Pilaantuneen maaperän kunnostaminen Suvilahti, kanaalien purku

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö (vs.) on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

**********

Alueen omistaja ja haltija

Helsingin kaupunki omistaa alueen, ja se on vuokrattu Kiinteistö Oy Kaapelitalolle.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kunnostettava alue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen) Suvilahden entisellä voimalaitosalueella kiinteistöillä 91-10-252-2 ja 91-10-252-12, osoitteessa Kaasutehtaankatu. Entisellä voimalaitosalueella kulkee maan alla voimalan entiset betoniset lauhdevesikanaalit. Kanaalien yläosassa on jonkin verran tyhjää tilaa ja pohjalla on lietettä, muutoin kanaalit ovat lähes täynnä vettä. Kanaalit on suunniteltu täytettäväksi maa- ja kiviaineksella mahdollisen romahdusvaaran takia. Jotta täyttötyö olisi mahdollista tulee kanaalin yläosa kaivaa esiin ja katto purkaa. Kanaalin purettavan katon pinta-ala on noin 650 m², mutta purkutöiden takia kaivua joudutaan tekemään jonkin verran kattoa laajemmalta alueelta. Lisäksi kaivannon luiskaus suurentaa kaivannon maanpäällistä aluetta. Kaivannon lopullinen koko riippuu kanaalin purkutyösuunnitelmasta. Kanaalien lyhyt osa sekä pitkän osan pohjoispää kuuluvat Suvilahden pilaantuneen maaperän kunnostuksen ympäristölupa-alueeseen (A-alue) 439 §, 16.12.2008 (Ymk 2008-1765). Ilmoitusalue on esitetty kuvassa punaisella katkoviivalla.

Ilmoitusalue on ainakin osin täytettyä merialuetta. Suvilahden alueelle valmistui ensimmäinen voimalaitos vuonna 1909, jolloin meren rantaviiva on kulkenut suurin piirtein nykyisen Vilhonvuorenkadun kohdalla. Alueella on sijainnut voimalan rakennuksia sekä hiilikasoja.

Yleiskaavassa 2016 suunniteltu kunnostusalue kuuluu kantakaupunkialueeseen (C2). Alueella ei ole asemakaavaa. Alueen tulevan käytön ja rakentamisen suunnittelu on tällä hetkellä kesken.

Ilmoitusalue ja sen lähiympäristö on tällä hetkellä lähinnä päällystettyä tai päällystämätöntä kenttää. Alue on osin viemäröity. Alueella on jonkin verran pysäköintipaikkoja ja alueen läpi liikkuu paljon ihmisiä ja se toimii myös oleskelupaikkana. Viereisessä vanhassa voimalarakennuksessa on työ- ja harrastuspaikkoja. Suvilahdessa järjestetään erilaisia tapahtumia ja osa tapahtumista levittäytyy myös ilmoitusalueen läheisyyteen.

Ilmoitusaluetta rajaa pohjoisosassa vanha voimalarakennus, koillispuolella on metallinen kaasukello, eteläosan länsipuolella on Helenin sähkönsiirtoasema ja etelässä Vilhonvuorenkatu.

Kunnostettava kanaali on kaksiosainen, josta lyhyt osa on noin 30 metriä pitkä ja sijaitsee Suvilahden voimalarakennuksen ja metallisen kaasukellon välissä. Kanaalin pitkä osa on noin 130 metriä pitkä ja se kulkee metallisen kaasukellon ja Helenin sähkönsiirtoaseman itäpuolen välisellä alueella.

Ilmoitusalue käsittää kanaalien pitkän osuuden keski- ja eteläosassa noin 90 metriä. Etelässä kanaali jatkuu Vilhonvuorenkadun alueelle, jossa sitä purettiin osittain katu-urakan yhteydessä. Kanaaleita on kaksi, joista toinen on tulovedelle ja toinen poistovedelle. Ilmoitusalueella kanaalit kulkevat yhtenäisen katon alla väliseinän erottamana. Kanaalien katto on ilmoitusalueen pohjoisosassa noin 1,5 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta ja etelään kohti Vilhonvuorenkatua katto syvenee ollen noin 2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta sähkönsiirtoaseman itäpuolella.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Ilmoitusalue sijoittuu Suvilahden entiselle voimalaitosalueelle, jonka maaperässä on todettu haitta-aineita yli valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen ylempien ja alempien ohjearvojen.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat päätökset ja lausunnot:

Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa 439 §, 16.12.2008, Ymk 2008-1765 pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Suvilahdessa kiinteistöillä 91-10-252-2, 91-10-252-3 ja 91-10-252-12. Lisäksi päätöksessä on myönnetty lupa betonimurskeen hyödyntämiselle maanrakentamisessa tietyin rajoituksin. Päätös koskee kanaalien lyhyttä osaa sekä pitkän osan pohjoispäätä (A-alue). Päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristölupa-alueen sijainti on esitetty aiemmin tämän päätöksen kertoelmaosan kuvassa.

Helsingin kaupungin ympäristövalvontapäällikön antama ilmoituspäätös 43 §, 25.3.2010, Ymk 2010-471, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Suvilahdessa B-kunnostusalueella. Helsingin kaupungin ympäristövalvontayksikkö on 24.1.2011 antanut päätökseen liittyvästä kunnostuksesta loppulausunnon.

Helsingin kaupungin ympäristövalvontapäällikön antama ilmoituspäätös 97 §, 18.5.2011, Ymk 2010-471, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Suvilahdessa B-kunnostusalueen osilla. Päätös korvaa 25.3.2010 annetun ilmoituspäätöksen (§ 43) 3.5.2022 vireille tulleessa ilmoituksessa kunnostettavaksi esitetyillä alueilla. Päätöksen 97 §, 18.5.2011 määräyksen 1. mukaan riskinhallintatoimien tarve on arvioitava uudelleen osa-alueiden käyttötarkoituksen muuttuessa tai 10 vuoden toiminta-ajan jälkeen. Jos kunnostusalueelle jääneillä haitta-aineilla arvioidaan olevan vaikutusta Suvilahden alueen tulevan pohjaveden puhdistuksen lopputulokseen tai pohjaveden puhdistuksella saattaa olla vaikutusta huokoskaasujen haihtumisolosuhteisiin, alueella tarvittavat puhdistustoimenpiteet tulee selvittää uudelleen.

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikön päällikön antama ilmoituspäätös 221 §, 16.12.2016, HEL 2016-012346, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Vilhonvuorenkadun jatkeen länsipään alueella Suvilahdessa. Alue sijoittuu Sörnäisten rantatien ja Parrulaiturin väliin.

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikön päällikön antama päätös 26 §, 13.2.2018, HEL 2016-012346, jolla on muutettu 16.12.2016 annetun päätöksen määräystä 6.

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on 25.2.2022 antanut lausunnon Suvilahden B-kentän osien riskinarvion tarkastamisesta. Lausunnossa on edellytetty tekemään riskinarviossa esitetyt huokoskaasututkimukset (VOC-yhdisteet ja syanidit) B-kentällä sijaitsevasta huokoskaasuputkesta keväällä ja syksyllä 2022. Lausunnossa on myös edellytetty arvioimaan kunnostustarve uudelleen vastaamaan uutta tilannetta, mikäli alueen käyttötarkoitus muuttuu tai kohteen läheisyyteen suunnitellaan rakennuksia. Lisäksi alueella tarvittavat puhdistustoimenpiteet tulee selvittää uudelleen, jos kunnostusalueelle jääneillä haitta-aineilla arvioidaan olevan vaikutusta Suvilahden alueen tulevan pohjaveden puhdistuksen lopputulokseen tai pohjaveden puhdistuksella saattaa olla vaikutusta huokoskaasujen haihtumisolosuhteisiin.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökset:

Etelä-Suomen aluehallintoviraston 4.11.2019 myöntämä ympäristölupa nro 430/2019 (dnro ESAVI/12077/2018), joka koskee rakennustyömaiden kaivantovesien johtamista mereen Kalasataman pohjois- ja eteläosista sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston 13.5.2022 myöntämä ympäristölupa nro 136/2022 (dnro ESAVI/12172/2022), jolla aluehallintovirasto on muuttanut ympäristöluvan nro 430/2019, 4.11.2019 määräyksiä 2 ja 8.

Kunnostukset:

Ilmoituksen mukaan B-alueen kunnostuskaivut eivät tiettävästi ulottuneet kanaalien alueelle, mutta Vilhonvuorenkadun I urakan yhteydessä Helenin sähköasemalta itään kanaalien eteläosan poikki tehtiin väliaikainen reitti 110 kV kaapelille ja kaapelireitin massat vaihdettiin.

A-alueen osittainen kunnostus on tehty vuosien 2009–2010 ns. kaasukentän alueella. Kunnostuskohteen piha-alueilta ja kunnallisteknisistä kaivannoista poistettiin pilaantuneet maat suunniteltuun kaivutasoon, osin suunniteltua alemmas. Niin sanotun tapahtumakentän alapuoliseen maaperään asennettiin huokoskaasun imuputkisto mahdollisten haihtuvien hiilivetyjen keräämiseksi.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 22.5.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

- Kunnostussuunnitelma, Suvilahden entisten lauhdevesikanaalien esiin kaivu, FCG Finnish Consulting Group, 16.5.2023.

Ilmoitusta on täydennetty 21.6.2023 sähköpostitse. Täydennyksessä toimitettiin mm. tarkennetut tiedot alueen pintavesistä, lähimmistä pohjaveden havaintoputkista ja pohjavesitarkkailutuloksista, maa-aineksen seassa olevasta jätteen määrästä, laskeutusaltaista ja niiden sijoituspaikasta, rakennekerroksista sekä terveyshaittojen ehkäisystä yleisötapahtumien varalle. Lisäksi 29.6.2023 toimitetussa täydennyksessä tarkennettiin, ettei ilmoitusalueelle rakenneta kunnallistekniikkaa.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot muun muassa maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Ilmoitusalueella maanpinnan taso vaihtelee +3,2 - +3,7 välillä. Ylimmät maakerrokset ovat täyttömaata, pääasiassa hiekkaa tai soraa. Tutkimuksissa maakerroksissa on todettu jonkin verran rakennusjätettä sekä paikoin hiiltä. Täyttömaan alla on savi, joka on meren pohjalle kerrostunut luonnollinen maakerros. Kallio on kanaalien pohjoisosassa voimalarakennuksen vieressä arviolta tasolla -1,0 - -2,0 ja kallion pinta syvenee kohti Vilhonvuorenkatua ollen kanaalien eteläpäässä noin tasolla -15,0.

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue 0109103 sijaitsee Santahaminassa, noin 5 kilometriä ilmoitusalueesta kaakkoon. Pohjaveden pinta alueella voi vaihdella välillä -1…+1 metriä mpy ja sen arvioidaan noudattelevan viiveellä merivedenpinnan vaihteluita.

Ilmoitusalue sijaitsee meren läheisyydessä, jossa Sompasaarenallas sijaitsee noin 300 metriä ilmoitusalueen eteläosasta kaakkoon ja Hanasaaren länsipuolella oleva lahti noin 350 ilmoitusalueen eteläosasta lounaaseen. Muita pintavesistöjä kohteen läheisyydessä ei ole.

Haitta-ainetutkimukset

Ilmoitusalueelta on vuonna 2021 kaivettu kanaalien yläosaa esiin kolmesta kohdasta. Koekuopista otettiin maaperänäytteet (yhteensä 5) enimmillään 0,0–3,0 metrin syvyydeltä, mutta näytteenottosyvyys vaihteli koekuopittain. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa metallit ja epämetallit, PAH-yhdisteet, syanidi, haihtuvat hiilivedyt sekä öljyhiilivedyt. Yhdessä koekuopassa ylittyi valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut ylemmät ohjearvot antraseenin, bentso(a)antraseenin, fenantreenin, fluoranteenin sekä PAH-summapitoisuuden osalta. Samassa koekuopassa ylittyi myös alempi ohjearvo bentso(a)pyreenin ja bentso(k)fluoranteenin osalta. Yhdessä koekuopassa lyijypitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Lisäksi kynnysarvo ylittyi eri metalleilla useassa näytteessä, PAH-yhdisteillä kolmessa näytteessä, syanideilla yhdessä näytteessä, naftaleenilla kolmessa näytteessä ja tetrakloorieteenillä kolmessa näytteessä. Lisäksi vuonna 2023 tehtiin koekuoppa lietenäytteitä varten, jossa kynnysarvo ylittyi arseenin, naftaleenin ja tetrakloorieteenin osalta.

Koekuoppien kaivun yhteydessä täyttömaissa havaittiin jätejakeita, kuten tiili- ja betonijätettä. Yhdessä koekuopassa todettiin kiskot ja puujätettä. Erityisesti kanaalien eteläosassa maakerroksissa oli hiiltä. Maa-aineksen jätteellisyys vaihtelee alueittain, mutta keskimäärin jätteitä on noin 5–10 % massojen tilavuudesta. Mikäli ilmoitusalueen kokonaiskaivu on 3 000 m³ktr, olisi jätteen määrä 150–300 m³ktr, eli jätteen laadusta (ja ominaispainosta) riippuen 150–400 tonnia.

Tutkimusten aikana ei otettu pohjavesinäytteitä. Tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin, että alueen pohjavedessä esiintyy samoja haitta-aineita kuin maaperässäkin. Lähin pohjaveden tarkkailuputki (GA1102) sijaitsee tulovesikanaalin alueella teräksisen kaasukellon lounaispuolella. Vuoden 2022 lopussa otetuissa pohjavesinäytteissä pohjaveden ympäristölaatunormi ylittyi liukoisen arseenin (5,3 µg/l) ja bentseenin (11 µg/l) osalta. Lisäksi kokonaissyanidipitoisuus (0,167 mg/l) ylitti talousveden laatuvaatimukset. Vapaan syanidin pitoisuutta ei analysoitu. Klooratuista alifaattisista hiilivedyistä todettiin dikloorieteeniä (5 µg/l) ja tetrakloorieteeniä (1,8 µg/l), mutta pitoisuudet alittivat pohjaveden ympäristölaatunormit. Pohjavesinäytteessä todettiin myös bensiinijakeita (C₅–C₁₀) 0,093 mg/l.

Pilaantuneisuus ja puhdistustarve sekä kunnostustavoitteet

Kohteen kaivutyöt tehdään, jotta Suvilahden entisen voimalan lauhdevesikanaalit voidaan täyttää. Kanaalien yläosa tullaan kaivamaan esiin purku- ja tyhjennystyön vaatimassa laajuudessa.

Kohteeseen ei ole laadittu riskinarviota, eikä kunnostustavoitteita ole asetettu. Alueen käyttöön ei ole tiedossa muutoksia, ja alueelta poistuu merkittävä määrä haitta-aineita sisältävää maata, jolloin alueen tila paranee nykyisestä. Kunnostuksen aikana alueelta poistetaan noin 2 600 tonnia maata, jossa haitta-aineiden pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kanaali ja kaivannot täytetään maa- tai kiviaineksella, joiden pitoisuus alittaa kynnysarvon. Lisäksi täytöissä käytetään kunnostusalueelta kaivettua maata, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä. Täyttötyön lopuksi alue päällystetään.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kaivutyöt tehdään kanaalien katon purkamisen ja kanaalien tyhjennystyön vaatimassa laajuudessa. Kaivannon lopullinen koko riippuu purku- ja tyhjennystyön vaatimasta tilasta. Ilmoitusalueelta arvioitu kaivumäärä on yhteensä noin 3 000 m³ktr. Pilaantuneiden maiden arvioitu kaivumäärä on yhteensä 2 600 tonnia, josta alemman ohjearvon ylittäviä maita on noin 1 000 tonnia ja ylemmän ohjearvon ylittäviä maita noin 1 600 tonnia. Kynnysarvon ylittävien, mutta alemman ohjearvon alittavien maiden (ns. kynnysarvomaat) arvioitu kaivumäärä on noin 1 500 m³ktr.

Kaivutöiden aikana kanaalin yläosan tultua esiin, sen katto puretaan siten, että palat saadaan nostettua hallitusti pois kanaalin päältä. Kanaalissa oleva vesi pumpataan vesienkäsittelylaitteistoon, josta vesi johdetaan edelleen viemäriin. Kun kanaali on saatu tyhjennettyä vedestä, poistetaan liete kanaalin pohjalta kaivinkoneella tai muulla soveltuvalla menetelmällä. Liete lastataan ajoneuvoihin, jotka kuljettavat lietteen vastaanottopaikkaan.

Mikäli lietettä ei voida liiallisen vesipitoisuuden takia lastata suoraan kuljetusautoihin, siirretään se laskeutusaltaisiin, jotta lietteen vesipitoisuutta saadaan vähennettyä kuljetuskelpoiseksi. Alueelle rakennetaan tarvittaessa kaksi teholliselta tilavuudeltaan noin 100 m³ tiivistä allasta, joiden koko on 12 x 12 metriä ja padon korkeus 1,3 metriä. Täydennyksessä (21.6.2023) on esitetty laskeutusaltaiden suunnitellut rakenteet. Laskeutusaltaiden sijainti urakka-alueella tulee myöhemmin tarkentumaan. Sijainti määräytyy sen mukaan, mikä on toimivinta urakan muiden järjestelyiden kannalta ja altaiden paikka voi myös vaihtua urakan aikana. Hajuhaittojen ehkäiseminen otetaan huomioon altaiden sijoittelussa. Altaat voivat sijaita joko kokonaan tai osittain myös ympäristölupa-alueella.

Kaikki työssä syntyvä vesi johdetaan vesienkäsittelylaitteistoon. Kanaalien purkutyö sekä vesien ja lietteen käsittely tehdään omien erillisten suunnitelmien mukaan.

Kaivu pyritään tekemään kuivakaivuna kaivannosta. Kaivun yhteydessä pilaantuneesta maasta erotetaan suuret kivet ja jätejakeet tavanomaisella kaivinkoneen kauhalla tai välppäkauhalla. Kaivun, varastoinnin ja kuormauksen aikana eri tavoin pilaantuneet maamassat ja jätteet lajitellaan ja pidetään erillään. Mikäli on mahdollista, maamassat lastataan suoraan pois kuljettavien autojen kyytiin. Massoja voidaan kuitenkin varastoida työmaalla lyhytaikaisesti, esimerkiksi laboratorion analyysitulosten valmistumisen tai vastaanottopaikan selvittämisen ajan.

Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma-autoilla kuormat peitettyinä. Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja jokaisesta pilaantuneen maan kuormasta laaditaan siirtoasiakirja, joka pidetään mukana kuljetuksen aikana.

Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvanvaraisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin. Jätettä sisältävät kaivumaat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Maamassoja ei seulota alueella.

Kunnostetulle alueelle rakennetaan kunkin alueen vaatimat rakennekerrokset suunnitelmien mukaisesti. Lopuksi kaivualue päällystetään. Kunnallistekniikkaa ei rakenneta alueelle. Suunnitelmien mukaiset rakennekerrokset ovat:

- 50 mm, asfalttibetoni AB 22, 125 kg/m², kiven lujuusluokka III.
- 200 mm, kantava kerros, murskesora raekoko 0...32 mm.
- ≥500 mm, jakava kerros, sora raekoko 0...100 mm.
- suodatinkangas, käyttöluokka N4.
- kitkamaa, alustäyttö.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maiden kaivua ohjaa ja valvoo ympäristötekninen valvoja. Kaivutöitä ohjataan tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana otettavien näytteiden ja tehtävien mittausten perusteella. Pilaantuneen maan laadun luokittelussa voidaan käyttää XRF-, PetroFlag-, HCN- ja PID-mittauksia ja laboratorioanalyysejä.

Osasta jätejakeista (esim. betoni) otetaan näytteitä haitta-aineiden pitoisuuden ja kaatopaikkakelpoisuuden selvittämiseksi. Näytteet otetaan, kun materiaalia on kasalla riittävän suuri määrä, joten materiaaleja joudutaan varastoimaan työmaalla. Näytetulosten valmistuminen kestää tyypillisesti muutamia viikkoja.

Kaivun jälkeen kaivantojen pohjien ja seinämien maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkastetaan ottamalla kaivupinnoista jäännöspitoisuusnäytteitä. Kaivantojen pohjista otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä kokoomana siten, että yksi näyte edustaa korkeintaan 400 m² pinta-alaa. Kaivannon pohja pidetään avoimena mahdollisimman pieneltä alalta ja lyhyen ajan kerrallaan. Kaivuseinämistä ja pitkänomaisen kaivannon pohjasta näytteitä otetaan vähintään 1 näyte jokaista alkavaa 20 metrin pituista aluetta kohti. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Kaivanto peitetään, kun ympäristötekninen valvoja on antanut siihen luvan.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen ja eristäminen

Kaivun päättyessä maakerrokseen alueella, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, asennetaan pohjamaan ja uusien rakennekerrosten väliin huomiorakenteeksi värillinen suodatinkangas tai värillinen verkko.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Maamassojen läjityksen aikana huolehditaan, että kasat eivät pölyä tai aines leviä muulla tavoin ympäristöön. Tarvittaessa kasoja kostutetaan tai ne peitetään.

Suuria pitoisuuksia haihtuvia yhdisteitä sisältävät ja/tai voimakkaasti haisevat maamassat kuljetetaan kohteelta pois tiiviillä lavoilla siten, että haitalliset kaasut eivät leviä kuljetuksen aikana ajoneuvon sisään tai ympäristöön.

Haitta-ainepitoisen aineksen leviäminen puhtaille alueille ajoneuvojen renkaiden mukana pyritään estämään. Tarvittaessa autojen ajoreiteille levitetään mursketta tai ajoneuvojen renkaat puhdistetaan muulla tavoin. Työmaan vaikutusalueella oleva yleinen tiealue harjataan ja pestään säännöllisesti.

Terveydelle vaarallisten kaasujen pitoisuuksia seurataan tarvittaessa muun muassa räjähdysvaaraa seurattaessa ilmamittauksilla (LEL-mittari), VOC-yhdisteiden pitoisuutta fotoionisaatiodetektorilla (PID-mittari) ja syaanivetyä syaanimittarilla. Kaivutyöt keskeytetään, mikäli haihtuvien haitta-aineiden pitoisuudet nousevat yli turvallisten raja-arvojen.

Työ toteutetaan ajanjaksona, jolloin alueella ei pääsääntöisesti ole suuria yleisötapahtumia. Mikäli alueella on kuitenkin tapahtumia, työt pyritään rytmittämään siten, että mahdollista haju- tai terveyshaittaa ei aiheudu alueen käyttäjille. Esimerkiksi lietealtaat voidaan tarvittaessa tyhjentää ennen tapahtumia, tai mahdollista hajuhaittaa aiheuttavat kaivannot voidaan peittää.

Kohteelle laaditaan erillinen työsuojelusuunnitelma ja alueella työskentelevät perehdytetään alueella työskentelyä varten.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivutyöt eivät pääsääntöisesti ulotu pohjaveden pinnan tasoon. Mikäli kohteessa kuitenkin joudutaan pumppaamaan kaivannosta vettä pois, tarkistetaan veden haitta-ainepitoisuudet ennen pumppausta. Kaivantoveden laadun perusteella päätetään käsittelyn tarpeesta ja käsittelymenetelmistä. Ensisijaisesti kohteella noudatetaan Helsingin kaupungin työmaavesiohjetta. Ilmoituksen mukaan kaivantovedessä voi mahdollisesti esiintyä myös dikloorieteeniä, tetrakloorieteeniä ja trikloorieteeniä.

Mikäli vettä halutaan pumpata pois kaivannoista, työn toteuttaja tekee Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) vesihuollon liittymispalvelujen kanssa sopimuksen jätevesien johtamisesta viemäriin. Vesien käsittelyssä ja tarkkailussa noudatetaan HSY:n lupaehtoja.

Vaihtoehtoisesti käsitelty vesi voidaan johtaa myös mereen, mikäli veden laatu täyttää mereen johtamisen vaatimukset. Ilmoitusalue kuuluu rakennustyömaiden kaivantovesien johtamista mereen Kalasataman pohjois- ja eteläosista koskevaan ympäristölupa-alueeseen (nro 430/2019, 4.11.2019).

Pumpattaessa kaivantovesistä pyritään poistamaan kiintoaines tehokkaasti. Muu käsittelyn tarve päätetään haitta-aineiden perusteella. Käsittelyssä voidaan käyttää lisäksi öljynerotusta sekä tarvittaessa aktiivihiilisuodatusta, joka tarvitsee tehostetun kiintoaineen erotuksen. Vedenkäsittelyjärjestelmän kapasiteetti mitoitetaan työhön soveltuvaksi.

Haitta-aineiden esiintymistä tutkitaan näytteenotoin kerran viikossa. Näytteitä otetaan aluksi sekä kaivantovedestä ennen käsittelyä sekä vedestä käsittelyn jälkeen. Vesinäytteistä analysoidaan kaikki kohteen maaperässä alemman ohjearvon ylittävät haitta-aineet sekä HSY:n ja mereen johtamisen luvan edellyttämät haitta-aineet. Käsitelty vesi johdetaan viemäriin tai mereen määrämittarin kautta.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Kaivettuja pilaantuneita maamassoja voidaan säilyttää kasoilla lyhytaikaisesti (noin viikon) esimerkiksi laboratorioanalyysien tulosten odottamisen tai vastaanottopaikan selvittämisen ajan. Maamassoja voidaan läjittää koko kunnostusalueella siten, että lisäpilaantumista ei tapahdu.

Kohteella voidaan kuivattaa lyhytaikaisesti märkiä maamassoja siten, että niistä tulee kuljetuskelpoisia. Märkien maamassojen leviäminen ympäristöön estetään esimerkiksi louhepenkereellä. Kaikkien massojen varastointi tehdään siten, että maaperän tai ympäristön lisäpilaantumista ei tapahdu.

Suuria pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita sisältävien, voimakkaasti haisevien maamassojen tai jätteiden tai vaarallisen jätteen lyhytaikaistakin varastointia kohteella pyritään välttämään. Mikäli kyseisiä massoja joudutaan varastoimaan alueella, estetään haitta-aineiden tai hajujen leviäminen ympäristöön peittämällä kasat tiiviisti. Maa-aineksia voidaan varastoida lyhytaikaisesti ja kuivattaa koko urakka-alueella.

Maamassoja, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle alempien ohjearvojen, voidaan varastoida ilmoitusalueella rajoituksetta.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella.

Rakentamisen yhteydessä kaivettavia maamassoja voidaan hyödyntää alueen täytöissä. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden alittavia maamassoja voidaan hyödyntää vapaasti kohteessa. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen väliin sijoittuvia massoja hyödynnetään siten, että pintaan tulee vähintään 50 cm puhdas kerros tai tiivis pinnoite (esim. asfaltti). Maita ei hyödynnetä vesijohtojen läheisyydessä eikä voimakkaasti haisevia massoja hyödynnetä. Hyödynnettävän maan seassa voi olla inerttiä rakennusjätettä (betoni, tiili) enintään 10 %. Lisäksi hyödynnettävät massat voivat sisältää hiiltä. Massoja voidaan käyttää myös kanaalin täytössä. Hyödyntämisen edellytyksenä on massojen tekninen soveltuvuus hyödyntämiskohteisiin.

Toteutunut määrä, sijoitusalue ja syvyys mitataan paikoilleen. Tiedot käytetyn maa-aineksen määrästä, haitta-aineista ja sijoituspaikan sijainnista esitetään loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä aikaisemmin havaitsemattomia haitta-aineita, poikkeavia jätteitä, rakenteita tai muuta poikkeavaa. Mikäli maassa havaitaan esim. tynnyreitä, säiliöitä ja/tai epämääräistä/pistävää hajua, keskeytetään työ ja poistutaan työskentelyalueelta. Tämän jälkeen mitataan kenttämittarilla ilman syaanivety- ja rikkivetypitoisuudet (H₂S) sekä haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC). Mikäli todetaan HTP-arvojen (8 h tai 15 min) ylityksiä, muutetaan työskentelytapoja siten, että merkittäviä pitoisuuksia ilmaan ei pääse muodostumaan, esimerkiksi kaivantoa pidetään vain mahdollisimman pieni ala auki kerrallaan. Lisäksi käytetään ko. haitta-aineille tarkoitettuja hengityssuojaimia kaivannon läheisyydessä.

PAH-yhdisteillä hajukynnys on haitallista pitoisuutta alempi. Jos kaivutöiden yhteydessä muodostuu PAH-yhdisteiden hajua, toteutetaan kaivu siten, että haitta-aineiden haju ei leviä kunnostusalueen ulkopuolelle. Tällöin esimerkiksi ei kaiveta avokaivannoista tuulensuunnan ollessa kohti herkkiä kohteita, kaivantoa pidetään auki mahdollisimman pieneltä alueelta kerrallaan tai maat kaivetaan suoraan tiiviille lavoille.

Jos jäte- tai hulevesivesiviemäriin pumpattavassa vedessä todetaan määräysten ylittäviä parametreja tai haitta-ainepitoisuuksia, keskeytetään pumppaus. Vesien esikäsittely suunnitellaan ja parannetaan siten, että määräykset täyttyvät.

Myrskyjen ja rankkasateiden mahdollisuus otetaan huomioon kuormien peittämisessä, kaivumaiden tilapäisessä sijoittamisessa ja kaivantojen kuivatuspumppauksessa. Voimakkaalla rankkasateella kaivutyö keskeytetään tarvittaessa.

Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan välittömästi kohteen rakennuttajalle sekä tarvittaessa Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin.

Jälkiseuranta

Alueelle jää kaivutason alapuolelle kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maita. Myös ympäristöön jää haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maakerroksia. Jälkiseurannan tarve arvioidaan kunnostuksen jälkeen.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Tarvittaessa kunnostuksesta tiedotetaan naapureille. Helsingin kaupunki päättää muusta tiedottamisesta.

Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta kirjanpitoa työmaan tapahtumien dokumentointia ja loppuraportin laatimista varten. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla kunnostuksen aikana. Kunnostuksen päättyessä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat:

- kunnostuksen toteutus ja aikataulu
- pilaantuneen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet
- tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista (määrä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja toimitusajankohta)
- kunnostuksen aikainen näytteenotto, analyysitulokset
- jäännöspitoisuudet
- asennetut huomio- ja eristysrakenteet- mahdolliset työnaikaiset riskiarviot
- tiedot hyödynnetyistä kynnysarvotasoisista maista (määrä, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikat ja kerrospaksuudet)
- vesienkäsittely
- havainnot ja poikkeamat suunnitelmista.

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin tarkastettavaksi.

Puhdistustyön ajankohta

Työ on tarkoitus aloittaa syys-lokakuussa 2023.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Alueella toimivan vuokralaisen valtakirja pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen tekemiseen on toimitettu 22.6.2023.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö (vs.) on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Suvilahdessa osoitteessa Kaasutehtaankatu, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet rakentamisen vaatimassa laajuudessa ilmoituksen mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

Jos kanaalien purkamisen yhteydessä on syytä epäillä, että kanaalin rakenne on rikkoutunut ja kanaalin alapuoliseen tai kanaalia ympäröivään maaperään on voinut päästä haitta-ainepitoista lietettä, tulee maaperästä ottaa näytteet, joista tutkitaan laboratoriossa vähintään metallit ja epämetallit, PAH-yhdisteet, syanidi, haihtuvat hiilivedyt sekä öljyhiilivedyt. Jos näytteissä todetaan kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee tehdä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarpeen arviointi ja toimittaa selvitys ja maaperätutkimustulokset viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa suurempina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai aistinvaraisen arvion mukaan haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Myös kanaalien sisältämän lietteen haitta-ainepitoisuudet tulee selvittää riittävästi ja haihtuvien haitta-aineiden pitoisuuksia on seurattava kunnostustöiden aikana. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

Alueella esiintyvät jätejakeet on tarvittaessa tutkittava siten, että niiden haitattomuus ja mahdolliset vaaraominaisuudet on selvitetty riittävän kattavasti. (Valtioneuvoston asetus (978/2021) 3 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin siten, että kaivannon seinämistä näytteet on mahdollisuuksien mukaan otettava korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava ja varattava tilaisuus huomiorakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi mahdolliset suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

Asennetut huomio- ja/tai eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Kaivannot on pidettävä mahdollisimman vähän auki etenkin silloin, jos alueella esiintyy terveydelle vaarallisia haihtuvia haitta-aineita, joilla on riski levitä lähiympäristöön. (YSL 7 §, JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Ilmoitusalueelta kaivettuja ja ympäristölupa-alueelta kaivettuja massoja ei saa sekoittaa. (JL 5, 17 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-ainesten välivarastointi

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden, pois lukien voimakkaasti haisevat massat. Märkien massojen kuivattaminen voidaan toteuttaa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin siten, että kuivatusvesien käsittely on hallittua eikä vesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Tarvittaessa välivarastointialueelta tulee ottaa näytteet toiminnan päätyttyä. (JL 13 §)

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voi johtaa jätevesiviemäriin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen tai vaihtoehtoisesti mereen Etelä-Suomen aluehallintoviraston 4.11.2019 myöntämän ympäristöluvan nro 430/2019 mukaisesti haitta-aineista annettuja raja-arvoja ja johtamismääriä noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista. Veden johtamisesta mereen tulee toimittaa tarkastettavaksi erillinen suunnitelma päätöksen nro 430/2019, 4.11.2019 määräyksen 10. mukaisesti valvovalle ympäristöviranomaiselle ja tiedoksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen suunniteltua vesienkäsittelyn aloittamista. Jos kaivantovedet eivät ole jätevesiviemäriin tai mereen johtamiskelpoisia, tulee ne toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. (YSL 7, 155, 172 §).

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita sisältäviä tai kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Hyödynnettävät maa-ainekset on oltava geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia, ja maa-ainekset voivat sisältää enintään 10 % mineraalisia rakennusjätejakeita tai hiiltä. Hyödynnettävät maa-ainekset on peitettävä vähintään 0,5 metriä paksulla kerroksella pilaantumattomia (pitoisuudet alle kynnysarvotason) maa-aineksia tai tiiviillä pinnoitteella ilmoituksen mukaisesti. Maa-aineksen hyötykäytöstä on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen hyötykäyttöä. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä ilmoitettava asiasta kyseisen maa-alueen omistajalle. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostustyön jokaisesta osasta on tehtävä aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Kunnostuksesta on tiedotettava naapureille. (JL 13 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle alueella sijaitsevien betonisten lauhdevesikanaalien tyhjentämisen vuoksi. Kanaaleista poistetaan vesi ja liete ja täytetään maa- ja kiviaineksella mahdollisen romahdusvaaran vuoksi. Maaperän kunnostaminen toteutetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ilmoituksen mukaan riskinarviota ei ole ollut tarvetta laatia eikä asettaa kunnostustavoitteita, sillä kunnostusalueen käyttöön ei ole tiedossa muutoksia, ja alueelta poistuu merkittävä määrä haitta-aineita sisältävää maata, minkä vuoksi alueen tila paranee nykyisestä.

Alueella ei ole asemakaavaa. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue kuuluu kantakaupunkialueeseen (C2). Alueen tuleva käyttö ja rakentamisen suunnittelu on tällä hetkellä kesken.

Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Kanaaleista poistetaan myös lietettä, joka on mahdollisesti haitta-ainepitoista. Ilmoituksen mukaan kanaalien purkutyö sekä vesien ja lietteen käsittely tehdään omien erillisten suunnitelmien mukaan.

Mahdollisesti rikkoutuneen kanaalin vuoksi tehtävät maaperätutkimukset ja mahdollinen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden varmistamiseksi.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Myös lietteen sisältävien haitta-aineiden selvittäminen on tarpeen oikean vastaanottopaikan varmistamiseksi. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta ja vaaraominaisuuksien selvittämisestä on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden varmistamiseksi. Ilmoituksen mukaan alueen täyttömaissa on todettu jätejakeita, kuten tiili- ja betonijätettä. Lisäksi yhdessä koekuopassa todettiin kiskot ja puujätettä. Erityisesti kanaalien eteläosassa maakerroksissa oli hiiltä. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Kunnostuksen aikana ilmamittaukset (LEL-mittari) ja kaasumaisten haitta-aineiden (TVOC, syaanivety) pitoisuuksien tarkkailu on tarpeen terveydelle vaarallisten ilmapäästöjen ja räjähdysvaaran seuraamiseksi.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille puhdistustyön aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen. Ilmoituksen mukaan alueella voi esiintyä haihtuvia haitta-aineita muun muassa syaanivetyä. Lisäksi kaivantovedessä voi mahdollisesti esiintyä kaasuuntuvia haitta-aineita, kuten dikloorieteeniä, tetrakloorieteeniä ja trikloorieteeniä. Alueella esiintyvät haitta-aineet voivat aiheuttaa palo- tai räjähdysvaaraa.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-ainesten välivarastointi

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista. Voimakkaasti haisevien massojen välivarastointiaika on tarpeen olla mahdollisen lyhyt hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

Ilmoituksen mukaan ilmoitusalueella voi olla tarpeen kuivattaa lyhytaikaisesti märkiä maamassoja siten, että niistä tulee kuljetuskelpoisia. Ilmoituksessa on esitetty, että märkiä massoja varten rakennetaan laskeutusaltaat ja kaikki työssä syntyvä vesi johdetaan vesienkäsittelylaitteistoon. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että märkien massojen kuivatuksesta syntyvien kuivatusvesien hallinta voidaan hyväksyä ilmoituksessa esitetyllä tavalla.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Ilmoituksessa on arvioitu, että kaivutyöt eivät pääsääntöisesti ulotu pohjaveden pinnan tasoon. Mahdollisesti muodostuvat kaivantovedet on esitetty johdettaviksi jätevesiviemäriin tai vaihtoehtoisesti mereen. Myös kanaaleista poistettavia liian vesipitoisia lietteitä voi olla tarpeen kuivattaa alueella laskeutusaltaissa, jotta liete saadaan kuljetuskelpoiseksi. Ilmoituksen mukaan kaikki työssä syntyvä vesi johdetaan vesienkäsittelylaitteistoon. Ilmoitusalueella on voimassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston 4.11.2019 myöntämä ympäristölupa nro 430/2019 rakennustyömaiden kaivantovesien johtamisesta mereen Kalasataman pohjois- ja eteläosista. Luvassa on annettu raja-arvot mereen johdettavista työmaavesistä. Ympäristöseuranta- ja-valvontayksikkö katsoo, että ilmoitusalueella syntyvien riittävästi käsiteltyjen vesien poistaminen mereen voidaan hyväksyä, kun otetaan huomioon ympäristöluvassa nro 430/2019, 4.11.2019 annetut haitta-aineiden raja-arvot ja johtamismäärät. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö toteaa, että Helsingin työmaavesiohjetta ei sovelleta pilaantuneen maaperän kaivantovesiin vesien laadun vuoksi. Määräyksessä on edellytetty vedenjohtamissuunnitelman toimittamista valvontaviranomaisille tarkastettavaksi ennen vesien johtamisen aloittamista mereen ympäristöluvan nro 430/2019, 4.11.2019 määräyksen 10. mukaisesti. Ympäristöluvan valvovana ympäristöviranomaisena toimii Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Vesien poistaminen vastaanottopaikkaan voi olla tarpeen, sillä maaperän haitta-ainepitoisuudet ovat vuoden 2021 maaperätutkimuksen perusteella olleet korkeita.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla tehtävän kohteen arvioinnin yhteydessä. Maiden hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevat maa-ainekset eivät sovellu hyödynnettäväksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita, elohopeaa tai POP-yhdisteitä, kuten PCDD/PCDF- tai PCB-yhdisteet, sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, eivät sovellu hyödynnettäväksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja/tai haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Mineraalisilla rakennusjätejakeilla tarkoitetaan inerttejä rakennusjätteitä, kuten betonia ja tiiltä. Ilmoituksessa on esitetty, että hyödynnettävän maa-aineksen seassa saa olla hiiltä. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on rajoittanut hiilen määrän enintään kymmeneen prosenttiin sen jäteluonteen vuoksi. Tiiviillä pinnoitteella tarkoitetaan esimerkiksi asfalttia.

Kunnostuskohteesta kaivettujen, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi määräyksessä on velvoitettu toimittamaan suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle, joka tarkastaa suunnitelman ennen hyödyntämistoiminnan aloittamista.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedottaminen on tarpeen, sillä ilmoitusalueen läheisyydessä järjestetään tapahtumia, joissa kävijämäärät voivat olla suuria.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 205, 209 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 3 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.