Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 4.4.2023, Eino Leinon katu 7

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 27.4.2023 esittänyt kaupungille määrältään 761,10 euron ja osittain yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on 4.4.2023 klo 9.45 kompastunut jalkakäytävällä olleeseen liikennemerkin tynkään osoitteessa Eino Leinon katu 7. Hakijan vahinkotapahtuman tarkan kuvauksen mukaan hakija oli kävelemässä ystävän kanssa kompastuessaan liikennemerkin tynkään, joka oli "vaikea havaita harmaasta kivetyksestä, kun keskustelee ja olettaa, että katu on tasainen".

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapitoon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen kunnossapitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan.

Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään B-luokan mukaisesti.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupungin normien mukaan kivi- ja laattapäällysteisillä väylillä liikenteelle vaaralliset vauriot tulee joko paikata tai suojata liikenteeltä välittömästi vaurion havaitsemisen jälkeen. Kyseisillä väylillä ei sallita käyttäjille vaaraa aiheuttavia, väylän käyttämistä estäviä tai väylän toimintaa vaarantavia puutteita. Päällysteisiin liittyvä vaaraa aiheuttava puute on yli 2 senttimetriä suuri pinnan jyrkkä epätasaisuus, esimerkiksi irronnut tai puuttuva laatta tai kivi tai pinnasta kohonnut tai painunut laatta.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kunnossapitourakoitsija on tehnyt vahinkoa edeltävän kuukauden aikana vahinkopaikalla seitsemän tarkkailukäyntiä, joista edeltävä käynti ennen kyseistä vahinkotapahtumaa on ollut 3.4.2023. Tarkkailujen yhteydessä ei ole havaittu kunnossapitotarvetta.

Vahinkopaikalla ei ole ollut liikenteenohjaussuunnitelmien mukaan liikennemerkkejä, ajoestepylväitä tai aitoja. Kaupungin toimesta liikennemerkit asennetaan joko seinän viereen tai ajoradan ja jalkakäytävän välissä reunatuen lähelle tai erotuskaistalle. Hakijan toimittaman kuvan perusteella kyseessä on jokin muu rakenne kuin liikennemerkin jalusta. Kyseisen rakenteen korkein kohta on ollut noin 2 mm kiveystä ylempänä ja sellaisenaan täysin kaupungin salliman poikkeaman rajojen sisällä. Vahinkopaikan kunnossapitotarpeesta on tehty kaupungille ilmoitus 4.4.2023 klo 10.41 liittyen hakijalle sattuneeseen vahinkoon. Tämän ilmoituksen jälkeen vahinkopaikalla on tehty kunnossapitotoimia, jossa rakenteen särmät on poistettu.

Saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla on aiemmin sijainnut erillinen tuhkakuppi. Kaupungilla ei ole tiedossa, mikä taho tuhkakupin on asentanut ja sittemmin poistanut vahinkopaikalta. Kunnossapidosta saadun tiedon mukaan kaupunki ei ole asentanut erillisiä tuhkakuppeja, vaan kaupungin aiemmin asentamat tuhkakupit ovat olleet roska-astioiden yhteydessä, pois lukien metroasemien välittömässä läheisyydessä sijainneet erilliset tuhkakupit.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole tullut palautteita vahinkopaikan rakenteellisista ominaisuuksista ennen kyseistä vahinkoa eikä kaupungille ole esitetty muita vahingonkorvausvaatimuksia kyseiseen paikkaan liittyen.

Forecan Kaisaniemen mittausaseman mukaan vahinkopäivänä 4.4.2023 sää on ollut selkeä ja poutainen. Lumensyvyys mittausasemalla on ollut 2 cm, mutta hakijan toimittamista kuvista on nähtävissä, että vahinkopaikan kadun pinta on ollut lumeton. Aurinko nousi vahinkopäivänä Helsingissä klo 6.38.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Jalankulkija on liikenteessä tienkäyttäjä, jota sitoo tieliikennelain säännökset. Jalankulkijan on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Saadun selvityksen perusteella kevyen liikenteen väylä on vahinkohetkellä ollut käyttötarkoituksensa mukaisessa tyydyttävässä kunnossa ja kaupunki katsoo, että noin 2 mm kohoumaa ei voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä jalankulkuliikenteelle. Kaupunki on ryhtynyt kunnossapitotoimiin saatuaan tiedon rakenteesta. Kaupunki on näin ollen toiminut huolellisesti, ja täyttänyt kunnossapitolain mukaiset tehtävänsä.

Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijaa havainnoimaan ympäristöään ja noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Sääolosuhteiden osalta rakenne on ollut havaittavissa, se on ollut erittäin matala ja siten helposti väistettävissä.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4§, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.