Nimistötoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2023-2025

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esityksen taustaa

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) edellyttää, että asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi. Kaupunginhallituksen 30.12.1959 tekemän ensimmäisen asettamispäätöksen mukaan nimistötoimikunta vastaa asemakaavoihin tarvittavista nimiehdotuksista. Helsinki kasvaa jatkuvasti, ja uusia kaavanimiä tarvitaan vuosittain uusilla asemakaavoitettavilla alueilla ja entistä enemmän myös täydennysrakentamisalueilla.

Nimistötoimikunnan tehtävät

Nimistötoimikunnan laaja-alaista ja pitkäjänteistä asiantuntemusta tarvitaan kaavanimistön suunnittelun lisäksi muun muassa kaupungin alueelliseen jakoon liittyvissä nimikysymyksissä sekä liikennepysäkkien, julkisten rakennusten yms. tilojen nimeämisessä. Nimistötoimikunta vastaa myös nimistöön ja nimeämiseen liittyviin aloitteisiin ja esityksiin, joita saapuu kaupungin asukkailta, yhdistyksiltä ja valtuutetuilta. Nimistötoimikunta tekee lisäksi kaupungin toimielinten ja viranomaisten pyynnöstä nimiehdotuksia ja antaa lausuntoja erilaisissa nimikysymyksissä.

Nimistötoimikunta seuraa nimistönsuunnittelun kehitystä Suomessa sekä tekee yhteistyötä Helsingin seudun muiden kuntien nimistönsuunnittelusta vastaavien tahojen kanssa. Nimistötoimikunnan tehtävänä on myös jakaa tietoa ja syventää tietoisuutta Helsingin nimistöstä ja eri aikakausien nimikerrostumista.

Nimistötoimikunnan kokoonpano sekä jäsenten erikoisalat

Nimistötoimikunnassa on edustettuna Helsingin kaupungin henkilöstön lisäksi nimistöasioiden monipuolisen käsittelyn kannalta välttämättömiä kaupungin ulkopuolisia erityisasiantuntijatahoja. Välittömät ja tiiviit kontaktit kaupungin ulkopuolisiin asiantuntijoihin edistävät nimistökysymysten laadukasta ja pitkäjänteisestä valmistelua. Kaikki nimistötoimikunnan kokoonpanoon esitetyt henkilöt esitetään nimettäväksi perehtyneisyytensä, asiantuntemuksensa ja nimiasioita kohtaan osoittamansa erityisen henkilökohtaisen kiinnostuksen sekä antamansa suostumuksen perusteella.

Nimistötoimikunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja varajäsenineen esitetään nimettäväksi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta maankäytön ja kaupunkirakenteen palvelukokonaisuudesta, mikä on vuosien mittaan osoittautunut käytännössä parhaaksi ratkaisuksi, sillä uusia nimiä suunnitellaan pääasiassa asemakaavoituksen tarpeisiin.

Nimistötoimikunnan jäsenistössä on Helsingin kaupungin edustajat kaupunkiympäristön toimialalta asemakaavoituksesta, maankäytön yleissuunnittelusta, liikenne- ja katusuunnittelusta ja kaupunkimittauksesta. Heidän kauttaan nimistötoimikunnan työhön saadaan yleis- ja asemakaavoituksen, kaupunkisuunnittelun, liikenne- ja katusuunnittelun sekä paikkatiedon, karttatuotannon ja osoitesuunnittelun näkökulmaa. Helsingin kaupunginmuseon edustaja varajäsenineen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta tuo esiin Helsingin historian ja historiantutkimuksen perspektiiviä nimistössä ja uuden nimistön suunnittelussa.

Pysyvänä kaupungin ulkopuolisena yhteistyötahona on Kotimaisten kielten keskus, jonka suomen kielen, ruotsin kielen, nimistöntutkimuksen ja nimistönhuollon asiantuntemus on pitkään ollut edustettuna nimistötoimikunnan jäsenistössä. Muualta kuin Helsingin kaupungin organisaatiosta ja Kotimaisten kielten keskuksesta tulevat asiantuntijat edustavat muun muassa Helsingin historian, kulttuurihistorian ja kulttuurintutkimuksen, mikrohistorian, median, taiteen, kaupunkikulttuurin ja urbanismin erikoisaloja.

Toimielimeen nimettävät ulkopuoliset jäsenet ovat kuntalain 69 §:n mukaisia luottamushenkilöitä. Kaupungin asiantuntijat osallistuvat toimielimen toimintaan tehtävänsä tai asemansa puolesta.

Esittelijä toteaa, että nimistötoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta ja edellinen toimikunta on nimitetty toimikaudeksi 2021-2023. Esityksen toimikunnan kokoonpanosta on tehnyt kaupunkiympäristön toimiala 13.6.2023. Esitys on toimialan esityksen mukainen.

Päätös tullut nähtäväksi 15.08.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.