Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Kalevankatu 41, Kojamo Oyj

Vs. ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Kojamo Oyj:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Kojamo Oyj
Mannerheimintie 168a
00300 Helsinki
Y-tunnus 0116336-2

**********

Alueen omistaja ja haltija

Kojamo Oyj omistaa alueen kiinteistöt.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Puhdistettava alue sijaitsee Helsingin Kampissa osoitteessa Kalevankatu 41, kiinteistöillä 91-4-75-34, 91-4-75-35, 91-4-75-36, 91-4-75-37, 91-4-75-38, 91-4-75-39, 91-4-75-40 ja 91-4-75-41. Kunnostusalueen pinta-ala on 7 870 m² (kuvassa punainen rajaus).

Ilmoitusalue (Kottaraisen kortteli) sijaitsee Helsingin Kampissa Abrahaminkadun, Kalevankadun, Albertinkadun ja Eerikinkadun rajaamalla alueella. Kohde on Helsingin vanhoja kaupunkikortteleita, jonka rakennukset ovat vuosilta 1840–1933. Rakennuksissa on ollut aiemmin muun muassa panimo, varastotiloja ja Teknillisen korkeakoulun sekä Metropolia-ammattikorkeakoulun opetustiloja laboratorioineen. Alueella on mahdollisesti sijainnut, tai sijaitsee edelleen maanalainen öljysäiliö. Nykyisin korttelin sisäpiha-alueella on pysäköintipaikkoja ja rakennuksissa liiketiloja ja asuntoja. Maaperä on pääosin asfaltoitu. Kohdetta ympäröivät asuin- ja liikekäytössä olevat kaupunkikorttelit.

Ilmoitusalue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty asuin-, liike-, toimisto- ja palvelurakennusten korttelialueeksi (ALP). Kohteella on meneillään asemakaavan muutos, joka mahdollistaa Kottaraisen korttelin asuin-, liike- ja toimitilakäytön sekä korttelin täydennysrakentamisen.

Korttelin sisäpihalta tontilta 41 tullaan purkamaan vanha rakennus (autolaboratorio) ja rakennetaan kaksi uutta asuinkerrostaloa. Lisäksi kohteella olevia rakennuksia tullaan peruskorjaamaan ja muutetaan myös kaapeli- ja putkilinjojen sijainteja.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Vuoden 2022 tutkimuksessa alueella todettiin pintarakenteiden alla vanhaa täyttömaata noin 0…1,6 metrin syvyydellä. Täyttömaakerros sisälsi myös tiilenpaloja. Korttelin maaperässä todettiin raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnys- ja ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Helsingin karttapalvelutietojen mukaan tontilla 36 osoitteessa Albertinkatu 40-42 on vuonna 2009 tehty osittainen kunnostus, jossa salaojatyömaakaivuiden yhteydessä maaperässä todettiin PAH-yhdisteillä pilaantunutta maata. Pilaantunutta maa-ainesta todettiin Metropolia ammattikorkeakoulun Albertinkadun puoleisella sivustalla noin 30 metrin matkalla ja Kalevankadun puoleisen päädyn seinustalla. Pilaantuneisuus jatkui noin 20 metriä rakennuksen pihan puoleisella seinustalla. PAH-yhdisteillä pilaantunut 10 cm:n paksuinen pikikerros todettiin metrin syvyydellä maanpinnasta. Kunnostuksen loppuraportin (Pilaantuneen maan kunnostuksen loppuraportti, Salaojatyömaa, Albertinkatu 40-42, Helsinki, Ramboll Finland Oy, 26.5.2009) mukaan kohteessa poistettiin pilaantuneet maamassat kaivutyön vaatimassa laajuudessa. PAH-yhdisteillä pilaantuneiden kaivantojen reunoille asennettiin huomiorakenteet.

Alueella ei ole tiedossa aikaisempia puhdistuspäätöksiä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 16.5.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Kottaraisen kortteli, Helsinki, Sitowise Oy, 10.5.2023.
- Ote asemakaavasta.
- Naapurikiinteistöt ja niiden omistajien yhteystiedot.
- Maaperän haitta-ainetutkimuksen loppuraportti, Kottaraisen kortteli, Helsinki, Sitowise Oy, 24.8.2022.
- LVI-asemapiirustus (Climaconsult Finland Oy, 20.12.2022).

Ilmoitusta on täydennetty 7.6.2023 sähköpostitse. Täydennyksessä toimitettiin mm. tarkennetut tiedot jätteen määrästä maaperässä, kunnostuksen laadunvalvonnasta, ilmoitusalueen koosta sekä liitteinä pihasuunnitelma (ARCO, 20.12.2022) ja maarakennustöiden työselostus (Sitowise, 23.12.2022).

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot muun muassa maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueella vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa todettiin pintarakenteiden alla vanhaa täyttömaata noin 0,5–1,6 metrin syvyydellä, mikä koostuu hiekasta, sorasta ja kivistä. Täyttömaata arvioidaan olevan noin 3 300 m² alueella. Vanha täyttömaakerros sisältää tiilenpaloja. Täyttömaan alla on paikoin luonnonmaana tasalaatuista hiekkaa tai soraa. Kallion pinta havaittiin joissakin tutkimuspisteissä 1,0–1,6 metrin syvyydellä.

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokan I vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Santahamina, 0109103) sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä kohteesta itään. Vuoden 2022 tutkimuksissa ei havaittu orsi- tai pohjavettä.

Kohteen eteläpuolella noin 300 metrin etäisyydellä sijaitsee Hietalahden satama-allas ja meri.

Haitta-ainetutkimukset

Kohteesta on laadittu seuraava maaperän haitta-ainetutkimusraportti:

- Maaperän haitta-ainetutkimuksen loppuraportti, Kottaraisen kortteli, Helsinki, Sitowise Oy, 24.8.2022.

Ilmoituksen mukaan kohteessa ei ole tehty muita maaperätutkimuksia.

Vuonna 2022 tehdyissä maaperätutkimuksissa alueelta otettiin yhteensä 33 maanäytettä 16 näytepisteestä, jotka ulottuivat 0,5…1,8 metrin syvyyteen. Laboratoriossa analysoitiin näytteenoton aikaisten havaintojen, näytepisteiden sijaintien ja kenttämittausten perusteella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset metallit, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt C₅–C₁₀ ja C₁₀–C₄₀, BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit, PCB-yhdisteet ja orgaanisen hiilen määrä (TOC). Näytepisteet on esitetty alla olevassa kuvassa.

Yhdessä näytteessä todettiin 0,0–0,8 metrin syvyydellä ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia bentso(a)pyreeniä, bentso(a)antraseenia, bentso(k)fluoranteenia, fenantreenia, fluoranteenia ja PAH-yhdisteiden summapitoisuus oli 550 mg/kg. Yhdessä näytteessä 0,0–0,9 metrin syvyydellä bentso(a)pyreenipitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Lisäksi yhdessä näytteessä 0,0–0,5 metrin syvyydellä kuparipitoisuus (205 mg/kg) ylitti ylemmän ohjearvon ja yhdessä näytteessä 0,0–0,8 metrin syvyydellä sinkkipitoisuus (349 mg/kg) ylitti alemman ohjearvon. Kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia metalleilla (As, Cu, Hg, Pb tai Zn) tai PAH-yhdisteillä todettiin suurimmassa osassa vanhan, tiiliä sisältävän täyttömaakerroksen näytteissä. Öljyhiilivetyjä, BTEX-yhdisteitä, oksygenaatteja tai PCB-yhdisteitä ei todettu missään tutkitussa näytteessä kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Korttelin pintarakenteiden alapuolisessa täyttömaassa havaittiin käytännössä kaikkialla rakennusjätettä keskimäärin noin kahdeksan tilavuusprosenttia (noin 300 m³). Rakennusjäte oli suurimmaksi osaksi tiiltä, jota todettiin täyttömaassa 1,1 metrin paksuisessa maakerroksessa. Lisäksi yhdessä tutkimuspisteessä todettiin hiiltä ja hiiltynyttä puuta.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Alueen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehty kvalitatiivisesti perustuen kohteen olosuhteisiin ja haitta-aineiden pitoisuuksiin, ominaisuuksiin ja esiintymiseen. Arvion lähtökohtana on alueen asuin- ja liiketilakäyttö.

Alla esitetyssä taulukossa on verrattu maaperätutkimuksissa todettujen haitta-aineiden korkeimpia pitoisuuksia suurimpiin terveysperusteisesti hyväksyttäviin pitoisuuksiin herkällä alueella (SHPter) ja ekologisiin riskeihin perustuvaan suurimpiin hyväksyttäviin pitoisuuksiin herkällä alueella (SHPeko).

Bentso(a)antraseenin ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet ylittivät SHPter-arvot. Kyseisten yhdisteiden korkeimmat todetut pitoisuudet ylittivät myös ekologisin perustein määritetyt SHPeko-arvot. Lisäksi SHPeko-arvot ylittyivät kuparin, sinkin ja antraseenin korkeimpien todettujen pitoisuuksien osalta.

Riskinarvioinnissa on otettu huomioon kaikki vuoden 2022 tutkimuksessa todetut, VNa:n 214/2007 kynnysarvot ylittävät haitta-ainepitoisuudet, sillä ei ole varmuutta siitä poistetaanko kaikki haitta-ainepitoiset maat alueen rakentamistöissä. Riskinarvion mukaan alueella esiintyvistä haitta-aineiden pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveysriskejä. Alueella todetut PAH-yhdisteet ovat hyvin niukkaliukoisia tai niukkaliukoisia, hyvin heikosti haihtuvia tai heikosti haihtuvia sekä kulkeutumattomia. Alueella todetut raskasmetallit luokitellaan veden mukana kulkeutumattomiksi ja haihtumattomiksi. Käsitteellisen mallin mukaan haitta-aineille ei voi altistua suoran ihokosketuksen, hengitysilman tai ruoansulatuselimistön välityksellä, sillä haitta-aineiden fysikaalisten ominaisuuksien lisäksi alueen tulevassa käytössä haitta-ainepitoista maaperää peittävät rakennukset, rakennekerrokset, päällysteet tai kasvualustat. Haitta-ainepitoisilla alueilla ei kasvateta ravintokasveja eikä alueella esiinny talousvesikäytössä olevaa pohjavettä. Haitta-ainepitoisen vajoveden tai pintavalunnan muodostuminen alueella on myös vähäistä, sillä maaperä on pääosin päällystetty eikä haitta-aineiden kulkeutumista vajoveden mukana pohjaveteen arvioidaan myöskään todennäköiseksi. Alueella todettujen raskasmetallien tai PAH-yhdisteiden ei myöskään arvioida kulkeutuvan merkittävästi maaperästä talousvesiputkien läpi talousveteen.

Kohde ei ole ekologisesti herkkä, sillä se sijaitsee tiheästi rakennetulla keskusta-alueella. Alueella esiintyvistä haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan ekologisia riskejä. Haitta-ainepitoista maaperää peittävät rakennukset, päällysteet ja kasvualustat estävät lintujen, nisäkkäiden ja matelijoiden kosketuksen maaperään.

Vuonna 2022 tehdyssä maaperätutkimuksessa ei päästy tutkimaan rakennusten alapuolista maaperää, mutta alueelta purettavan rakennuksen osalta sen alapuolinen maaperä tutkitaan purkutyön jälkeen. Alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa yksi tutkimuskuoppa (SW12) sijoittui öljysäiliön täyttöputkien viereen. Riskinarvion johtopäätöksissä on tuotu esiin, että alueella sijaitsevan tai sijainneen öljysäiliön sijainti on syytä selvittää ja säiliön ympäristön maaperä tulee tutkia öljyhiilivetyjen varalta.

Tehdyn riskinarvion perusteella kohteen maaperässä ei ole riskiperusteista puhdistustarvetta.

Ilmoituksessa esitetään, että kaivutyöt tehdään rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kaivutöitä varten ei aseteta numeerisia kunnostustavoitteita. Kohteeseen jää VNA 214/2007:n mukaisen kynnys- ja ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostus tehdään massanvaihtona. Alueelta poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa arviolta 250 tonnia ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia ja 430 tonnia alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia. Lisäksi kynnysarvon ylittäviä, mutta alemman ohjearvon alittavia maa-aineksia (ns. kynnysarvomaat) arvioidaan poistettavan 3 800 tonnia.

Ulkopuolisten pääsy kaivualueelle estetään aitaamalla alue ja alueelle tuodaan pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovat kyltit.

Maa-aines kaivetaan rakennustöiden vaatimassa laajuudessa. Ympäristötekninen valvoja valvoo kaivutyötä ja massojen loppusijoittamista tutkimustulosten sekä tarkkailunäytteiden avulla. Eriasteisesti pilaantuneet massat pidetään kaivettaessa erillään. Rakennustöiden vuoksi kaivettavat maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa:n 214/2007 kynnysarvot, toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia. Vaihtoehtoisesti kynnysarvomaat hyödynnetään kohteessa.

Mikäli maaperässä todetaan jätettä, ne lajitellaan ja toimitetaan lajiteltuna soveltuville jäteasemille. Mikäli jätettä ei voi erotella maa-aineksesta, sovitaan vastaanottopaikan kanssa jätteellisen maa-aineksen toimittamisesta erikseen.

Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kuljettaa jätehuoltorekisteriin hyväksytty toiminnanharjoittaja.

Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormille laaditaan sähköiset siirtoasiakirjat, tai vaihtoehtoisesti kuormat varustetaan paperisilla siirtoasiakirjoilla. Siirtoasiakirjat viedään SIIRTO-rekisteriin. Esimerkki siirtoasiakirjasta liitetään kunnostuksen loppuraporttiin. Ympäristötekninen valvoja tai kunnostuksesta vastaava taho säilyttää mahdollisia paperisia asiakirjoja kolme vuotta kunnostuksen päättymisestä.

Kunnostustyö katsotaan päättyneeksi, kun maa-aines on poistettu rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Viimeistelytyöt tehdään rakennussuunnitelman mukaisesti.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostustyön mittauksista ja tutkimuksista vastaa kohteelle valittu ympäristötekninen valvoja. Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutöitä ja massojen loppusijoitusta ohjataan tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kaivutöiden aikana otettavien näytteiden ja niille tehtävien mittausten sekä analyysien perusteella. Mikäli massoissa on aistinvaraisesti tai kenttämittareilla havaittavaa poikkeavuutta, näytteitä otetaan tiheämmin. Mittauksissa käytetään XRF-kenttämittaria raskasmetallien määrittämiseen. Osa kenttämittareilla määritetyistä tarkkailunäytteiden pitoisuuksista varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa analysoidaan VNa:n 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit sekä PAH-yhdisteet.

Yksi näyte edustaa enintään noin 150 m³ (255 t) kaivumaamäärää. Näytemäärä suhteessa kaivumassojen määrään tarkentuu kunnostuksen loputtua, kun kaivettujen massojen lopullinen määrä on tiedossa ja näytteenotossa on huomioitu työn aikana esille tulevat näytteenottotarpeet.

Kaivun jälkeen kaivantojen pohjien ja seinämien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkastetaan ottamalla kaivupinnoista edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa VNa:n 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit sekä PAH-yhdisteet.

Kaivantojen pohjien jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan tulevien rakennuksien kohdilla vähintään yksi näyte/200 m² ja muilla alueilla vähintään yksi näyte/400 m². Jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään yksi pohjanäyte. Pohjanäytteitä ei oteta, jos kaivu päättyy kallioon. Kaivuseinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä 20 metrin matkalta. Mikäli seinämä on lyhyempi kuin 20 metriä, otetaan siitä silti yksi jäännöspitoisuusnäyte. Seinämänäytteet otetaan maalajikerroksittain. Kaivantojen kaikista seinämistä otetaan näytteet silloin, kun kaivannon pinta-ala on yli 15 m². Alle 15 m² kaivantojen seinämien jäännöspitoisuusnäytteet voidaan yhdistää.

Kunnostuksen lopputulos esitetään pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportissa.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen ja eristäminen

Mikäli kaivualueiden seinämiin tai pohjaan jää VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan niihin huomioverkko.

Eristysrakenteille ei arvioida olevan tarvetta, sillä kohteella ei ole todettu kulkeutuvia haitta-aineita. Mikäli kunnostuksen aikana todetaan kulkeutuvia haitta-aineita, joita ei voida poistaa, suunnitellaan kohteeseen soveltuva eristysrakenne ja keskustellaan eristyksestä ympäristöviranomaisen kanssa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään ja työmaa-alue merkitään selvästi.

Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen haitta-ainepitoisella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään. Haitta-ainepitoisten massojen välivarastointialueiden maaperä suojataan tai tutkitaan ja tarvittaessa kunnostetaan työn päätyttyä.

Sääolosuhteet, kuten kuivuus, voimakas tuuli ja voimakas sade huomioidaan kunnostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään. Tarvittaessa kasalla olevia haitta-ainepitoisia massoja pidetään peitettyinä pölyämisen estämiseksi. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen leviäminen sadevesien mukana estetään tarvittaessa peittämällä mahdolliset maa-aineskasat.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johdetaan jätevesiviemäriin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa esitetään Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista.

Kiintoainetta sisältävien kaivantovesien esiintymiseen varaudutaan ennalta.

Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Alueelle varataan välivarastointitilaa, jossa haitta-ainepitoisia massoja voidaan tarvittaessa varastoida esimerkiksi laboratorioanalyysien valmistumisen ajan. Välivarastoitavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset varastoidaan lähtökohtaisesti päällystetyllä alueella suojapeitteellä peitettynä. Mikäli haitta-ainepitoisia massoja välivarastoidaan maapohjalla, välivarastoalueen maaperän tila varmistetaan näytteenotolla ja tarvittaessa kunnostetaan varastoinnin päätyttyä.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Rakentamisen vuoksi kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset voidaan hyödyntää ilmoitusalueella, mikäli niiden pitoisuudet alittavat VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot ja ne ovat geoteknisesti soveltuvia. Haisevaa tai jätepitoista maa-ainesta ei hyödynnetä.

Haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan hyödyntää vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa, eli orsi- ja pohjavesikerrosten yläpuolella. Hyödynnettävän haitta-ainepitoisen maakerroksen yläpuolelle tulee 0,5 metrin paksuinen kerros haitta-aineettomia maa-aineksia tai muita rakennekerroksia. Täydennyksen (7.6.2023) liitteen 1 pihasuunnitelman (ARCO 20.12.2022) mukaan piha-alueella päällysmateriaaleina käytetään muun muassa kalliomursketta, asennushiekkaa, kivituhkaa, asfalttia, kiveyksiä ja laattoja. Täydennyksen liitteessä 2 esitetyn suunnitelman (Maarakennustöiden työselostus, Kottaraisen kortteli, Kamppi, kortteli 75, tontti 41, Sitowise Oy, 23.12.2022) mukaan päällystetyillä piha- ja liikennealueilla kantava kerros on kalliomurske ja rakennekerroksen paksuus 150 mm. Jakavan kerroksen kerrospaksuus on joko 500 mm tai 600 mm ja materiaalina käytetään kalliomursketta tai soraa. Lisäksi rakenteeseen sisältyy suodatinkangas. Laatoitetulla alueella kantavan kerroksen pinta tasataan ja tiivistetään murskeella (raekoko 0...16 mm). Laatat asennetaan asennushiekalle, jonka kerrospaksuus on 30…50 mm. Leikkialueen leikkipaikalla käytetään muun muassa hiekkaa hiekkalaatikossa. Liikennealueet asfaltoidaan. Lisäksi alueella kaadetaan puita ja istutetaan uusia puita sekä istutetaan erilaisia pensaita ja muita kasveja.

Hyödynnettävistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista otetaan edustavia näytteitä ja haitta-ainepitoisuudet määritetään laboratoriossa. Alueet ja syvyydet, joilla haitta-ainepitoisia maa-aineksia hyödynnetään, dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Tavanomaisia poikkeuksellisia tilanteita ja toiminta näissä tilanteissa on esitetty seuraavassa taulukossa:

Tiedottaminen ja raportointi

Kaivutöiden aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, missä kerrotaan työn aikataulu ja työhön osallistuvien tahojen yhteystiedot. Kaivutöiden loppumisesta tehdään Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle lopetusilmoitus. Kunnostuksesta vastaava vastaa muusta tarpeelliseksi katsomastaan tiedotuksesta tarvittaessa yhdessä ympäristöteknisen valvojan kanssa.

Ympäristötekninen valvoja pitää kaivutöiden aikana kirjanpitoa, joka pidetään ajan tasalla. Kirjanpitoon merkitään vähintään seuraavat asiat:

- tiedot alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maista
- tiedot otetuista näytteistä ja analyysituloksista
- tiedot jäännöspitoisuuksista
- tiedot mahdollisista täyttöihin hyötykäytetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista
- tiedot mahdollisista haitta-ainepitoisen maaperän kaivannoista poisjohdetuista kaivantovesistä
- mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet
- havainnot ja poikkeamat suunnitelmista, syyt poikkeamiin.

Kaivutöiden valmistuttua työstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat:

- kaivutyön toteutus ja aikataulu
- haitta-ainepitoisen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet
- tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista
- kaivutöiden aikainen näytteenotto, analyysitulokset
- jäännöspitoisuudet
- mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet
- tiedot mahdollisista hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maista
- mahdollinen vesienkäsittely.

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkastettavaksi.

Puhdistustyön ajankohta

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutyöt aloitetaan elo-syyskuussa 2023 putki- ja kaapelilinjojen kaivamisella. Tämänhetkisen tiedon mukaan rakennusten pohjien kaivutyöt tehdään vuonna 2024.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta ei ole ollut tarpeen tiedottaa eikä asianosaisia ole.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Vs. ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Kojamo Oyj:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Kalevankatu 41, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet rakentamisen vaatimassa laajuudessa ilmoituksen mukaisesti kuitenkin siten, että päällystämättömillä alueilla ja koko leikkipaikan alueella haitta-ainepitoisuudet maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. Muualla päällystetyillä piha-alueilla päällysteiden alapuolisten rakennekerrosten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin siten, että rakennekerrokset ovat riittävät (vähintään 0,5 metriä) tai päällystemateriaali on tiivis. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Lisäksi alueen maaperässä mahdollisesti sijaitseva öljysäiliön sijainti tulee selvittää ja tarvittaessa tutkia säiliön ympäristössä öljyhiilivetyjen (C₁₀–C₄₀) pitoisuudet. (Jätelaki 12, 13 §, YSL 133 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa ilmoituksen mukaisesti siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot eikä maa saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4, 5 §)

Alueelle istutettavien kasvien juurien ympärillä on oltava pilaantumatonta maata siten, etteivät puiden ja pensaiden juuret ulotu pilaantuneeseen maahan täysikasvuisenakaan eikä kasvien istutus- ja hoitotöiden yhteydessä jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia maa-aineksia. (JL 13 §, VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa suurempina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta purettavan rakennuksen tai mahdollisesti purettavien lattioiden alapuolisesta maaperästä tulee ottaa edustavat maanäytteet, joista analysoidaan laboratoriossa vähintään valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt metallit ja puolimetallit, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt C₅–C₁₀ ja C₁₀–C₄₀, BTEX-yhdisteet ja oksygenaatit sekä PCB-yhdisteet. Tarvittaessa tulee maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida määräyksen 1 mukaisesti. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai aistinvaraisesti haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin siten, että kaivannon seinämistä näytteet on otettava korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. (JL 12, 13 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava ja varattava tilaisuus huomiorakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi mahdolliset suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

Asennetut huomio- ja/tai eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää ja puhdistustyömaa on varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista. Veden johtamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua veden johtamisen aloittamista. (YSL 7, 155, 172 §).

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden, pois lukien voimakkaasti haisevat massat. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13, 120 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita tai kynnysarvon ylittäviä POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tällöin kynnysarvomaita voi käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Maa-aineksen hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

Ilmoituksessa esitetyn maa-ainesten hyödyntämisen aloittamisesta on ilmoitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Aloitusilmoituksessa on esitettävä maa-ainesten hyödyntämispaikat. (YSL 172 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä ilmoitettava asiasta kyseisen maa-alueen omistajalle. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostustyön jokaisesta osasta on tehtävä aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Kunnostuksesta on tiedotettava naapureille. (JL 13 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kottaraisen korttelissa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle täydennysrakentamisen vuoksi. Lisäksi alueen maaperässä kulkevien putki- ja kaapelilinjojen sijainteja muutetaan. Kohteessa on meneillään asemakaavan muutos, joka mahdollistaa Kottaraisen korttelin asuin-, liike- ja toimitilakäytön sekä korttelin täydennysrakentamisen. Ilmoituksen mukaan kohteeseen laaditun pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella kohteen maaperässä ei ole riskiperusteista puhdistustarvetta. Tämän vuoksi kaivutyöt on esitetty tehtäväksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa eikä numeerisia kunnostustavoitteita ole ollut tarpeen asettaa.

Kottaraisen korttelin pihasuunnitelman (ARCO, 20.12.2022) mukaan korttelin sisäpihalle tulee uusien asuinrakennusten lisäksi leikkipaikka. Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia. Leikkialueella pintakerroksen kulumista on tarpeen tarkkailla ja varmistaa, että pilaantumattoman maan kerros on vähintään 0,5 metriä.

Ilmoituksen mukaan korttelin sisäpiha tullaan osittain päällystämään erilaisilla rakenteilla, jotka on esitetty täydennyksen (7.6.2023) liitteissä 1 ja 2. Rakennekerroksina käytetään muun muassa kalliomursketta, asennushiekkaa, kivituhkaa, asfalttia, kiveyksiä ja laattoja. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että liitteissä esitetyt rakenteet ja niiden kerrospaksuudet ovat osin riittävän tiiviitä ja kestäviä estämään suoran kontaktin haitta-ainepitoiseen maa-ainekseen. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö kuitenkin katsoo, että asennushiekka- ja kivituhkarakenteet katsotaan päällystämättömiksi alueiksi, joiden alla on tarpeen olla vähintään 0,5 metrin paksuinen kerros pilaantumatonta (alle kynnysarvotason) maa-ainesta terveysturvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi laatat ja kiveykset eivät ole riittävän tiiviitä ja kestäviä rakenteita kuten asfaltti, minkä vuoksi kyseisten rakenteiden alla on tarpeen olla vähintään 0,5 metrin paksuinen maa-aineskerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot.

Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Ilmoituksen mukaan korttelin pintarakenteiden alapuolisessa täyttömaassa on todettu rakennusjätettä. Jätejakeiden määrä on keskimäärin kahdeksan tilaavuusprosenttia, mistä suurin osa koostuu tiilijätteestä. Lisäksi alueella tullaan purkamaan rakennus, josta syntyy rakennusjätettä, joka voi myös sisältää erilaisia haitta-aineita.

Määräyksessä on edellytetty selvittää mahdollinen maanalainen öljysäiliön sijainti ja tutkia kyseisen alueen öljyhiilivetyjen pitoisuudet ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vuonna 2022 tehdyssä maaperätutkimuksessa havaittiin yhden tutkimuspisteen vieressä öljysäiliön täyttöputkia. Maaperätutkimusraportin (Maaperän haitta-ainetutkimuksen loppuraportti, Kottaraisen kortteli, Helsinki, Sitowise Oy, 24.8.2022) mukaan alueella on mahdollisesti sijainnut tai sijaitsee edelleen maanalainen öljysäiliö.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esimerkiksi asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä tai esimerkiksi puun kaaduttua.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ilmoituksen mukaan korttelin sisäpihalta tontilta 41 puretaan vanha rakennus (autolaboratorio), jonka alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuuksia ei ole vielä selvitetty. Maaperänäytteenotto kyseiseltä alueelta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa maaperän tila. Lisäksi mahdollisesti haitta-ainepitoisen maa-aineksen poistaminen on tarpeen, sillä alueelle rakennetaan uusia asuinrakennuksia.

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Mahdollinen veden johtamissuunnitelman toimittaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla tehtävän kohteen arvioinnin yhteydessä. Maiden hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevat maa-ainekset eivät sovellu hyödynnettäväksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita, PCB-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, eivät sovellu hyödynnettäväksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja/tai haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden, muun muassa PCB-yhdisteet, kynnysarvopitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Kynnysarvomaiden hyödyntämistä koskeva määräys on annettu pääosin ilmoituksessa esitetyllä tavalla. Ympäristöseuranta- ja-valvontayksikkö katsoo, että vähintään 0,5 metrin paksuinen kerros pilaantumatonta maa-ainesta, jossa haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot ovat tarpeen terveysturvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi ilmoituksessa esitetyistä rakenteista asfaltti on riittävän tiivis ja kestävä rakenne, jonka alle kynnysarvomaita voidaan suoraan sijoittaa.

Maa-ainesten hyödyntämistä koskeva aloitusilmoitus ja suunnitelma ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedottaminen on tarpeen, sillä ilmoitusalueetta ympäröivät asuin- ja liikekäytössä olevat kaupunkikorttelit.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 205, 209 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 120, 121 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.