Vahingonkorvaus, autovaurio, 25.4.2023, Helsinginkatu

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 10.6.2023 esittänyt kaupungille määrältään 1 766,67 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 25.4.2023 klo 17.30 ajettaessa ajoradalla sijainneeseen kuoppaan Helsinginkadulla rautatiesillan alla. Vaatimuksen mukaan hakija ajoi Helsinginkatua pitkin Linnanmäen ohi kohti Töölönlahden pohjoisosaa, kun tiessä oli iso terävä kuoppa. Aurinko paistoi vastaan, ja hakija oli ajamassa junaraiteiden ali varjoon, joten terävä kuoppa tiessä ei ollut nähtävissä. Kuopasta ei ollut varoitusmerkkiä. Hakijan ajoneuvon renkaat rikkoutuivat ja ajoneuvosta meni poikki kaksi jousta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Helsinginkatu on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on tehty 8 kunnossapidon tarkastusajoa vahinkoa edeltäneen kuukauden aikana. Edellinen tarkastusajo ennen vahinkopäivää on tehty 20.4.2023. Vahinkopaikalla 28.4.2023 tehdyssä tarkastusajossa kuoppia on havaittu ja merkitty korjattavaksi, mutta korjaustarvetta ei ole todettu kiireelliseksi kuoppien sijainnin vuoksi. Vahinkoalueella on paikattu kolme kuoppaa kunnossapidon omien havaintojen perusteella 3.5.2023.

Vahinkopaikalla on kaksikaistainen valaistu ajorata, jossa on normaalilevyiset kaistat. Kuoppa on sijainnut oikealla kaistalla, vasemman pyöräuran laidalla. Kunnossapidon 28.4.2023 kuvaaman videotallenteen perusteella kuoppa on ollut kooltaan arviolta 15 cm x 30 cm leveä ja sen syvyys on ollut arviolta 5 - 7 cm syvimmästä kohdasta. Kuoppa on syntynyt arviolta päivissä. Vahinkopaikalla on edellisen kerran paikattu kuoppa 16.3.2023 samana päivänä kunnossapidon tietoon tulleen ilmoituksen perusteella. Vahinkoalueella olevista kuopista on tullut kaupungille ilmoitukset 23.4.202023 ja 28.4.2023. Kaupungin palautejärjestelmään saapuneet palautteet pyritään käsittelemään viiden arkipäivän kuluessa. Huhtikuussa annetut palautteet ovat saapuneet kunnossapitoon 5.5.2023 ja 2.5.2023.

Kaupungille on esitetty yksi vahingonkorvausvaatimus vahinkopaikalta hakijan vaatimuksen lisäksi. Vahinkopaikan liikennemäärä on noin 32 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vahinkopaikalla on kaksikaistainen valaistu ajorata, jossa on normaalilevyiset kaistat. Kuoppa on sijainnut oikealla kaistalla, vasemman pyöräuran laidalla. Kunnossapidon 28.4.2023 kuvaaman videotallenteen perusteella kuoppa on ollut kooltaan arviolta 15 cm x 30 cm leveä ja sen syvyys on ollut arviolta 5 - 7 cm syvimmästä kohdasta. Kuoppa on syntynyt arviolta päivissä.

Kaupunki ei käytä liikennemerkkejä kuoppien merkitsemiseksi, koska kuopat paikataan kun ne on havaittu.

Forecan Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan lämpötila on vahinkopäivänä 25.4.2023 ennen vahinkoa vaihdellut 4,8 °C ja 14 °C välillä. Vahinkopäivän aamuna klo 1 ja klo 5 välillä on esiintynyt sateita. Maalis- ja huhtikuun 2023 aikana on esiintynyt runsaita sateita ja lämpötila on vaihdellut toistuvasti plussan ja miinuksen välillä.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuopat ovat syntyneet kadun pintaan aikana, jolloin oli ollut paha kelirikko ja reikiintyminen oli ollut nopeaa. Kunnossapito aloitti tehostetut paikkaustoimet alueen kaduilla, koska reikiintyminen oli vaikeiden keli- ja sääolosuhteiden vuoksi hyvin laajamittaista.

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Kuoppa alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Hakijalla on ollut autossaan matalaprofiiliset renkaat, jotka ovat renkaan ohuemman ilmatilan vuoksi erityisen herkkiä vahingoittumaan ja muodostavat suuremman riskin myös vanteen vahingoittumiselle ajoradan epätasaisuuksissa. Ajoväylien laatuvaatimuksia ei voida asettaa tällaisten ääriarvojen mukaan. Erikoisrenkaiden käyttäjien voidaan katsoa ottavan tietoisen riskin.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kunnossapidon tietoon ei ole tullut palautteita vahinkopaikalla olevasta kuopasta ennen vahinkoa. Vahinkopaikalla on tehty toistuvasti kunnossapidon tarkkailuajoja, ja kuoppa on paikattu kunnossapidon omien havaintojen perusteella 3.5.2023.

Maalis-huhtikuun 2023 aikana katujen reikiintyminen on ollut laajaa sää- ja keliolosuhteiden vuoksi, ja päällystevaurioita on syntynyt nopeasti, jopa tunneissa. Vahinkopaikka on vilkasliikenteinen, valaistu ajorata, joissa kaistojen leveys on tavanomainen, joten kuoppa on ollut mahdollista havaita ja väistää.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.