Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, sähkökattila, Hanasaari, Parrukatu 4, Kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, Työpajankatu 8, 00580 Helsinki

Y-tunnus: 0201256–6

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki ja alueen on vuokrannut Helen Oy. Lämpökeskusrakennuksen omistaa Helen Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen), kiinteistöllä 91–10–252–2, osoitteessa Parrukatu 4. Kunnostuskohde sijoittuu kiinteistöllä sijaitsevan lämpörakennuksen koillisnurkalle. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 600 m² ja kaivettavan alueen pinta-ala on noin 200 m2, josta tulevan laajennusrakennuksen pinta-ala on noin 80 m². Kaivualue kattaa laajennusrakennuksen ja sen ympärillä tehtävien kaivuiden alueen.

Alue on vanhaa meritäyttöä 1940-luvulta. Alueella on toiminut Hanasaaren voimalaitos 1950-luvulta lähtien. Suunnittelualueen pohjoispuolella on toiminut Suvilahden kaasuvoimalaitosalueeseen kuulunut bentseenitehdas 1950–1960-luvuilla. Kaasuvoimalaitos on rakennettu 1900-luvun alussa ja sen toiminta päättyi vuonna 1994. Voimalaitoksen lämpökeskus on rakennettu vuonna 2007.

Alueella toimii tällä hetkellä Helen Oy:n Hanasaaren energiahuoltoalueen lämpökeskus. Alueella on voimassa 1956 voimaan tullut asemakaava, jossa alue on merkitty tehdaskortteliksi (TK). Voimalaitoksen tuleva käyttötarkoitus ei ole vielä selvillä. Viereiselle asemakaava-alueelle suunnitellaan asuntoja, viheralueita, toimitiloja, palveluja ja energiahuollon toimintoja sekä tapahtuma-alueita.

Nykyisen lämpökeskuksen yhteyteen rakennetaan noin 8 x 10 metrin kokoinen laajennusosa, jonka yhteydessä maaperää kunnostetaan. Suunnittelualueelle on kaavaehdotus, johon alue on merkitty yhdyskuntateknisten huollon rakennusten alue (ET-1).

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Päätös Helsingin Energian ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Sörnäisissä osoitteessa Parrukatu 1–3 ja 2, 238 §, 26.10.2005. Ymk 2005–1518 ja päätösalueen laajennus 29.11.2005, Ymk 2005–1518/815.

Päätös Helsingin energian ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Sörnäisissä, osoitteessa Parrukatu 2, 9.11.2006, 235 §. Ymk 2006–1792, Ymk 2006–301, Kv 2005–2147.

Päätös Helsingin energian ilmoituksesta pilaantuneen maaperän pudistamiseksi hiilisiilojen alueella Hanasaaressa, 13.7.2009, 166 §. Ymk 2009–960 Kv 2009–1032.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 14.6.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Helen, Hanasaaren sähkökattila, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 9.6.2023, 1510075604, Ramboll.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maanpinta on tasolla +2,7 metriä. Ylin kerros koostuu yli kolmen metrin meritäytöstä. Täyttömaan alla on savikerros noin kolmen metrin syvyydessä ja se on paksuudeltaan noin 6–8 metriä. Saven alapuolella on hiekka- ja moreenikerroksia. Kallionpinta on todettu tasolla -20 metriä, eli noin 23 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Santahamina (0109103) sijaitsee kohteesta 5,5 km kaakkoon. Santahaminan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue.

Tutkimusten perusteella alueella on erillinen pohja- ja orsivesikerros, joiden painetaso mukailee merenpinnan tasoa. Orsiveden pinta on havaittu 2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Lähin pintavesistö on Sompasaarenallas kohteen kaakkoispuolella. Lyhimmillään etäisyys pintavesistöön on noin 240 metriä.

Haitta-ainetutkimukset

Suunnittelukohteessa ja sen läheisyydessä on tehty useita maaperätutkimuksia vuodesta 1995 lähtien. Tulevalla kaivualueella sijaitsee yksi tutkimuspiste, joka on kokoomanäyte syvyydeltä 0,5–2,5 metriä. Kyseisessä näytteessä on todettu alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus bentseeniä. Suunnittelualueella on todettu vuoden 2007 kunnostusalueella huomioverkon alapuolella yli kahden metrin syvyydessä alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kuparia, lyijyä, syanidia, PAH-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjen raskaita- ja keskitisleitä sekä ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kuparia, sinkkiä, syanidia, bentseeniä, PAH-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjen raskaita- ja keskitisleitä.

Suunnittelualueella, vuoden 2007 kunnostusalueen ulkopuolella on todettu metallien, syanidin, PAH-yhdisteiden, BTEX-yhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen ylemmän ja alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia.

Tutkimusten perusteella esitetty arvio pilaantuneen alueen laajuudesta ja yksilöidyt massamääräarviot.

Kaivualueen maaperää on osittain kunnostettu noin 50 m²:n alueelta lämpökeskuksen rakentamisen yhteydessä. Maanpinta sijaitsee kaivualueella noin tasolla +2,7 mpy. Maa-aineksen määrä pohjaveden pinnan yläpuolella on kaivualueella noin 500 m³. Maaperässä lähes kaikki maa-aines on pilaantunutta bentseenin (n. 60 %) lisäksi metalleilla, syanidilla (n. 25 %) sekä muilla orgaanisilla haitta-aineilla (n. 50 %).

Alueen pohjavettä on tarkkailtu useiden vuosien ajan. Suunnittelualueella sijaitsee yksi pohjavesi- orsivesiputkipari, joiden tarkkailu on alkanut B-putken osalta vuonna 2007 ja A-putken osalta vuonna 2016. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee lisäksi kolme tutkimuspistettä, joiden tarkkailua on tehty vuodesta 2007 ja 2016 alkaen.

Suunnittelualueen pohjavesiputkessa on todettu talousveden laatuvaatimukset ylittäviä pitoisuuksia kloridia, sulfaattia, ammoniumtyppeä, syanidia, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä, bentseeniä, vinyylikloridia sekä MTBE:tä. Myös muilla haitta-aineita on todettu laatuvaatimukset ylittäviä pitoisuuksia.

Myös suunnittelualueen lähellä sijaitsevissa pohja- ja orsivesiputkissa on todettu vastaavilla haitta-aineilla talousveden laatuvaatimukset ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Kaikissa pohjavesi- ja orsivesiputkissa on todettu korkeita bentseenipitoisuuksia.

Suunnittelualueen ympäristössä on tehty laajaa huokosilmatarkkailua vuodesta 2016 lähtien. Näytteissä on todettu TCA-arvot ylittäviä pitoisuuksia bentseeniä, ksyleeniä, trikloorieteeniä sekä tetrakloorieteeniä. Lisäksi työterveyslaitoksen asettama TVOC-vertailuarvo on ylittynyt molemmissa huokosilmaputkissa.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Suunnittelualueelle on tehty aiemmin riskinarvio (Helsingin Energia, Hanasaaren energiahuoltoalue, Uusi lämpökeskusrakennus, Riskinarvio. Pöyry Environment Oy, 14.9.2007) lämpökeskuksen rakentamisen yhteydessä, jonka perusteella myös laajennuksen kunnostussuunnitelman riskinarvio on tehty.

Alue on energiahuoltoaluetta eikä sen läheisyydessä sijaitse asutusta eikä sellaisia luontoarvoja, joille voisi aiheutua riskiä maaperään mahdollisesti jäävistä haitta-aineista.

Riskinarvion lähtökohtana oli, että pilaantuneet maat poistetaan enintään pohjaveden pinnan tasolle ja kaivualueen seinämät eristetään bentoniitilla niiltä osin, mikäli kunnostustarve ylittyy eikä pilaantuneita massoja kaiveta pois. Riskinarviossa tarkasteltiin raskasmetallien, bentseenin, syanidien, PAH-yhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen vaikutuksia ympäristölle ja terveydelle. Maaperän haitta-aineet ovat bentseeniä ja PAH-yhdisteitä lukuun ottamatta niukkaliukoisia. Bentseeni voi vesiliukoisena liikkua pohjaveden mukana. Suunnittelualueella ei hyödynnetä pohjavettä eikä siellä myöskään ole pintavesiä, hulevedet kerätään ja viemäröidään erikseen. Pohjavesi virtaa mereen, jossa se sekoittuu ja laimenee niin, että haitta-ainepitoisuudet eivät ole meressä haitallisia ympäristölle tai vesieliöille. Pohjaveden määrä ja vaihtuvuus on alueella vähäistä hulevesien erillisestä keräämisestä johtuen.

Riskinarvion mukaan kunnostuksen jälkeen orsiveden pinnan alle mahdollisesti jäävistä pilaantuneista maa-aineksista ja pilaantuneesta orsivedestä ei kulkeudu rakennuksen sisään haitta-aineita siinä määrin, että siitä aiheutuisi terveydellistä haittaa rakennuksessa työskenteleville työntekijöille, mikäli henkilö työskentelee rakennuksessa korkeintaan 20 päivää vuodessa. Kokopäiväisessä työskentelyssä rakennuksen sisään kulkeutuvasta bentseenistä voisi aiheutua terveysriski. Alueelle rakennettavissa rakennuksissa ei työskennellä kokoaikaisesti. Riskinarvion mukaan rakennuksen alapohjan tiiveydellä ja tuuletuksella on olennainen vaikutus haitta-aineiden kulkeutumiseen sisäilmaan, vaikka sitä ei pystytty laskennallisesti arvioimaan. Laajennuksen lattiarakenteeseen kuuluu muuntamon vuoksi paksu betonilaatta sekä tiivis suoja-allas, joka estää mahdolliset vuodot ulos rakennuksesta ja estää myös haitta-aineiden kulkeutumisen maaperästä rakennukseen. Tiiviit lattia- ja seinärakenteet toimivat laajennusrakennuksessa eristerakenteena.

Riskinarvion perusteella laajennusrakennuksen kohdalla pohjaveden pinnan alapuolisessa maaperässä ei ole kunnostustarvetta. Rakennuksen kohdalla pohjaveden pinnan yläpuolella on kunnostustarve, sillä maa-ainekset ovat tutkimusten perusteella pilaantuneita. Laajennusrakennuksen ulkopuolella kaivualueella ei ole riskinarvion perusteella kunnostustarvetta pohjavedenpinnan ylä- eikä alapuolella, kun laajennusrakennus on eristetty pilaantuneista maista alueilla, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot.

Orsi-/pohjaveden pinnan alapuoliselle maaperälle ei aseteta kunnostustavoitteita.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Suunnittelualueelle rakennetaan laajennusosa muuntajalle ja koneistolle lämpökeskuksen koillisnurkalle. Laajennusosan alla sijaitseva öljynerotuskaivo siirretään uudelle paikalle hieman pohjoisemmaksi ja lämpökeskuksen päädyssä kulkeva 110 kV kaapeli käännetään laajennusosaan sijoittuvalle muuntajalle.

Kunnostus tehdään massanvaihdolla muuntajan laajennusosan rakentamisen ja kaivutöiden yhteydessä. Haitta-aineita sisältävä maa-aines poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa kunnostustavoitteiden mukaisesti.

Kaivu tehdään pääasiallisesti kuivakaivuna. Mikäli maaperässä havaitaan selvästi toisistaan erottuvia kerroksia, tehdään kaivu kerroksittain maaperän kerrosrakenteet huomioiden.

Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset selvät jätekerrokset. Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaan, selvitetään laatu laboratorioanalyysien avulla.

Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai kasataan suunnittelualueelle lyhytaikaisesti mahdollisia jatkotutkimuksia varten ennen kuljetusta. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan pilaantuneet maa-ainekset.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua, valvoo kunnostusta ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Kunnostuksesta pidetään työmaapäiväkirjaa, johon merkitään mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, jätteistä ja niiden loppusijoituspaikoista. Kaivettavista maa-aineksista otetaan näytteitä 1 näyte/100 m³ maa-ainesta. Metallit ja öljyhiilivedyt tutkitaan kenttämittarilla tai laboratorioanalyysein. Mikäli käytetään kenttämittaria, vähintään 10 % näytteistä tutkitaan laboratorioanalyysein. Haitta-aineet, joita on aistinvaraisesti syytä epäillä esiintyvän alueella, kuten syanidit, öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet ja muut orgaaniset haitta-aineet, tutkitaan näytteistä laboratorioanalyysein.

Pilaantuneiden alueiden kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla vähintään yksi edustava kokoomanäyte noin 100–200 m² aluetta kohti. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä yksi edustava kokoomanäyte maalajikohtaisesti jokaista noin 20 metriä kohden. Näytteistä analysoidaan metallit, syanidi, BTEX-yhdisteet, PAH-yhdisteet ja öljyhiilivedyt (C₅-C₄₀). Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Huomio- ja eristysrakenteiden tarkoitus on havainnollistaa puhtaiden ja pilaantuneiden maa-ainesten rajapinnan sijainti sekä estää haitta-aineiden kulkeutumista takaisin alueelle. Laajennusalueen lattiarakenteeseen kuuluu haihtuvien haitta-aineiden kulkeutumista estävä suojakalvo, joka toimii eristysrakenteena. Kaivualueen rajalle tehdään huomio- ja eristysrakenne, jos alueen rajalla todetaan pilaantunutta maata. Eristysrakenteeksi kaivualueiden seinämiin asennetaan suodatinkangas. Huomiorakenteeksi asetetaan huomioverkko. Kaivualueen sisällä alueelle jäävien pilaantuneiden maa-ainesten päälle/seinämiin asennetaan huomioverkot, ei kuitenkaan tulevan rakennuksen alle. Rakenteet dokumentoidaan loppuraportissa ja tiedot toimitetaan kaupungin paikkatietoaineistoon.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy pilaantuneen maaperän kunnostusalueelle estetään aitaamalla kunnostettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Työmaille johtaville teille levitetään tarvittaessa sepeliä, joka vähentää ulkopuolisille katualueille kulkeutuvan maa-aineksen määrää. Mikäli ulkopuolelle kulkeutuu maa-ainesta, poistetaan se säännöllisesti harjaamalla tai pesemällä.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Maa-ainesten vastaanottopaikat ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen kuljetusten aloittamista. Pilaantuneen maa-ainesten kuormille laaditaan siirtoasiakirjat ja viedään valtakunnalliseen SIIRTO-rekisteriin.

Maaperässä sekä pohja- ja orsivedessä todetun syanidin vuoksi myös syaanivedyn esiintyminen huokosilmassa on mahdollista. Turvallisuusriskinä on mm. altistuminen hengitysteitse haitallisille haihtuville yhdisteille.

Veden tutkiminen ja käsittely

Alueella ei todennäköisesti tule olemaan tarvetta kaivantojen kuivatukselle ja vesien käsittelylle, sillä kaivuja ei ole suunniteltu pohjaveden pinnan alapuolelle. Mikäli kaivantoihin kertyy vettä kunnostusta haittaavissa määrin, kaivantojen kuivatusvedet johdetaan jätevesiviemäriin tai ympäristöluvan ESAVI/12172/2022 mukaisesti mereen, mikäli pitoisuustasot sen sallivat. Kaivantovesien mahdollinen johtaminen jätevesiviemäriin tehdään HSY:n viemäröintiluvan mukaisesti. Tarvittaessa vedet esikäsitellään ennen johtamista kiitoaineksen erotuksella, öljynerottimella ja/tai aktiivihiilisuodatuksella.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maa-ainekset/jätteet pidetään erillään kaivun ja varastoinnin aikana.

Alueella ei varastoida pitkäaikaisesti pilaantuneita maa-aineksia. Alueella voidaan kuitenkin varastoida lyhytaikaisesti pilaantuneita maa-aineksia niiden laadun varmentamisen vaatiman ajan.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Suunnittelualueella hyödynnetään täytöissä alueelta kaivettuja maa-aineksia, jotka ovat geoteknisesti tarkoitukseen sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjakeita (betoni, tiili). Hyödyntäminen toteutetaan huomioimalla YSL 16 §:n mukainen maaperän pilaamiskielto, jolloin lievästi pilaantuneita maa-aineksia hyödynnetään alueilla, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyödynnettävillä alueilla pintamaan 0–0,5 metrin syvyydellä hyödynnettävässä maa-aineksessa haittaa-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvon. Pintamaassa ei myöskään hyödynnetä haisevia maa-aineksia. Pintamaan alla hyödynnettävät maa-ainekset alittavat alemmat ohjearvot. Hyödyntäminen dokumentoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Kenttävalvoja seuraa mahdollisesti löytyviä haitta-aineita, joita ei ole havaittu aiemmissa tutkimuksissa, rakenteita ja muuta normaalista poikkeavaa. Poikkeuksista informoidaan välittömästi tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Muihin odottamattomiin tilanteisiin varautuminen on esitetty kunnostussuunnitelmassa.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään suunnitelmassa esitetyt asiat. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisen saatavilla. Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. Kunnostuksen loppuraportissa esitettävät asiat on esitetty kunnostussuunnitelmassa.

Puhdistustyön ajankohta

Alustavan arvion mukaan maanrakennustöiden ja pilaantuneen maaperän kunnostustyön aloitusajankohta on syksyllä 2023.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 28.6.2023 sähköpostilla Heleniä. Helen ilmoitti, että asiaa on valmisteltu yhteistyössä kaupungin kanssa eikä Helenillä ole kommentoitavaa ilmoitukseen.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Hanasaaressa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (VNA (214/2007) 2,3,4 §, YSL 135 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, kuten putket ja kaapelit tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 §)

Alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava uudelleen alueen käyttötarkoituksen muuttuessa. (YSL 135 §)

Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä vähintään ilmoituksessa esitetyn mukaisesti enintään metrin paksuisista kerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

Huomio- ja eristysrakenteet voidaan toteuttaa esitetyn mukaisesti.

Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin.

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voidaan esitetyn mukaisesti toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista.

Mikäli vedet johdetaan mereen, tulee johtamisessa ja raportoinnissa noudattaa ympäristöluvan ESAVI/12172/2022 mukaisia lupaehtoja. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13, 120 §)

Välivarastointi on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, tai maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto, eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteen kunnostustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todetuista haitta-aineista ja jätteistä ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Helen OyJoidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Haitta-aineiden riskit on arvioitu tulevaan tehdasaluekäyttöön (TK). Tämän vuoksi alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava uudelleen alueen käyttötarkoituksen muuttuessa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kunnostusalue kuuluu alueeseen, jolla on voimassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa ESAVI/12172/2022 alueen työmaavesien mereen johtamiseksi tietyin ehdoin. Tämän vuoksi, mikäli käsitellyt vedet johdetaan mereen, noudatetaan ko. luvan ehtoja.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet.

Tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 17, 32, 52, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 209 §

Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.