Vahingonkorvaus, henkilö- ja esinevahinko, 17.5.2023, Kluuvikatu

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 31.5.2023 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on kompastunut Kluuvikadulla olleeseen kuoppaan 17.5.2023 klo 14.15. Vaatimuksen mukaan tien pinta oli vahinkohetkellä kuiva ja sää oli poutainen. Hakija on täydentänyt vaatimustaan 14.7.2023 toimittamalla kartan, johon vahinkopaikka on merkitty sekä kuvan vahinkopaikasta. Kartan toimittamisen mukana täydennyksessä on ilmoitettu vahingon tapahtuneen kävelykadulla Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun risteyksen kohdalla.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapitoon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen kunnossapitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan.

Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään C-luokan mukaisesti.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupungin normien mukaan kivi- ja laattapäällysteisillä väylillä liikenteelle vaaralliset vauriot tulee joko paikata tai suojata liikenteeltä välittömästi vaurion havaitsemisen jälkeen. Kyseisillä väylillä ei sallita käyttäjille vaaraa aiheuttavia, väylän käyttämistä estäviä tai väylän toimintaa vaarantavia puutteita. Päällysteisiin liittyvä vaaraa aiheuttava puute on yli 2 senttimetriä suuri pinnan jyrkkä epätasaisuus, esimerkiksi irronnut tai puuttuva laatta tai kivi tai pinnasta kohonnut tai painunut laatta.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Hakija on vaatimuksensa täydennyksenä toimittanut vahinkoalueelta valokuvan, jossa näkyy kaksi kuoppaa. Valokuvan ohessa olevan sanallisen selvityksen mukaan hakija on kompastunut kuvassa alimpana olevaan kuoppaan, jossa on kansirakennelma.

Vahinkopaikasta on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kunnossapito on tehnyt vahinkopaikalla tarkastuskäynnin 25.7.2023. Vahinkopaikalla sijaitseva kansirakennelma ei ole osa kadun rakennetta, eikä kalusteen tai varusteen, esimerkiksi liikennemerkin tai ajoesteen osa. Kansirakennelman omistajuus ei ole selvinnyt tehdyistä tiedusteluista huolimatta

Kansirakennelma on sijaintinsa ja johtokartan perusteella todennäköisesti romutettuun kaasujohtoon liittyvä rakenne, luultavasti sulku. Kansirakennelman vieressä on arviolta noin 1 - 1,5 cm matalammalla oleva betoninen alue, joka ei ole kadun betonikiveyksen osa. Siinä ei ole saumaa, ja se poikkeaa muodoltaan ja väriltään ympäröivästä kiveyksestä. Kyseessä on mahdollisesti rakennelman yhteyteen tehty täytevalu.

Betonikiveys on alueella ikäisekseen tavanomaisessa kunnossa, eikä siinä ole korjaustarvetta. Betonikiveys ei ole täysin tasaista, koska se painuu aina hieman eri tavalla eri kohdista ja tällöin sen pintaan voi muodostua aaltoilua. Alueen betonikiveyksestä ei ole saapunut kunnossapidon tietoon palautteita ennen kyseessä olevaa vahinkotapahtumaa, eikä siinä ole korjaustarvetta. Vahinkopaikalla ei ole tehty korjaustoimia ennen vahinkoa tai vahingon jälkeen.

Kaupungille ole esitetty muita vahingonkorvausvaatimuksia kyseessä olevasta vahinkopaikasta. Kunnossapidon tietoon ei ole tullut palautteita vahinkopaikan kansirakennelmasta tai vahinkoalueen kuopista.

Forecan Kaisaniemen mittausaseman mukaan vahinkopäivänä 17.5.2023 vahingon tapahtumisen aikaan sää on ollut pilvinen ja poutainen.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Jalankulkija on liikenteessä tienkäyttäjä, jota sitoo tieliikennelain säännökset. Jalankulkijan on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Saadun selvityksen perusteella kevyen liikenteen väylä on vahinkohetkellä ollut käyttötarkoituksensa mukaisessa tyydyttävässä kunnossa ja kaupunki katsoo, että noin 1 - 1,5 cm poikkeamaa ei voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä jalankulkuliikenteelle. Kunnossapito ei ole todennut paikalla olevan korjaustarvetta.

Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijaa havainnoimaan ympäristöään ja noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Sääolosuhteiden osalta kansirakennelma on ollut havaittavissa ja siten helposti väistettävissä.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.