Lausuntopyyntö, luonnos Väyläviraston maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmaksi 2023-2028, Väylävirasto

Pormestari antoi Väylävirastolle luonnoksesta maanteiden melunhallinnan toimintasuunnitelmaksi 2023–2028 seuraavan lausunnon:

Valtion väylille rakennettavien uusien meluesteiden toteutuksen kokonaisrahoitus on riittämätön ja toteutustahti liian hidas. Valtion ja kuntien yhteishankkeena toteutettaviin meluesteisiin tulee varata enemmän rahoitusta.

Suunnitelmassa tulee esittää priorisointiperiaate meluesteiden toteutusjärjestykselle. Päivitettyjen suunnitelmien ja hankekorttien tulee olla julkisesti lausuntomateriaalin yhteydessä nähtävillä, jotta kunnat osaavat varautua omassa taloudensuunnittelussaan esteiden toteutukseen esimerkiksi päivitettyjen kustannusten osalta. Meluntorjunnan kohteiden priorisoinnissa on tärkeää painottaa voimakkaammin väestön määrää, jota torjunta suojaa. Helsingin kohteiden toteutus suojaa kerralla paljon melulle altistuvia.

Väyläviraston nopeusrajoitusohjeen päivitystyön yhteydessä yhtenä vaihtoehtona on tarkasteltu toimenpidettä nopeusrajoitusten laskemiseksi 60–80 km/h kaupunkiseutujen sisääntuloväylillä. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon kokonaisvaikutukset, kuten vaikutukset saavutettavuuteen ja elinkeinovaikutukset.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelma kaipaa konkreettisempia toimenpiteitä melun torjumiseksi ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Nyt monet toimenpidetarpeet jäävät tavoitemaisiksi ja epäsuoriksi keinoiksi vaikuttaa meluhaittoihin. Lisäksi toimintasuunnitelmassa tulee huomioida paremmin liikenteen sähköistyminen ja sen vaikutus meluntorjuntaan. Kaupunkiliikenteessä varsinkin alhaisilla nopeuksilla sähköautojen melutaso on alhainen.

Pitkän ajan strategia meluhaittojen vähentämiseksi

Suunnitelmaluonnoksessa on nostettu pitkän aikavälin keinoiksi meluntorjunnan linjaukset, meluhaittojen ennaltaehkäisy, olemassa olevien meluhaittojen lieventäminen sekä meluntorjunnan rahoitus. Pitkän ajan strategia jäi epäselväksi ja sitä tulee tarkentaa.

Suunnitelmassa on tunnistettu toimiva yhdyskuntarakenne ja kestävä liikkuminen syinä rakentaa melualueelle. Muun muassa MAL-sopimus ja Helsingin yleiskaava ohjaavat maankäytön tiivistämiseen myös vilkkaasti liikennöityjen väylien läheisyyteen. Jatkossa valtion viranomaisten tulee tukea kuntien tarpeita ratkaista väylien meluhaittojen ja tiivistyvän maankäytön suunnittelun haastetta valtion väylien varrella. Yksi vaikuttava ratkaisu olisi Helsingin kaupungin näkökulmasta nopeusrajoitusten alentaminen.

Suunnitelmassa on nostettu olemassa olevien meluhaittojen lieventämisen osalta esiin meluntorjuntakeinona nastarenkaiden käytön vähentäminen. Helsingin kaupunki edistää aktiivisesti kitkarenkaiden osuuden lisäämistä. Helsinki on kokeillut nastarengaskieltoa Lönnrotinkadulla.

Suunnitelmassa todetaan, että meluntorjuntatoimien rahoitus tulee olemaan vähintään yhtä haastavaa kuin viime kaudella eikä meluntorjunnan toteuttamiselle ole vielä investointipäätöstä. Tämä on ongelmallista, koska melusta aiheutuvien terveyshaittojen kustannukset ovat merkittäviä suhteessa meluntorjunnan toteuttamiseen tarvittaviin investointeihin.

Helsingin kaupunki on omassa investointiohjelmassaan varautunut omalta osaltaan Väyläviraston kanssa yhteishankkeina toteutettavien meluestehankkeiden kustannuksiin. Näiden hankkeiden toteutuminen tulisi varmistaa myös Väyläviraston osalta osoittamalla niille tarvittava rahoitus. Helsingissä esimerkiksi Hämeenlinnanväylän meluntorjunta olisi tärkeää saada toteutettua tulevalla toimintasuunnitelmakaudella.

Suunnitelmassa tulee esittää priorisointiperiaate meluesteiden toteutusjärjestykselle. Päivitettyjen suunnitelmien ja hankekorttien tulee olla julkisesti lausuntomateriaalin yhteydessä nähtävillä, jotta kunnat voivat varautua omassa taloudensuunnittelussaan esteiden toteutukseen. Meluntorjunnan kohteiden priorisoinnissa tulee painottaa väestön määrää, jota torjunta suojaa.

Meluesteiden kunto on tunnistettu haaste. Huolto- ja korjaustoimien suunnittelu ja toteutus vaativat selkeät tiedot muun muassa esteiden teknisistä ominaisuuksista, omistajuudesta ja kunnossapitovastuusta. Väylävirasto on viime vuosina kehittänyt omien meluesteidensä tiedonhallintaa. Olisi hyödyllistä, että sekä valtion että kuntien meluesteet olisivat samassa tietojärjestelmässä omistajuuden ja kunnossapitovelvollisuuden selkeyttämiseksi. Tämä edistäisi olemassa olevien meluesteiden kunnostusta.

Meluesteiden kustannustehokkuutta on hyvä tarkastella, mutta mitoituksen tulisi perustua valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisiin ohjearvoihin. Ainoastaan poikkeustapauksissa mitoituksesta voidaan poiketa, ja tällöin on tärkeää tarkastella optimoinnin vaikutuksia meluntorjunnalle tarkemmin.

Lyhyen ajan toimenpiteet

Rakenteellisen meluntorjunnan kohteiden osalta on hyvä, että kustannuksen lisäksi taulukossa on esitetty suojattujen asukkaiden määrä. Olisi myös hyvä eritellä miten voimakkaalle melulle asukkaat eri kohteissa altistuvat. Rakenteellisen meluntorjunnan kohteiden arvioinnin yhteydessä on tärkeää käydä vuoropuhelua kuntien kanssa suhteessa tuleviin maankäytön suunnitelmiin. Tämän voisi myös nostaa suunnitelmassa esille toimenpiteenä.

Luonnoksen luvussa 5.2. esitetään haasteita, joita esiintyy meluntorjunnan suunnittelun eri vaiheissa. Mikäli suunnitteluprosesseissa on todettu ongelmia, tulisi niiden korjaamiseksi myös tehdä tarvittavia muutoksia toimintatapoihin. Nyt osoitetut toimenpidetarpeet ovat hyvin tavoitemaisia, ja kaipaavat konkreettisempaa kuvausta siitä, miten aiotaan toimia haasteiden ratkaisemiseksi. Suunnitelmassa voitaisiin esittää esimerkiksi prosessikaavio toimivamman meluntorjunnan toteutuksen varmistamiseksi.

Suunnitelmaluonnoksessa on hyvin tuotu esiin nopeuden alentamisen tärkeys asukkaiden melualtistuksen vähentämiseksi Helsingissä. Suunnitelmassa esitetään toimenpidetarve, jossa melu otettaisiin yhdeksi huomioitavaksi tekijäksi Väyläviraston nopeusrajoitusohjeessa. Olisi kannatettavaa, että vaikutusarvioinnin kriteerit ja painotukset tarkistettaisiin nopeusrajoitusohjeen päivitystyön yhteydessä. Työssä voisi mahdollisesti hyödyntää tulevia Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n tuottamia laskelmia melun terveysvaikutuksista.

Seuranta

Koska suunnitelman toimenpiteet eivät ole kovin konkreettisia, on myös ohjelman toteutumisen seurantaa vaikea määritellä. Suunnitelmassa todetaan, että meluntorjuntahankkeet sisällytetään edellä mainittuihin ohjelmiin rahoituksen ja tarpeiden kulloinkin sallimissa rajoissa, ja suunnitelmien toteutumista seurataan määritetyillä kriteereillä. Tämä ei kuitenkaan anna selkeää kuvaa siitä, mihin suunnitelman onnistuminen perustuu. Esimerkiksi rahoituksen ja tarpeiden kulloinkin sallimissa rajoissa on melko epämääräinen kuvaus. Samoin suunnitelman toteutumisen seurantaan määritellyt kriteerit jäävät kokonaan avaamatta. Nopeusrajoitusten alentaminen olisi investointitarpeiden sijaan asia, jonka Väylävirasto yhdessä ELY-keskusten kanssa voisi itse suoraan päättää ja seurata näiden päätösten toteutumista ja vaikutuksia.