimerkiksi silloin, kun tuulen suunta on poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista.

Mikäli maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, aineksen kaivu keskeytetään tai kaivetut jätteet välivarastoidaan alueelle. Aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä selvitetään ainekselle mahdollinen vastaanottopaikka.

Mikäli kaivantovedessä havaitaan selvästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, vesi käsitellään ennen johtamista jätevesiviemäriin tai toimitetaan ulkopuoliseen luvanvaraiseen käsittelylaitokseen esimerkiksi imuautolla.

Mikäli työn aikana todetaan aikaisemmasta poikkeavaa pilaantuneisuutta, kuten eri haitta-aineita, kyseessä olevat pilaantuneet maat poistetaan tai tehdään pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, joka hyväksytetään lupaviranomaisella. Pilaantuneet maat poistetaan viranomaisen lausunnon mukaisesti.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään ainakin:

- tiedot kaivetuista pilaantuneista maista (määrä, sijainti, pitoisuudet)
- tiedot huomio- ja eristysrakenteista
- tiedot alueelta poistetuista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)
- tiedot hyötykäytetyistä massoista
- tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset)
- tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista
- tiedot työsuojelumittauksista
- hajuhavainnot
- pumpatun ja käsitellyn veden määrä
- vesiseurannan tulokset
- poikkeukselliset tilanteet
- erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista, syyt poikkeamiin
- tarkkailutiedot ja toteutetut huoltotoimenpiteet

Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kunnostuksen päätyttyä laadittavassa loppuraportissa käsitellään seuraavat asiat:

- tunnistetiedot
- työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot
- kaivutyön toteutus
- kaivettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet
- toteutuneet kaivualueet ja kaivusyvyydet karttapiirustuksessa
- analyysitulokset alueittain, maaperään jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuudet sekä näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa
- kirjanpitotiedot poistetuista jäte-eristä ja pilaantuneista maa-aineksista, yhteenveto siirtoasiakirjoista
- hyötykäytettyjen massojen määrä, laatu ja sijainti
- alueelta poisvietyjen massojen määrä, laatu ja sijainti
- kunnostetuille alueille jääneet pilaantuneet massat, niiden määrä, pitoisuudet ja sijainti sekä rakennetut huomio- ja eristysrakenteet
- mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta tai päätöksestä
- yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista sekä kaivantoveden johtamisesta ja käsittelystä
- tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellista tilanteista

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön loppumisesta.

Kunnostustyön aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti vähintään viikkoa ennen kunnostustyön aloittamista Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa esitetään myös kunnostuksen vastuuhenkilöt ja valvojat sekä työn toteuttaja.

Puhdistustyön ajankohta

Alustavan arvion mukaan maanrakennustöiden ja pilaantuneen maaperän kunnostustyön aloitusajankohta on touko - syyskuussa 2023.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Pasilassa, osoitteessa Postintaival 7, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja ilmoituksessa esitettyjen sekä seuraavien periaatteiden mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, VNA 214/2007)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot. Kyseiset maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Ilmoitusalueella viemäriverkosto on rakennettava sellaisista materiaaleista ja siten, että alueen maaperässä ja orsivedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle ympäristöön. (VNA 214/2007, 2 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki 5, 12, 13 §)

Mikäli kunnostuksen aikana todetaan merkittävästi korkeampia haitta-ainepitoisuuksia tai pilaantuneisuutta merkittävästi aiemmin tutkittua laajemmalla alueella, tulee puhdistustoimien riittävyys arvioida uudelleen. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista kyseisellä paikalla. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee odottamattomia ympäristö- tai terveysvaikutuksia tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta suunnitelmasta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai toimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. (YSL 6 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve.

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 13 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä ilmoituksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti ja niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Voimakkaasti haitta-aineelta haisevien maamassojen välivarastointia/säilyttämistä alueella on vältettävä. Välivarastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden ajan. (JL 13 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovesistä on tutkittava haitta-aineet, joita on havaittu alueen maaperässä tai orsi/pohjavedessä. Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen HSY:n antama lupa vesien johtamisesta jätevesiviemäriin on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Alueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin siten, että haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi.

Maa-ainesten hyödyntämisen aloittamisesta on ilmoitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Aloitusilmoituksessa on esitettävä maa-ainesten hyödyntämispaikat. (YSL 136 §, JL 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi maaperän puhdistustyön aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistustyön valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maan omistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohde sijaitsee vuosina 1949–1963 toimineen Pasilan kaatopaikan reunavyöhykkeellä. Kaatopaikan jätetäytön päälle on tehty maatäyttöjä. Nykyiset pihan rakenteet on rakennettu 1970-luvulla.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle pysäköintialueen rakentamisen vuoksi. Tehdyn tarkastelun perusteella ylempiä ohjearvoja voidaan käyttää pilaantuneisuuden arvioinnin viitearvoina.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Tietyt haitta-aineet voivat kulkeutua tavallisten putkimateriaalien läpi, siksi alueen viemäriverkoston materiaaleissa tulee ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista putkien välityksellä ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Alueella ei ole havaittu kaatopaikkajätettä, mutta itäosan mahdollisella kaatopaikka-alueella on kuitenkin vähän syviä tutkimuspisteitä. Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustoimien riittävyys edellytetään arvioitavaksi, mikäli työn aikana todetaan pilaantuneisuutta aiemmin todettua merkittävästi laajemmalla alueella tai merkittävästi korkeampia haitta-ainepitoisuuksia.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä tai orsi/pohjavedessä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Ilmoituksen mukaan hyödyntäminen toteutetaan ottamalla huomioon ympäristönsuojelulain 16 §:n mukainen maaperän pilaamiskielto siten, että esimerkiksi kynnysarvomaita käytetään hyödyksi alueella, jossa on jo valmiiksi kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä massoja ei saa hyödyntää haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Ilmoitus hyötykäytön aloittamisesta on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 134, 136, 138, 139, 155, 172, 209 §
Jätelaki (646/2011) 8, 13, 29, 121 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa 5 vuotta antopäivästä.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.