Yhteistyösopimus, Max Planck -keskuksen rahoittaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupunkistrategiassa korostetaan tiedolla johtamisen tärkeyttä ja korkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Yksi keskeinen tavoite on, että helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat. Yhteistyö Helsingin yliopistoon perustettavan Max Planck -instituutin kanssa edesauttaa näiden tavoitteiden toteutumista ja kaupungin uudistumista.

Tieteellisen väestötutkimuksen tuottama tieto on hyödyllistä sekä palvelujen kehittämisessä että päätöksenteon tukena. Terveyden eriarvoisuuden parempi ymmärtäminen on myös kansan- ja kaupunkitaloudellisesti merkittävää, sillä se vaikuttaa esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksiin ja menetettyihin työvuosiin.

Jotta tavoitteet näihin teemoihin liittyvien vaikuttavien ja resurssitehokkaiden keinojen löytymiseksi täyttyisivät, tarvitaan päätöksien taustalle jatkuvasti uutta tietoa hyvinvoinnista, eriarvoisuudesta ja näiden syistä.

Helsinki tukee instituutin toimintaa yhteistyössä Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa.

Max Planck -keskus on Helsingin yliopiston väestötutkimuksen yksikön ja Rostockin Max Planck väestöntutkimuksen instituutin (MPIDR) yhteistyöhanke. Yhteiset tutkimuskeskukset ovat saksalaisen Max Planck -säätiön kansainvälistymistavoitteiden lippulaivahankkeita. Tällä hetkellä Max Planck säätiö rahoittaa 21 keskusta eri tieteenaloilla esimerkiksi Yhdysvalloissa (Harvard, Princeton, Yale), Isossa-Britanniassa (Cambridge, University College London) ja Ranskassa (Sciences Po). Keskukset edistävät oman alansa huippututkimusta ja tähtäävät uraauurtavan perustutkimuksen kautta merkittävään vaikuttavuuteen.

Helsingin Yliopiston Max Planck -keskuksen toimintaan liittyvää yhteistyötä ja rahoitusta koskevan sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa erityisesti kaupunkiympäristöjä ja metropolialueen kaupunkeja koskeva tutkimus. Sen kohteena ovat ihmisen koko elinkaari ja ylisukupolvinen tieto sekä terveyden ja hyvinvoinnin alueellinen jakautuminen. Tutkimuskohteet on rakennettu kaupunkien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta ja niissä huomioidaan erityisesti kaupunkiväestön osalta relevantit väestön terveyteen liittyvät kysymykset.

Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien rahoitus Max Planck -keskuksen alueelliselle väestötieteelliselle tutkimukselle, sekä nuorten mielenterveyden ja ikääntyvän väestön pitkäaikaisen hoivan tutkimukselle on yhteensä 1 000 000 euroa vuosille 2023–2028 asettuvan 5-vuotiskauden aikana. Vuosittaiset rahoitusosuudet on kuvattu alla olevassa taulukossa. Summissa on huomioitu indeksikorotukset.

Yhteistyölle perustetaan Max Planck -keskuksen yhteiskunnallinen ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluu yksi jäsen jokaisesta kaupungista (Espoo, Helsinki, Vantaa). Ohjausryhmän puitteissa kaupungeilla on mahdollisuus osallistua lähemmin tutkimusprosessiin.

Pääkaupunkiseudun yhteistyön puitteissa on myös mahdollisuus hyödyntää jo olemassa olevia yhteistyörakenteita kaupunkien ja Helsingin yliopiston välillä (esimerkiksi Urbaria) sekä tarvittaessa koota pienempiä temaattisia työryhmiä tutkimuksen ympärille. Hankkeen policy-koordinaatio sekä luo uusia että vahvistaa jo olemassa olevia verkostoja, jotka mahdollistavat tutkimustiedon liikkumisen osaksi päätöksenteon mekanismeja.

Valtiontukiarviointi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Euroopan komission tiedonannon mukaan valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaajana on yritys, jolla tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta taloudellista toimintaa harjoittavaa yksikköä. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluita tarjotaan markkinoilla (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohdat 6 - 12).

Komission tiedonannon mukaan julkista koulutusta, joka järjestetään valtion rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, voidaan pitää muuna kuin taloudellisena toimintana. Unionin tuomioistuin on katsonut, että perustaessaan ja pysyttäessään tällaisen julkisen koulutusjärjestelmän, joka saa yleensä rahoituksensa julkisista varoista eikä oppilailta tai heidän vanhemmiltaan, valtio ei pyri harjoittamaan voittoa tuottavaa toimintaa, vaan se suorittaa yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja koulutuksellisia tehtäviään väestöään kohtaan (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohta 28). Komissio on tiedonannossaan katsonut, että tietyt yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden toiminnot eivät kuulu valtiontukisääntöjen piiriin. Tämä koskee niiden ensisijaisia toimintoja, jollaisia ovat erityisesti riippumattoman T&K-toiminnan harjoittaminen tiedon lisäämiseksi ja ymmärryksen parantamiseksi, yhteistyöhön perustuva T&K-toiminta mukaan luettuna, sekä tutkimustulosten levittäminen (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohta 31).

Rahoitus kohdistuu Helsingin yliopistolla toteutettavaan väestötieteelliseen tutkimukseen, sekä nuorten mielenterveyden ja ikääntyvän väestön pitkäaikaisen hoivan tutkimiseen. Komission tiedonannon edellä todettujen kohtien perusteella kyse ei ole taloudellisesta toiminnasta, eikä myönnettävään rahoitukseen siten sisälly SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea.

Päätös tullut nähtäväksi 26.10.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.