Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-22-691-21, Kumpulantie 1, KOy Kumpulantie 1, Sitowise Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Kiinteistö Oy Kumpulantie 1:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Kiinteistö Oy Kumpulantie 1
c/o Vuo-kiinteistöpalvelut Oy
Tyynylaavantie 20
00980 Helsinki
Y-tunnus 0235176-0

**********

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Kiinteistö Oy Kumpulantie 1.

Alueen sijainti ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 22. kaupunginosassa (Vallila) kiinteistöllä 91-22-691-21, osoitteessa Kumpulantie 1.

Kohde sijaitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T). 1950-luvulta peräisin ja toimitilakäytössä olevan rakennuksen pysäköintitilan ja lämmönjakohuoneen vesi- ja viemärilinjat tullaan uusimaan rakenne-, LVI- ja sähkösuunnitelmien mukaisessa remontissa. Pohjakerroksen alapuolisessa maaperässä kulkee viemärilinjoja. Betonirakenteet ja viemärilinjat ovat 1950-luvulta, eikä pohjakerroksessa ole tehty korjausrakentamista. Kohteen maaperässä on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, ja kohteeseen suunnitellut korjaustyöt edellyttävät maan kaivua.

Kohteessa ei ole tiettävästi tapahtunut vahinkoja, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta. Lämmönjakohuoneessa on aiemmin sijainnut lämmityskattila ja hiilikellari. Pysäköintitila oli tutkimushetkellä käytössä. Pysäköintitilassa on mahdollisesti sijainnut pesupaikka, josta on voinut päästä huuhteluveden mukana maaperään haitta-aineita. Lisäksi tilassa on ollut akkujen purkamiseen liittyvää toimintaa.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Alueen maaperän on tutkimuksissa todettu pilaantuneen valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisten alempien ohjearvojen ylittävästi öljyhiilivedyillä sekä alempien ja ylempien ohjearvojen ylittävästi metalleilla sekä kynnysarvot ylittävästi metalleilla ja öljyhiilivedyillä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Korjattu ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 28.4.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja: Kiinteistö Oy Kumpulantie 1, Kumpulantie 1, Helsinki, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 26.4.2023, täydennys 4.5.2023, Sitowise Oy

Ilmoitusta on täydennetty 3.5. ja 5.5.2023 kunnostuksen yleissuunnitelman liitteillä, täydennyksellä ja riskinarvion täsmennyksellä. Sähköpostitse ilmoitettiin 5.5.2023, että kohteeseen ei esitetä kynnysarvomaiden hyötykäyttöä.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Geologian tutkimuskeskuksen karttapalvelussa alue on merkitty kartoittamattomaksi. Alueen lähistöllä on kalliomaita ja moreenimaalajeja. Kairakoneavusteisissa maaperätutkimuksissa todettiin noin 0,5–0,8 metrin kerros karkeaa täyttömaata, jonka alapuolella oli silttistä hiekkaa.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pintavesi sijaitsee noin 1,3 km etäisyydellä.

Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus

Kohteessa on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus tammikuussa 2023. Näytteitä otettiin yhteensä seitsemästä pisteestä. Näytteet otettiin maanvaraiseen lattiaan timanttiporauksella tehtyjen rakenneavauksien kautta käsikairalla lämmönjakohuoneesta ja kairakoneavusteisesti pysäköintitilasta.

Lämmönjakohuoneen lattian betonilaatan alapuolisen maaperän tutkimuspisteessä (SWKP2, syvyydellä 0,5–0,7 metriä) todettiin valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet öljyhiilivetyjen jakeita C10-C21 (320 mg/kg) ja C21-C40 (720 mg/kg). Lisäksi lämmönjakohuoneen toisessa tutkimuspisteessä (SWKP1) todettiin öljyhiilivetyjen C10-C40 kokonaispitoisuus 500 mg/kg, joista öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C21 pitoisuus oli 150 mg/kg ja jakeiden C21-C40 pitoisuus 350 mg/kg. Pysäköintitilassa sijaitsevista tutkimuspisteistä otetuissa näytteissä todettiin yhdessä tutkimuspisteessä (SWPK3, 1–1,5 metriä) ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus nikkeliä, alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus kromia sekä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet kobolttia ja antimonia. Pysäköintitilan länsipuolen tutkimuspisteessä (SWKP4, 0–0,5 metriä) todettiin kynnysarvot ylittävät pitoisuudet kobolttia ja nikkeliä.

Tutkimusten perusteella kohteessa arvioidaan olevan:
-maa-ainesta, jonka raskasmetallipitoisuudet ylittävät VNa:n (214/2007) ylemmät ohjearvot noin 25 tonnia
-maa-ainesta, jonka öljyhiilivetypitoisuudet ylittävät VNa:n (214/2007) alemmat ohjearvot noin 25 tonnia
-maa-ainesta, jonka raskasmetallipitoisuudet ylittävät VNa:n (214/2007) kynnysarvot noin 20 tonnia
-maa-ainesta, jonka öljyhiilivetypitoisuudet ylittävät VNa:n (214/2007) kynnysarvon noin 20 tonnia.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Maaperän haitta-ainepitoisuuksia verrataan yleisesti valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnys- ja ohjearvoihin. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta, kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitta-aineen maaperäpitoisuus ylittää asetuksessa annetun kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi kuin kynnysarvo. Maaperää pidetään ohjearvovertailun perusteella pilaantuneena teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla epäherkällä alueella, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla maaperää pidetään ohjearvovertailun perusteella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve voidaan määrittää myös kohdekohtaiset tekijät huomioivalla riskinarvioinnilla. Mikäli ohjearvovertailun ja riskinarvion johtopäätökset poikkeavat toisistaan, on kohdekohtainen arvio etusijalla (VNa 214/2007).

Kohteen maaperässä ylittyivät korkeimmillaan ylemmät ohjearvot. Ohjearvoja määritettäessä ei ole otettu huomioon haitta-aineiden kulkeutumista. Kulkeutumisriskiä arvioidaan erikseen haitta-aineiden ominaisuudet ja kohdekohtaiset olosuhteet huomioon ottaen.

Antimoni, koboltti, kromi ja nikkeli ovat hyvin heikosti veteen liukenevia tai liukenemattomia raskasmetalleja. Ne eivät haihdu ilmaan. Raskasmetallien kulkeutuminen arvioidaan epätodennäköiseksi, sillä haihtumalla ja kaasufaasina kulkeutumista ei tapahdu, veden mukana kulkeutuminen on vähäistä heikon vesiliukoisuuden vuoksi ja pölyn mukana kulkeutuminen estyy lattiamateriaalin vuoksi. Altistuminen raskasmetalleille arvioidaan erittäin epätodennäköiseksi, sillä lattia estää kosketuksen raskasmetallipitoiseen maaperään. Öljyhiilivetyjen keskitisleisiin C10-C21 sisältyy haihtuvia jakeita. Niiden ei arvioida kulkeutuvan merkittävästi lämmönjakohuoneen ilmaan, sillä maaperän pitoisuudet ovat kulkeutumisen kannalta matalia ja lattiamateriaali vähentää kulkeutumista. Lämmönjakohuoneessa oleskellaan vain lyhytkestoisesti, joten mahdollisille huoneilmaan kulkeutuneille öljyhiilivedyille altistumista ei arvioida merkittäväksi. Öljyhiilivetyjen kulkeutuminen veden mukana arvioidaan vähäiseksi todettujen jakeiden niukkaliukoisuuden ja matalan maaperäpitoisuuden vuoksi. Pölyn mukana kulkeutumista ei pääse tapahtumaan, sillä pitoisuudet esiintyvät lattian alapuolisessa maaperässä. Esiintyminen lattian alapuolella estää myös suoran kosketuksen öljyhiilivetypitoiseen maaperään.

Kohteen nykyiseen maankäyttöön ei ole suunnitteilla muutoksia. Mikäli kohteen maankäyttö muuttuu tulevaisuudessa nykyistä käyttöä herkemmäksi, tulee riskit arvioida uudelleen maankäytön muutokset huomioon ottaen.

Täsmennys sähköpostilla 3.5.2023: Öljyhiilivedyistä aiheutuvat riskit arvioitiin konservatiivisesti korkeimpien todettujen pitoisuuksien perusteella, jotka todettiin tutkimuspisteessä SWKP2. Koska korkeimmista pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan riskejä, myöskään matalammista tutkimuspisteen SWKP1 pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan riskejä. Matalampien pitoisuuksien piste tai matalammat pitoisuudet sisältyvät korkeampien pitoisuuksien riskinarvioon. Pisteet SWKP2 ja SWKP1 sijaitsevat melko lähellä toisiaan, joten riskinarviointi vain korkeimpien pitoisuuksien osalta on perusteltua. Tutkimuspisteen SWKP1 öljyhiilivetypitoisuuksien ei arvioida vaikuttavan kunnostustarpeeseen.

Tutkimusten sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella kohteessa ei esiinny haitta-aineista aiheutuvaa kulkeutumisriskiä, terveysriskiä tai ekologista riskiä. Maaperällä ei arvioida olevan riskiperusteista tai ohjearvoihin perustuvaa puhdistustarvetta.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Kaivutyöt tehdään remontti- ja saneeraustöiden vaatimassa laajuudessa. Kaivettavaa haitta-ainepitoista maa-ainesta on rakennustöiden vaatiman laajuuden perusteella noin 30 m³.

Mikäli maaperässä todetaan jätettä, ne lajitellaan ja toimitetaan lajiteltuna soveltuville jäteasemille. Mikäli jätettä ei voi erotella maa-aineksesta, sovitaan vastaanottopaikan kanssa jätteellisen maa-aineksen toimittamisesta erikseen.

Kaivetut maa-ainekset, joissa todetaan VNa (214/2007) mukaiset kynnysarvot tai ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormat varustetaan asianmukaisilla siirtoasiakirjoilla.

Kunnostustyö katsotaan päättyneeksi, kun maa-aines on poistettu rakentamistöiden vaatimassa laajuudessa.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja vastaa seurannasta ja mittauksista.

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutöitä ja massojen loppusijoitusta ohjataan tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kaivutöiden aikana otettavien näytteiden ja niille tehtävien mittausten sekä analyysien perusteella. Mikäli massoissa on aistinvaraisesti tai kenttämittareilla havaittavaa poikkeavuutta, näytteitä otetaan tiheämmin. Kohteessa tehtävissä mittauksissa käytetään tarvittaessa XRF- analysaattoria. Osa kenttämittarilla määritetyistä tarkkailunäytteiden pitoisuuksista varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa analysoidaan VNa:n (214/2007) mukaiset metallit ja puolimetallit sekä öljyhiilivedyt C10-C40.

Kaivun jälkeen kaivannon pohjan ja seinämien maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkastetaan ottamalla kaivupinnoista edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa VNa:n (214/2007) mukaiset metallit ja puolimetallit sekä öljyhiilivedyt C10-C40.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään ja työmaa-alue merkitään selvästi. Alueella työskentelevillä sekä vierailevilla tulee olla asianmukaiset suojavaatteet. Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen haitta-ainepitoisella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään. Sääolosuhteet otetaan huomioon kunnostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään. Tarvittaessa kasalla olevia haitta-ainepitoisia massoja pidetään peitettyinä pölyämisen estämiseksi. Haitta-ainepitoisten ja kiintoainetta sisältävien kaivantovesien esiintymiseen varaudutaan ennalta.

Veden tutkiminen ja käsittely

Työmaavesien käsittelyssä otetaan huomioon Helsingin kaupungin työmaavesiohje. Tarvittaessa kaivantovesien jätevesiviemäriin johtamiseen pyydetään lupa viemärin omistajalta (HSY). Vedet johdetaan HSY:n ohjeiden mukaan.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Alueelle varataan välivarastointitilaa, jossa haitta-ainepitoisia massoja voidaan tarvittaessa varastoida esimerkiksi laboratoriotulosten valmistumisen ajan. Välivarastoitavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset varastoidaan lähtökohtaisesti asfaltoidulla alueella suojapeitteellä peitettynä. Mikäli haitta-ainepitoisia massoja välivarastoidaan maapohjalla, välivarastoalueen maaperästä otetaan näytteet analysoitavaksi ja analyysitulosten perusteella tarvittaessa kunnostetaan varastoinnin jälkeen.

Huomio- ja eristysrakenteet

Mikäli kaivualueen seinämiin tai pohjaan jää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan niihin haitta-aineen ominaisuuksista ja pitoisuuksista riippuen joko huomioverkko tai eristysrakenne. Mikäli eristysrakenteelle todetaan tarvetta, se suunnitellaan työn aikana.

Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa

Mikäli massamäärät kasvavat huomattavasti oletetusta, massamäärien ylityksestä ilmoitetaan tilaajalle. Massojen loppusijoituspaikan kapasiteetti varmistetaan. Urakoitsijalle tiedotetaan massamäärien kasvusta ja sen vaikutuksesta työn kestoon.

Mikäli alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, työ keskeytetään ja havainnoista ilmoitetaan tilaajalle ja Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle. Kunnostusta jatketaan viranomaisen ohjeiden mukaisesti.

Mikäli alueen maaperässä havaitaan merkittävästi voimakkaampia haitta-ainepitoisuuksia kuin ennalta oli tiedossa, massoista otetaan ylimääräinen edustava kokoomanäyte, joka toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi. Havainnoista ilmoitetaan tilaajalle ja ympäristöviranomaiselle. Ylimääräinen kunnostustarve ja massamäärä arvioidaan ja massat toimitetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan.

Mikäli kunnostustavoitetta ei syystä tai toisesta saavuteta, selvitetään haitta-ainepitoisuudet, esiintymismatriisi (vesi, kaasu, maa-aines jne.) sekä esiintymislaajuus ja -syvyys. Jatkotoimenpiteistä (mm. kunnostuksen jatkaminen eri menetelmillä, eristysratkaisut, riskinarviointi) neuvotellaan tilaajan ja viranomaisen kanssa.

Rajoitteet ja jälkiseuranta

Mikäli työlle ei aseteta kunnostustavoitteita, maaperään voi jäädä VNa (214/2007) mukaisten kynnys- ja ohjearvojen ylittäviä metalli- ja öljyhiilivetypitoisuuksia. Riskinarvion mukaan haitta-ainepitoisuudet eivät rajoita kohteen nykyistä maankäyttöä. VNa:n (214/2007) kynnys- ja ohjearvot ylittävillä maa-aineksilla on kuitenkin toimenpidetarve; mikäli kohteessa tehdään tulevaisuudessa maanrakennustöitä, tulee ne tehdä valvotusti. Lisäksi tulee varmistaa, että mahdollisen haitta-ainepitoisen maa-aineksen loppusijoitus tapahtuu vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan haitta-ainepitoista maa-ainesta. Mikäli haitta-ainepitoinen maa-aines poistetaan rakennustöiden yhteydessä, kohteeseen ei jää toimenpidetarvetta tai muita haitta-aineisiin liittyviä rajoitteita.

Jälkiseurannan tarve esitetään arvioitavaksi kunnostuksen päätyttyä, kun jäännöspitoisuudet ovat tiedossa.

Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristötekninen valvoja pitää kaivutöiden aikana kirjanpitoa, joka pidetään ajan tasalla kunnostuksen aikana. Kirjaa pidetään vähintään seuraavista asioista:
-tiedot alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maista
-tiedot otetuista näytteistä ja analyysituloksista
-tiedot jäännöspitoisuuksista-tiedot mahdollisista täyttöihin hyötykäytetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista
- tiedot mahdollisista haitta-ainepitoisen maaperän kaivannoista pumpatuista kaivantovesistä
-mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet
-havainnot ja poikkeamat suunnitelmista, syyt poikkeamiin.

Työstä laaditaan loppuraportti kaivutöiden valmistuttua. Raportissa esitetään vähintään seuraavat asiat:
-kaivutyön toteutus ja aikataulu
-haitta-ainepitoisen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet
-tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista
-kaivutöiden aikainen näytteenotto, analyysitulokset
-jäännöspitoisuudet
-mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet
-tiedot hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maista-mahdollinen vesienkäsittely.

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille tarkastettavaksi.

Kaivutöiden aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa kerrotaan työn aikataulu ja työhön osallistuvien tahojen yhteystiedot. Kaivutöiden loppumisesta tehdään Helsingin kaupungille lopetusilmoitus. Kunnostuksesta vastaava vastaa muusta tarpeelliseksi katsomastaan tiedotuksesta tarvittaessa yhdessä ympäristöteknisen valvojan kanssa.

Puhdistustyön ajankohta

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutyö pyritään tekemään tilaajan osoittaman aikataulun mukaisesti kesällä 2023.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Kiinteistö Oy Kumpulantie 1:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Vallilassa, osoitteessa Kumpulantie 1, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakennustöiden vaatimassa laajuudessa ja seuraavien periaatteiden mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, VNa 214/2007 2 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot. Kyseiset maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa 214/2007 2, 3, 4 §)

Maaperän haitta-aineista ei saa aiheutua hajuhaittaa tilojen käytössä kunnostustöiden jälkeen. (VNa (214/2007) 2 §)

Mikäli kunnostuksen aikana todetaan merkittävästi korkeampia haitta-ainepitoisuuksia tai pilaantuneisuutta merkittävästi aiemmin tutkittua laajemmalla alueella, tulee puhdistustoimien riittävyys arvioida uudelleen. Määräyksessä 2 esitettyjen öljyhiilivetyjen lisätutkimuksien jälkeen riskinarviota on tarvittaessa täydennettävä, mikäli öljyhiilivetyjä todetaan laaja-alaisesti. Riskinarviossa on tarvittaessa tarkasteltava myös öljyhiilivetypitoisen maa-aineksen kunnostustavoitetta. Arvio on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §)

Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista kyseisellä paikalla. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee odottamattomia ympäristö- tai terveysvaikutuksia tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta suunnitelmasta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai toimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Tällöin asiasta on viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla. (YSL 6 §)

Öljyhiilivetyjen esiintymislaajuuden ja haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi lämmönjakohuoneen lattian alapuolisesta maaperästä on otettava lisänäytteitä viimeistään kaivutyön aikana. Näytteistä on analysoitava öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksien lisäksi myös riittävästi fraktiokohtaisia pitoisuuksia. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (YSL 172 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Pilaantuneen maan puhdistustyömaa on merkittävä kyltillä. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä ilmoituksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti ja niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, VNa (978/2021) 40 §)

5. Vesien tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille tarkastettavaksi erillinen suunnitelma kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi maaperän puhdistustyön aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistustyön valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Tarkkaa tietoa pilaantumisen ajankohdasta ei ole. Kiinteistön lämmönjakohuoneessa on aiemmin sijainnut lämmityskattila ja hiilikellari. Pysäköintitilassa on mahdollisesti sijainnut pesupaikka, josta on voinut päästä huuhteluveden mukana maaperään haitta-aineita. Lisäksi tilassa on ollut akkujen purkamiseen liittyvää toimintaa.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 135 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan kaivamiselle rakennustöiden vuoksi. Riskinarvion perusteella maaperällä ei arvioida olevan kulkeutumisriskiä, terveysriskiä tai ekologista riskiä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Puhdistustoimien riittävyys edellytetään arvioitavaksi, mikäli työn aikana todetaan pilaantuneisuutta aiemmin todettua laajemmalla alueella tai korkeampia haitta-ainepitoisuuksia. Koska öljyhiilivetyjä on todettu lämmönjakohuoneen molempien näytepisteiden näytteissä, tulee öljyhiilivetyjen esiintymisaluetta tarkentaa ja rajata sekä tarvittaessa arvioida riskejä uudelleen. Öljyhiilivetyjen aiheuttaman hajuhaitan mahdollisuutta tulee arvioida. Jos lattialaatta on aiemmin ollut tiivis, saattaa rakennustyön jälkeen uusi lattiarakenne olla hajun kulkeutumisreitti tiloihin. Mahdollista hajuhaittaa voidaan torjua myös rakenteellisin ratkaisuin (esimerkiksi tiivistämisellä ja lattiapinnoitteilla).

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Öljyhiilivetyjä on todettu molemmissa lämmönjakohuoneen alapuolisissa näytepisteissä. Tämän vuoksi lisätutkimukset öljyhiilivetypitoisen alueen laajuuden kartoittamiseksi ovat tarpeen.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Määräykset ovat tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen tai vesien johtamisen suunnitelman toimittaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Pilaantuneen maa-alueen puhdistuskohteilla ei sovelleta Helsingin kaupungin työmaavesiohjetta.

Johdettaessa muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tulee varmistua siitä, ettei ympäristöön johdeta haitta-ainepitoisia kaivantovesiä. Tämän vuoksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee esittää erillinen johtamissuunnitelma.

6. Tiedottaminen ja raportointi

Tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 155, 172, 200, 205, 209, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26
Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 20, 29, 30, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 3, 4, 11, 40 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Hallintolaki (434/2003) 34, 62 a §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa 5 vuotta antopäivästä.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.