Asunnontarkastus, terveyshaitta, Pakila

Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikön päällikkö päätti osoitteessa Palosuontie 3 (rinnakkaisosoite Halkosuontie 19b), Helsinki, kiinteistötunnus 91-34-141-11, sijaitsevan asuinrakennuksen asuntojen (2 asuntoa) terveyshaitan poistamisesta seuraavaa.

Toimivalta

Helsingin hallintosäännön II osan 2 luvun 10 §:n mukaan Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toimii kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto. Ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt edelleen toimivaltansa terveydensuojelulain 27 §:n mukaisissa päätöksissä ympäristöterveysyksikön päällikölle (Ympäristö- ja lupajaosto 8.6.2023 § 110).

Päätökseen velvoitetut

Rakennuksen omistajat **********

Vireilletulo ja taustaa

********** pyysi 15.12.2022 Helsingin kaupungin ympäristöpalveluilta (jäljempänä ympäristöpalvelut) terveyshaitan arviointia osoitteen Palosuontie 3 asuntojen terveyshaittaepäilyn vuoksi. Palosuontie 3:n asuinrakennuksessa on kaksi asuntoa. Terveyshaittaepäilyn perusteena ********** toimitti ympäristöpalveluille raportin (Liite 1) sekä ilmoituksen ********** Ympäristöpalvelut antoi 4.1.2023 asiassa liitteen 1 raporttiin perustuvan lausunnon (Liite 3), jossa todettiin terveydellisten olosuhteiden valvontaan ja terveyshaittaan sovellettavien toimenpiderajojen ylittyvän. Lausunnon jälkeen ********** toimitti maaliskuussa 2023 tehdyistä lisätutkimuksista laaditun tutkimusselostuksen (Liite 2) ympäristöpalveluille.

Liitteiden 1 ja 2 raporteissa todettiin mikrobikasvusto laboratorioanalyysein tai aistinvaraisesti useissa asuinrakennuksen rakennusosissa sekä ilmayhteydet mikrobivaurioituneista materiaaleista asunnon sisäilmaan. Tällaisia rakennusosia olivat i) kellarin alapohja, jossa mikrobikasvu todettiin parketissa, parketin aluspahvissa, muovimatossa ja väliseinää vasten olevassa rakennuslevyssä; ii) kellarin väliseinä, jossa mikrobikasvu todettiin laastissa; iii) kellarin ja ensimmäisen kerroksen välinen välipohja, jossa mikrobikasvu todettiin pahvissa, kutterinlastussa ja rakennuspaperissa; iv) toisen kerroksen ulkoseinä, jossa mikrobikasvu todettiin eristevillassa ja v) yläpohja, jossa mikrobikasvu todettiin eristevillassa. Näkyvää mikrobikasvua oli havaittu myös yläpohjan tuulettuvan tilan tuulensuojapaperissa ja aluslaudoissa. Kellarin ja ensimmäisen kerroksen välisessä välipohjassa oli aistinvaraisesti havaittu näkyvän mikrobikasvuston lisäksi vanhoja vesivaurion jälkiä ja laboratorioanalyysein välipohjan pikisivelynäytteessä runsaasti polysyklisiä aromaattisia hiilivety- (PAH-) yhdisteitä, jotka luokitellaan syöpävaarallisiksi. Ilmayhteys kyseisestä välipohjasta sisäilmaan oli todettu merkkiainekokeella. Myös ensimmäisen kerroksen ulkoseinässä oli havaittu näkyvän mikrobikasvun lisäksi kosteusvaurion jälkiä sekä PAH-yhdisteiden hajua. Ilmayhteys kyseisestä ulkoseinärakenteesta sisäilmaan oli todettu aistinvaraisesti sekä merkkiainekokeella. Kauttaaltaan kellarin lattiassa sekä kellarin väliseinien ja maanvastaisten seinien alaosissa oli todettu kohonneita kosteusarvoja.

Ympäristöpalvelut teki 11.4.2023 asuntoon tarkastuksen terveyshaitan arvioimiseksi (Tarkastuskertomus 6.6.2023, Liite 4). Tarkastuksella todennettiin liitteiden 1 ja 2 raporttien näytteenottokohdat, havaittiin kaikkien kerrosten sisäilmassa vahvaa poikkeavaa hajua sekä todettiin kellarikerroksen lattiassa ja seinien alaosissa poikkeavia, rakennekosteuteen viittaavia arvoja pintakosteusanturilla ja näkyviä mikrobi- ja kosteusvaurioita. Ympäristöpalvelut totesi, että asuinrakennuksen asunnoissa on raporttien (Liitteet 1 ja 2) ja tarkastuskäynnin perusteella ilmeinen terveydensuojelulain (763/1994) 1 §:ssä tarkoitettu terveyshaitta.

Ympäristöpalvelut kehotti rakennuksen omistajia ryhtymään toimenpiteisiin raporteissa ilmenevien terveyshaittaa aiheuttavien olosuhteiden (todetut sisäilmayhteydelliset mikrobi- ja/tai kosteusvauriot kellarin alapohjassa, kellarin väli- ja ulkoseinissä, kellarin ja ensimmäisen asuinkerroksen välisessä välipohjassa, ensimmäisen ja toisen kerroksen ulkoseinissä ja yläpohjassa sekä PAH-yhdisteiden pääsy sisäilmaan) poistamiseksi välittömästi, jos rakennusta aiotaan käyttää asumiseen.

Kuuleminen

Hallintolain (434/2004) 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Ympäristöpalvelut kuuli 06.06.2023 päivätyllä kirjeellä asuinrakennuksen omistajia Palosuontie 3:n terveyshaitasta, korjausvelvollisesta, terveyshaitan poistamiseksi vaadittavista toimenpiteistä sekä mahdollisesta asumiskiellosta.

Rakennuksen omistajat kertoivat vastineessaan (Liite 5) muun muassa seuraavaa.

Terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä on tutkimusten mukaan rakennuksen kaikissa rakenneosissa: alapohjassa, alemmassa välipohjassa, ylemmässä välipohjassa, yläpohjassa, ulkoseinissä ja sisäseinissä. Rakennus on läpikotaisin asumiskelvoton mikrobi- ja kosteusvaurioiden sekä PAH-yhdisteiden myötä.

**********

Rakennuksen terveyshaittojen korjaaminen tapahtuisi teoriassa niin, että rakennus purettaisiin miltei kokonaan runkoon saakka. Tällöinkään asumisterveyttä ei voitaisi taata. Mikäli rakennuksesta teetetään korjaussuunnitelma ja sitä ryhdytään korjaamaan, korjaaminen tapahtuu asumisterveyden osalta tilaajan omalla riskillä.

ArkVisio Oy:n laatiman korjauskustannusarvion (liitteet 6 ja 7) mukaan rakennuksen saneerauskulut asumisterveysasetusten vaatimaan kuntoon olisivat 307.139,78 euroa. Summa kattaa ainoastaan mikrobi- ja kosteusvaurioiden sekä PAH-yhdisteiden saneerauskulut. Tämän päälle tulisi runsaasti muita saneerauksesta aiheutuvia kuluja ja sivukuluja. Rakennuksen saneeraus asumisterveysasetusten vaatimaan kuntoon tulisi täten hintavammaksi kuin rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen.

Rakennuksen omistajat jatkavat vastineessaan, että Insinööritoimisto Levolakin toteaa raportissaan (Liite 2), että rakennuksen korjaaminen nykyvaatimusten mukaiseksi vastaisi uudisrakennuksen luvituksia ja kustannuksia, ja rakennuksen purkamista suositellaan jo tästä syystä. Korjauksen onnistumisen epävarmuustekijät ovat myös kohtuuttoman suuret korjauslaajuuteen nähden, ja korjauksen laajuus selviäisi vasta purkutöiden yhteydessä. Tosiasia on, ettei tällaista riskiä tule ottamaan kukaan potentiaalinen omistaja, eivätkä pankit myönnä useiden satojen tuhansien remonttilainaa huonokuntoiseksi ja asuinkelvottomaksi osoittautuneeseen hometaloon. Nordea-pankin antama vakuusarvo kiinteistölle on kuntotutkimusten jälkeen 0 €, joten kiinteistöä ei voi myöskään lainkaan käyttää lainojen vakuutena.

Vastineessa tuodaan esille myös, että korjaussuunnittelun asiantuntijat (Insinööritoimisto Levola ja ArkVisio) ovat suullisesti todenneet, ettei terveyshaittaa voida varmuudella poistaa saneeraustoimista huolimatta ja ettei sellaista korjaussuunnittelijaa löydy, joka voisi omalla nimellään taata asumisterveyden ja oireettomuuden. Sama linja on kohdetta arvioineilla homepurku-urakoitsijoilla (mm. Tehopuhdistus Vesa Toiviainen Oy ja MH-Racing Oy). Lisäksi useat asiantuntijat ovat arvioineet homesaneerauksen taloudellisesti kannattamattomaksi (Suomen Sisäilmatutkimus, Asbrak Oy ja PK-Kuivaus Oy). Homepurku-urakoitsijat ovat kieltäytyneet tekemästä tarjouksia työn mahdottomuuden vuoksi. Kohteessa on käynyt talven ja kevään aikana yli kaksikymmentä asiantuntijaa, joiden linja on ollut yksimielinen: rakennus on purkukuntoinen.

Lisäksi rakennuksen omistajat toteavat vastineessaan, että korjausvelvollisuus on rakennuksen omistajalla.

Rakennuksen omistajat eivät vastusta rakennuksen asettamista asumiskieltoon ja toteavat, **********

Ympäristöterveysyksikön päällikön ratkaisu

Päätös

Osoitteessa Palosuontie 3 (rinnakkaisosoite Halkosuontie 19b), Helsinki, kiinteistötunnus 91-34-141-11, sijaitsevan asuinrakennuksen asuntojen käyttö kielletään terveydensuojelulain 27 §:n perusteella.

Terveyshaitta

Terveydensuojelulain 1 §:n mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Ympäristöpalveluille toimitettujen tutkimusraporttien (Liitteet 1 ja 2) laatijoilla ja tutkimusten tekijöillä on rakennusterveysasiantuntijan sertifikaatti ja tutkimukset on tehty tarkoituksenmukaisin menetelmin. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit on tehty laboratorioissa, joilla on Ruokaviraston hyväksyntä kyseiselle analyysimenetelmälle. Näiden takia raportteja voidaan käyttää osana terveydensuojelulain mukaisten olosuhteiden arviointia.

Terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (545/2015) eli asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja (Asumisterveysasetus 1 §). Asumisterveysasetuksen 20 §:n mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään mm. korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Valviran asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa tarkennetaan, että näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit sekä rakennusten alapohjat ja yläpohjat.

Palosuontie 3:n molemmissa asunnoissa todettiin tarkastuksen 11.4.2023 ja liitteiden 1 ja 2 raporttien perusteella toimenpiderajojen ylitykset ja terveydensuojelulain 1 §:ssä tarkoitettu terveyshaitta. Tutkimusten (Liitteet 1 ja 2) perusteella rakennuksessa todettiin useassa eri rakennusosassa ja kaikissa rakennuksen kerroksissa mikrobikasvusto joko laboratorioanalyysein tai aistinvaraisesti sekä ilmayhteydet mikrobivaurioituneista materiaaleista asunnon sisäilmaan. Mikrobi-kasvuston lisäksi havaittiin vanhoja vesivaurion jälkiä kellarin ja ensimmäisen kerroksen välipohjassa sekä ensimmäisen kerroksen ulkoseinässä ja kohonneita kosteusarvoja kauttaaltaan kellarin lattiassa sekä kellarin väliseinien ja maanvastaisten seinien alaosissa.

Käyttökielto

Terveydensuojelulain 27.1 §:n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Terveydensuojelulain 27.2 §:n mukaan, jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Rakennuksen omistajien toimittaman kuulemisvastineen (liite 5) ja sen liitteinä toimitettujen kustannuslaskelmien (liitteet 6 ja 7) perusteella terveyshaitan poistamisen kustannukset olisivat kohtuuttoman suuret eikä haittaa silti voida varmuudella poistaa.

Valvira ohjeistaa ohjeessaan asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin, että terveydensuojeluviranomaisen toimien on oltava tehokkaita ja oikeasuhteisia todettuun terveyshaittaan nähden ja tarvittaessa terveydensuojeluviranomaisen on myös kiellettävä rakennuksen käyttö, jos se on terveyshaitan ehkäisemiseksi välttämätöntä. Käyttökiellon edellytyksenä on kuitenkin se, että muita lain mukaisia toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä.

Käyttökiellon perusteista on säädetty terveydensuojelulain 27 §:n 3. momentissa. Tämän mukaan, jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita terveydensuojelulain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä. Valviran ohjeistuksessa todetaan, että ilmeisellä terveyshaitalla, jonka epäillään aiheuttavan välitöntä vaaraa, tarkoitetaan sellaista terveyshaittaa, jonka viranomainen on selvästi todennut ja joka altistaa rakennuksessa olevia siten, että se voi johtaa näiden oirehtimiseen tai sairastumiseen. Ilmeinen terveyshaitta on esimerkiksi rakenteessa oleva laaja-alainen mikrobikasvusto.

Palosuontie 3:n molemmissa asunnoissa todettiin tarkastuksen 11.4.2023 ja liitteiden 1 ja 2 raporttien perusteella toimenpiderajojen ylitykset ja ilmeinen terveydensuojelulain 1 §:ssä tarkoitettu terveyshaitta. Rakennuksen omistajien toimittaman kuulemisvastineen (liite 5) ja sen liitteinä toimitettujen kustannuslaskelmien (liitteet 6 ja 7) perusteella terveyshaitan poistamisen kustannukset olisivat kohtuuttoman suuret eikä haittaa silti voida varmuudella poistaa.

Ympäristöterveysyksikön päällikkö katsoo, että Palosuontie 3:ssa sijaitsevan asuinrakennuksen asuntojen käyttökielto on tarpeen, koska terveydensuojelulain 27.3 §:n mukaiset asunnon käytön kieltämiseen annetut edellytykset täyttyvät siltä osin, että Palosuontie 3:n asunnoissa todettu terveydensuojelulain 1 §:n mukainen terveyshaitta on ilmeinen ja haittaa ei voida korjata, eikä muita terveydensuojelulain mukaisia toimenpiteitä terveyshaitan poistamiseksi ole pidettävä riittävinä.

Päätöksen voimassaolo

Päätös asetetaan voimaan muutoksenhausta huolimatta (Terveydensuojelulaki 56 §). Päätös on voimassa toistaiseksi.

Asunnot voidaan ottaa uudelleen käyttöön, kun kunnan terveydensuojeluviran-omaiselle on esitetty riittävä näyttö siitä, että asuntojen terveydensuojelulliset olosuhteet täyttävät terveydensuojelulain mukaiset vaatimukset ja nämä on todettu tarkastuksella.

Päätöksen tiedoksianto

Päätös toimitetaan rakennuksen omistajille saantitodistuksella.

Sovelletut oikeusohjeet ja muut ohjeet

Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26, 27 ja 56 §
Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 ja 17 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) 1, 2, 3, 4, 20 ja 21 §
Hallintolaki (434/2013) 34 ja 43 §
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira
Ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin, Dnro V/35407/2020, Valvira