Pilaantuneen maaperän kunnostaminen, Kamppi, Keskustan terveys-​ ja hyvinvointikeskus

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus 0201256-6

**********

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 4. kaupunginosassa (Kamppi) kiinteistöillä 91-4-9902-2, 91-4-9901-0, 91-4-9901-100 ja 91-4-461-1, osoitteessa Kampinkuja 2. Alueen pinta-ala on noin 5500 m², josta varsinaisen rakennuskaivannon osuus on noin 4100 m².

Keskustan terveyden ja hyvinvoinnin keskus (KTHK) on suunniteltu rakennettavaksi Runeberginkadun, Salomonkadun, Fredrikinkadun ja Kampinkujan rajaamalle tontille.

Rakennuksen kaivanto sijoittuu pääosin lippuhallin kiinteistölle (91-4-9902-2), Runeberginkadun katualueelle ja Salomonkadun katualueelle (91-4-9901-100, 91-4-9901-0). Lisäksi kaivannon reunat ulottuvat paikoin Fredrikinkadun (91-4-9901-100) ja Kampinkujan (91-4-9901-0) sekä länsipuolisen hotellikiinteistön (91-4-461-1) puolelle. Rakennuskaivannon ulkopuoliset johtosiirrot sijoittuvat Salomonkadun katualueelle. Rakennuksen ulkopuolinen johtosiirtojen alue Salomonkadulla muuttuu katuaukioksi.

Hankesuunnitelman mukaan alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1938–2004. Voimassa olevassa Helsingin yleiskaavassa vuodelta 2016 suunnittelualue on merkitty Liike- ja palvelukeskustan C1 keskustatoimintojen alueeksi. Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muutoksen. Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt asemakaavan muutoksen valmistelun. Asemakaava on käsitelty 21.9.2022 kaupunginvaltuustossa, kaavasta on kuitenkin valitettu.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Runeberginkadun alueen maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettiin haitta-aineita (kupari, lyijy, sinkki ja öljyhiilivetyjen raskaat jakeet) valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia. Muille alueille ei tutkimuksia pystytty toteuttamaan nykyisten rakenteiden vuoksi. Pilaantuneisuuden aiheuttanut toiminta ei ole tiedossa.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 5.6.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:
Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Keskustan THK, Kamppi, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 30.5.2023, Ramboll Finland Oy.

Ilmoitusta on täydennetty sähköpostiviestillä 13.6.2023 länsipuolisen hotellikiinteistön 91-4-461-1 osan lisäyksellä aluerajaukseen. Kunnostuksen yleissuunnitelman kirjoitusvirhe hotellikiinteistön kiinteistötunnuksessa (91-4-9901-100) on siirtynyt ilmoituslomakkeelle.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maanpinta on noin tasolla +16,0 metriä mpy. Runeberginkadun Salomonkadun eteläpuolisella osalla maaperässä on noin 1–2 metriä kitkamaatäyttöä ja sen alla moreenikerros. Kallionpinta on noin 2–5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Muilla alueilla maaperä on 1980-luvun rakennustöiden yhteydessä tehtyä täyttöä. Salomonkadun joukkoliikennetunnelin ja lippuhallitontin kellarien päällä on vain ohuet noin yhden metrin rakennekerrokset.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei ole kallion yläpuolista pohjavesikerrosta. Kohteen kaakkoispuolella pohjavesi on ollut 1980-luvulla tehdyissä tarkkailuissa noin tasolla +5 metriä ja koillispuolella noin tasolla +10 metriä. Havaintopisteiden etäisyys kohteesta on noin 50 metriä.

Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus

Runeberginkadun katualueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu alueen pohjatutkimusten yhteydessä. Muille alueille ei tutkimuksia pystytty toteuttamaan nykyisten rakenteiden vuoksi.

Alueella todettiin yhdessä näytteessä alemman ohjearvon ylittävät kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet ja yhdessä näytteessä alemman ohjearvon ylittävä öljyhiilivetyjen raskaiden jakeiden pitoisuus. Lisäksi kahdessa näytteessä todettiin kynnysarvot ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia ja yksittäisissä näytteissä arseenin ja öljyhiilivetyjen jakeiden C₁₀-C₄₀ kynnysarvojen ylitykset. Tutkimustulosten perusteella alueella on haitta-aineita alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maita karkeasti arvioiden noin 500–1000 m³ ja kynnysarvopitoisuuden ylittäviä maita noin 500–1000 m³.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkitun alueen pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhdenkään haitallisen aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin lähtökohtana on rakentamisen vaatima kaivu hyvinvointikeskuksen rakennuksen kohdalla ja sen ulkopuolisten johtosiirtoalueiden käyttö katualueena.

Tutkimuksessa kynnysarvon tai alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia on todettu tulevan rakennuskaivannon alueella. Rakennuskaivannosta poistetaan kaikki maa-ainekset, joten pilaantuneisuuden viitearvona käytetään alempia ohjearvoja. Maaperä on pilaantunut ja sillä on puhdistustarve rakennuskaivannon niillä kohdilla, missä on alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Rakennuskaivannosta poistetaan rakentamisen takia kaikki maa-ainekset mukaan lukien pilaantuneet maat, joten sen alueelle ei ole tarpeen asettaa kunnostustavoitteita.

Rakennuskaivantojen ulkopuoliset johtolinjojen kaivualueet sijaitsevat katualueilla tunnelin yläpuolisissa rakennekerroksissa. Alue tulee jatkossa olemaan kivettyä katuaukiota. Nykyisen ja tulevan käytön perusteella pilaantuneisuuden viitearvona käytetään ylempiä ohjearvoja. Rakennekerroksissa pilaantuneisuuden esiintyminen ei ole todennäköistä. Mikäli johtokaivannoissa todetaan alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, ne poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Jos kaivantojen pohjaan tai seinämiin jää ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, arvioidaan puhdistamistarve aina tapauskohtaisesti erikseen. Johtojen ja kaapeleiden ynnä muiden sellaisten kunnallisteknisten rakenteiden ympärille toteutetaan 0,5 metrin suojakerros maa-aineksilla, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvojen.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Rakennuskaivannon kohdalta poistetaan kaikki maa-ainekset kallionpintaan/nykyisiin rakenteisiin saakka. Poistettavan maakerroksen paksuus on pääosin 1–5 metriä. Ilmoituksen mukaan rakennuskaivanto rajautuu kaikilla sivuillaan olemassa olevaan maanalaiseen kalliovaraiseen tilaan ja niiden maanpaineseiniin. Kaivannon sisällä oleva Kampin metroaseman lippuhalli puretaan suurelta osin. Metron lippuhalli on osittain metromatkustajien käytössä sekä metroaseman teknisten yhteyksien käytössä rakentamisen aikana. Osa lippuhallin teknisistä tiloista siirretään maankaivun ja louhinnan aikana uusiin tiloihin rakennuskaivannon sisällä. Lippuhalli puretaan vaiheistaen louhinnan aikana. Rakennuskaivannon ulkopuolella tehdään vain johtosiirtojen vaatimia kanaalikaivuja.

Maa-ainekset kaivetaan pääsääntöisesti kuivakaivuna tuetuista kaivannoista. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai ne kasataan kunnostusalueellemahdollisia jatkotutkimuksia varten ennen kuljetusta loppusijoitukseen. Pilaantuneet maat kaivetaan niin sanottuna lajittelevana kaivuna. Suuret kivet ja mahdolliset selvät jätekerrokset erotellaan kaivun aikana. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat tai jätteet pidetään erillään kaivun ja työmaavarastoinnin aikana. Maat luokitellaan ennen kaivutöitä ja/tai kaivutöiden yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella.

Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla. Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu laboratorioanalyysien avulla. Maa-aines siirretään tarvittaessa välivarastoon tutkimusten ajaksi.

Kaivetut pilaantuneet maat ja jätteet, jotka eivät kelpaa hyödyntämiseen, toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa.

Kunnostus päätetään, kun maa-ainekset on poistettu rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet on asennettu.

Rakennuksen alueelta joudutaan poistamaan kaikki maa-ainekset rakentamisen takia, joten pilaantuneiden maiden kuljetuksista ja sijoittamisesta ei aiheudu merkittävää ylimääräistä ympäristökuormitusta. Käytettävälle kunnostustavalle ei ole rakentamisen vuoksi vaihtoehtoja, joten maiden poisto ja ulkopuolinen loppusijoitus, on paras käyttökelpoinen tekniikka alueen kunnostamiseen.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua, valvoo kunnostusta ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi kaivettavista maista otetaan näytteitä. Näytteistä tehtävät analyysit määritellään aikaisempien tutkimustulosten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella. Pilaantuneiden alueiden kaivumassoista otetaan näytteitä vähintään jokaista 200 m³ kohden. Näytteitä otetaan kaivettavista koekuopista, kaivurintauksista ja kasalle kaivetuista maista. Joukkoliikennetunnelin yläpuolisiin rakennekerroksiin sijoittuvien johtosiirtokaivantojen kaivumaista otetaan näytteitä, mikäli niissä havaitaan aistinvaraisesti jotain pilaantuneisuuteen viittaavaa (poikkeava väri/haju, jätejakeita tms.).

Pilaantuneiden alueiden kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla vähintään yksi edustava kokoomanäyte noin 100–200 m²:n aluetta kohti ja kaivannon seinämistä maalajikohtaisesti jokaista noin 20 metriä kohden. Näytteistä analysoidaan vähintään kyseisellä alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Huomio- ja eristysrakenteiden tarkoitus on havainnollistaa puhtaiden ja pilaantuneiden maa-ainesten rajapinnan sijaintia sekä estää haitta-aineiden kulkeutumista takaisin alueelle.

Kaivantojen pohjiin ja seinämiin asennetaan huomioverkko niihin kohtiin, mihin jää alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Alueella ei ole tiedossa eristysrakenteita vaativaa pilaantuneisuutta. Mikäli työn aikana maaperässä todetaan helposti kulkeutuvia haitta-aineita, arvioidaan tapauskohtaisesti eristysrakenteen tarve ja tarvittaessa suunnitellaan ja toteutetaan eristysrakenne.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy pilaantuneen maaperän kunnostustyömaa-alueille estetään aitaamalla kunnostettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Kunnostuksesta aiheutuu maanrakentamiselle tyypillisiä ympäristövaikutuksia. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin kuljettamisen ajaksi. Jos ulkopuolisille kaduille kulkeutuu maata, se poistetaan säännöllisesti harjaamalla tai pesemällä.

Ennen kunnostuksen toteuttamista pilaantuneiden maiden kunnostustyön työturvallisuusriskit kartoitetaan ja laaditaan turvallisuusasiakirja ja tarvittaessa turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet.

Veden tutkiminen ja käsittely

Alueella ei todennäköisesti tule olemaan tarvetta kaivantojen kuivatukselle ja vesien käsittelylle mahdollisia sade- ja sulamisvesiä lukuun ottamatta. Kaivantoja kuivatetaan, mikäli kaivantoihin kertyy vettä kunnostusta/rakentamista haittaavassa määrin. Pilaantuneiden alueiden kaivantojen kuivatusvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Kaivantovesien johtaminen jätevesiviemäriin tehdään HSY:ltä haettavan viemäröintiluvan mukaisesti. Vedet esikäsitellään tarvittaessa ennen johtamista kiintoaineksen erotuksella, öljynerottimella ja/tai aktiivihiilisuodatuksella. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan vesinäytteet ennen kaivantojen kuivatuksen aloittamista. Viemäriin johdettavien vesien laatua ja määrää tarkkaillaan HSY:n viemäröintiluvan mukaisesti.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Alueella ei varastoida pilaantuneita maa-aineksia. Maa-aineksia voidaan kuitenkin lyhytaikaisesti ottaa kasalle niiden laadun varmentamisen ja kuljetuksen järjestämisen vaatimaksi ajaksi.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Johtokaivantojen täytöissä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kunnostusalueelta kaivettuja maa- ja kiviaineksia. Rakennuskaivannossa ei hyödynnetä alueelta kaivettuja maita, koska niiden välivarastointiin ei ole alueella tilaa.

Johtosiirtokaivantoihin palautetaan mahdollisuuksien mukaan niistä kaivettuja maa-aineksia, jotka ovat geoteknisesti käyttötarkoitukseensa sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita (betoni, tiili). Haitta-aineiden pitoisuudet ovat palautettavissa maa-aineksissa alle alempien ohjearvojen. Johtojen ja kaapeleiden yms. kunnallisteknisten rakenteiden ympärille 0,5 metrin kerrokseen sijoitetaan maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot. Hyödyntämisessä otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 16 §:n mukainen maaperän pilaamiskielto. Esimerkiksi kynnysarvomaita hyödynnetään alueella, jossa on valmiiksi kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita.

Maa-ainesten hyödyntämisen mahdollistaminen johtokanaalien kaivannoissa vähentää niin neitseellisen maa-aineksen tarvetta kuin myös kuorma-autokuljetuksista aiheutuvia päästöjä ilmaan. Hyödyntämiskelpoiset maa-ainekset eivät sisällä haitta-aineita yli alemman ohjearvon olevissa pitoisuuksissa, joten hyödyntäminen ei aiheuta ylimääräistä ympäristökuormitusta hyödyntämisalueille. Kyseessä ovat lisäksi kapeat kaivannot, jolloin kaivannon vieressä on todennäköisesti samankaltaista maa-ainesta kuin mitä kaivannosta on kaivettu ja siihen palautetaan.

Maa-ainesten hyödyntäminen dokumentoidaan (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) ja raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Kunnostustyön aikana mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tilanteisiin on esitetty varautumissuunnitelma.
-Jos kaivun yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivu keskeytetään tilapäisesti ja työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät. Maata kaivetaan esimerkiksi, kun tuulen suunta on poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista.
-Jos maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, aineksen kaivu keskeytetään tai kaivetut jätteet välivarastoidaan alueelle. Aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä jätteelle selvitetään mahdollinen vastaanottopaikka.
-Mikäli kaivantovedessä todetaan selvästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, vesi esikäsitellään ennen johtamista jätevesiviemäriin tai toimitetaan ulkopuoliseen luvanvaraiseen käsittelylaitokseen esimerkiksi imuautolla.
-Mikäli työn aikana todetaan aikaisemmasta poikkeavaa pilaantuneisuutta (eri haitta-aineita), kyseiset pilaantuneet maat poistetaan tai tehdään pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, joka hyväksytetään ympäristöviranomaisilla. Pilaantuneet maat poistetaan viranomaisen lausunnon mukaisesti.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jonka tarkempi sisältö on esitetty kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kunnostuksen päätyttyä laadittavassa loppuraportissa käsitellään yleissuunnitelmassa esitetyt asiat. Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön loppumisesta.

Kunnostustyön aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti vähintään viikkoa ennen kunnostustyön aloittamista Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa esitetään myös kunnostuksen vastuuhenkilöt ja valvojat sekä työn toteuttaja.

Puhdistustyön ajankohta

Johtosiirtoja tehdään kesällä 2023. Varsinainen keskuksen rakennustyö alkaa aikaisintaan vuonna 2024.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Kampinkuja 2, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja ilmoituksessa esitettyjen sekä seuraavien periaatteiden mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,5 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot. Kyseiset maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita tai kunnostusalueen pohjaan tai reunoille jää helposti haihtuvia ja/tai kulkeutuvia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista kyseisellä paikalla. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla. (YSL 6 §)

Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon tai kunnostustavoitteen, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12,13 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä ilmoituksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti ja niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Voimakkaasti haitta-aineelta haisevien maamassojen välivarastointia alueella on vältettävä. Välivarastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden ajan. (JL 13 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

7. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Alueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 14, 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi maaperän puhdistustyön aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistustyön valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Lisätutkimusten ja varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Kunnostuksesta on tiedotettava naapureille. (YSL 7 §, JL 13 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:ien mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Alueen asemakaavan muutosta ei ole vahvistettu. Rakennusalueelta on tarkoitus poistaa kaikki maa-aines, joten kaivualueelle ei ole jäämässä haitta-ainepitoisia maa-aineksia ja näin ollen kunnostustavoitteita ei ole tarpeen asettaa rakennuskaivannon alueelle. Maanrakennuksen työselostuksen mukaan rakennuskaivanto rajautuu kaikilla sivuillaan olemassa olevaan maanalaiseen kalliovaraiseen tilaan ja niiden maanpaineseiniin. Jos kaivannon reunoille jää maa-ainesta, jossa todetaan helposti haihtuvia ja/tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia, edellytetään, että haitta-aineiden riskejä tarkastellaan erikseen, koska kulkeutumisriskejä ei ole arvioitu.

Rakennuskaivannon ulkopuoliset johtosiirrot sijoittuvat Salomonkadun katualueelle. Rakennuksen ulkopuolinen johtosiirtojen alue (Salomonkatu), jolle tulee johtosiirtojen vaatimia kanaalikaivuja, muuttuu katuaukioksi. Alueen maaperän pilaantuneisuutta ei ole päästy tutkimaan. Johtosiirtojen alueen puhdistustavoitteeksi on esitetty valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja viitearvovertailun perusteella. Kulkeutumisriskejä ei kuitenkaan ole erikseen tarkasteltu. Ilmoituksessa esitettyjä puhdistustavoitteita ei siten voi suoraan käyttää. Kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Koko johtosiirtojen alueelta on jäännöspitoisuusnäytteiden tulosten perusteella edellytetty kynnysarvot ylittäville pitoisuuksille uusien tai helposti haihtuvien ja/tai kulkeutuvien haitta-aineiden kynnysarvot ylittäville pitoisuuksille maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen tarkempaa arviointia.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esimerkiksi asennettujen putkien kautta käyttöveteen. Myöskään putki- ja kaapelikaivantojen täytöissä ei saa käyttää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska koko alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteiden tutkimisella varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Määräykset ovat tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Joitakin haitta-aineita kynnysarvopitoisuuksina sisältävien maa-ainesten hyötykäyttöä on rajoitettu kyseisten haitta-aineiden haitallisten vaikutusten vuoksi.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle ja hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden uusien tai yllättävien tietojen perusteella.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 32, 52, 85, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 209 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa 5 vuotta antopäivästä.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.