Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Akkutie 24, Helsingin kaupunki

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Helsingin kaupunki omistaa kiinteistön, ja se on vuokrattu Bzet Putki Oy:lle.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kunnostettava alue sijaitsee Helsingin 41. kaupunginosassa (Suurmetsä) kiinteistöillä 91-41-11-12, osoitteessa Akkutie 24. Ilmoitusalueen pinta-ala on 1 550 m². Ilmoitusalue on esitetty alla sinisellä värillä rajattuna.

Ilmoitusalueella on voimassa asemakaava 9200, joka on saanut lainvoiman 28.8.1987. Alue on merkitty asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (kaavamerkintä T).

Vanhojen ilmakuvien perusteella ilmoitusalue on ollut rakentamaton vuonna 1977. Vuoden 1988 ilmakuvassa kiinteistöllä on nähtävissä autoja, työkoneita ja kontteja. Vuosien 1988 ja 2017 välisenä aikana tontilla on harjoitettu edellä mainittujen kulkuneuvojen ja työkoneiden varastointia. Tontin koillis- ja kaakkoiskulmissa on ollut pienet parakkirakennukset, jotka on purettu ennen vuotta 2018. Ilmakuvien perusteella kiinteistöllä ei ole ollut varastointi- tai muuta toimintaa vuoden 2018 toukokuun jälkeen.

Alueelle on suunniteltu uudisrakennuksena puolilämmintä peltikatteista hallirakennusta. Hallirakennukseen on suunniteltu autotalleja, tuotantotila, varasto sekä toimisto. Rakennuksen pinta-ala on suunnitelmien mukaan 697 m². Rakennuksen piha-alueet asfaltoidaan rakennuksen pitkiltä sivuilta. Asfaltoitavien alueiden rakennekerroksen paksuus on suunnitelmien mukaan 700 mm. Rakennuksen päätyjen piha-alueet nurmetetaan. Näiden alueiden rakennekerrosten paksuus on 400 mm.

Kohde rajautuu sen itäpuolelta Akkutiehen. Kohteen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella Akkutien ja Rattitien varsilla sijaitsevilla tonteilla harjoitetaan pienteollisuus- ja varastointitoimintaa.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Ilmoitusalueella on aiemmin harjoitettu kulkuneuvojen ja työkoneiden varastointia. Lisäksi alueella on täyttömaata. Maaperän pilaantuneisuustutkimuksessa on todettu eritasoisesti metalleilla ja puolimetalleilla, PAH-yhdisteillä sekä öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Kiinteistöllä ei ole tiedossa aiemmin tehtyjä puhdistuksia eikä maaperän puhdistamista koskevia päätöksiä.

Kiinteistölle on annettu rakennuslupapäätös 41-2075-22-A, 30.8.2022 autotalli/varastorakennuksen rakentamiselle (uudisrakennus).

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 28.6.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- Kunnostuksen yleissuunnitelma, Akkutie 24, Helsinki, Ramboll Finland Oy, 16.5.2023.
- Tutkimusraportti (Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Akkutie 24, Helsinki, Ramboll Finland Oy, 10.4.2018)
- Kiinteistökartta ja kiinteistötiedot
- Alueen asemakaava
- Rakennussuunnitelmat
- Riskinarviointi - Haitta-aineiden ominaisuudet.

Ilmoitusta on täydennetty 7.7.2023 sähköpostitse. Täydennyksessä toimitettiin mm. tarkennetut tiedot ilmoitusalueen pinta-alasta, maa-aineksen seassa ja hyödynnettävien maa-ainesten seassa olevan jätteen määrästä, rakennekerroksista, maa-ainesten haitta-ainetutkimuksista sekä vesinäytteen tuloksista.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot muun muassa maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Ilmoitusalueella maanpinnan korkeus vaihtelee noin tasovälillä +17,5…+17,7. Kohteen itäpuolelle sijoittuva Akkutie on noin tasolla +17,4…+17,6.

Ilmoitusalueella luonnonmaa on savea. Maaperätutkimuksessa (Ramboll Finland Oy, 15.1.2018) kenttähavaintojen perusteella todettiin saven päällä noin 1,3–1,8 metriä paksu täytemaakerros. Täyttömaakerroksen alla todettiin turvetta, jonka alapuolelta alkoi luonnonmaa. Täyttökerrosten alla oleva savikerros ulottuu noin tasolle +7. Saven alla on painokairauksissa todettu silttiä, hiekkaa ja syvemmällä moreenia.

Ilmoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Tattarisuo, 0109102) sijaitsee noin 370 metriä kohteesta itään.

Kohteessa tehdyissä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa ei havaittu pohja- tai orsivettä. Lähimmässä pohjaveden havaintoputkessa pohjaveden taso on vaihdellut välillä +17,27…>+18,78. Alueen pohjavesi on savikerroksen alla, joten tasotiedot kuvaavat paineellisen pohjaveden painetasoja. Saven yläpuolella esiintyy orsivesikerros. Lähin orsivesiputki sijoittuu kohteen koillispuolelle. Lokakuun 1991 ja marraskuun 2021 välisenä aikana orsivedenpinta on vaihdellut tasovälillä +16,35…+17,27. Orsiveden virtaussuunta on pinnankorkeusmittausten perusteella kohti länteen/luoteeseen kohti Longinojaa. Orsi- tai pohjaveden ei pinnankorkeustietojen perusteella arvioida kulkeutuvan kohti Tattarisuon I-luokan pohjavesialuetta.

Ilmoitusalue sijaitsee Longinojan valuma-alueella ja ojan uoma sijaitsee lähimmillään 130 metrin etäisyydellä kohteesta luoteeseen.

Haitta-ainetutkimukset

Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa (Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Akkutie 24, Helsinki, Ramboll Finland Oy, 10.4.2018) ilmoitusalueelta otettiin maaperänäytteitä porakonekairalla 1,3–2,4 metrin syvyydeltä seitsemästä koekuopasta yhteensä 23 kpl. Laboratorioanalyysit tehtiin yhteensä 19 näytteestä, joista analysoitiin raskasmetallien, aromaattisten hiilivetyjen, PAH-yhdisteiden, kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen sekä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Lisäksi yhdestä näytteestä (RF100) määritettiin PCB-yhdisteet ja kahdesta näytteestä (RF104 ja RF106) dioksiinit ja furaanit sekä dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet.

Näytteissä todettiin valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen alemman ohjearvotason ylittäviä metallipitoisuuksia (kupari, nikkeli, sinkki) kolmessa tutkimuspisteessä ja yhdessä pisteessä ylemmän ohjearvotason ylittävä sinkkipitoisuus. Yhdessä näytepisteessä todettiin fenantreenin ja naftaleenin alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia sekä useissa tutkimuspisteissä eri PAH-yhdisteiden kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia. Lisäksi lähes kaikissa tutkimuspisteissä todettiin alemman ohjearvotason ylittäviä raskaiden öljyhiilivetyjakeiden (C₂₁–C₄₀) pitoisuuksia. Kahdessa pisteessä ylittyi myös öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C₁₀–C₂₁) alempi ohjearvo. Öljyhiilivetypitoisuuksia todettiin pääosin täyttömaakerroksen ylintä metriä edustaneissa näytteissä. Tutkimuspisteessä RF100 todettiin lisäksi kohonneita raskaiden jakeiden pitoisuuksia syvemmällä täyttökerroksessa. Tutkimuksissa todetut vähintään alemman ohjearvon ylittävät haitta-aineiden pitoisuudet on esitetty alla:

Haihtuvien yhdisteiden (VOC, aromaattiset ja klooratut alifaattiset hiilivedyt) osalta ei todettu laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia. PCB-yhdisteiden pitoisuudet alittivat määritysrajan. Lisäksi dioksiinien ja furaanien niin sanottu upper bound -pitoisuus oli alle kynnysarvon molemmissa tutkituissa näytteissä (4,1 ng/kg ja 4,0 ng/kg) ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden niin sanottu upper bound -pitoisuus oli toisessa tutkitussa näytteessä alle määritysrajan ja toisessa alle kynnysarvon (0,61 ng/kg).

Maaperätutkimuksessa todettiin maa-aineksen seassa rakennusjätettä (tiili, puu) alueen länsipuolella. Maa-aineksen seassa olevan jätteen määräksi arvioidaan 5–15 %. Jätteen määrä tarkentuu kunnostuskaivuiden yhteydessä tehtävissä tutkimuksissa.

Kiinteistön pohjoisreunalla sijaitsevasta sadevesikaivosta otettiin näyte vuoden 2018 maaperänäytteenoton yhteydessä. Vesinäytteestä analysoitiin metallit, öljyhiilivedyt (C₁₀–C₄₀) ja PAH-yhdisteet. Vesinäytteessä ei todettu laboratorion määritysrajan ylittäviä öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden tai metallien pitoisuuksia.

Pilaantuneisuus ja puhdistustarve sekä kunnostustavoitteet

Ilmoitusalueella on kunnostustarve, sillä alueen maaperä on paikoin pilaantunut. Alueelle rakennetaan hallirakennus, johon sijoitetaan autotalleja, tuotantotila, varasto sekä toimisto. Alueen ympäristössä on vastaavia rakennuksia, eikä alueen käyttö ole erityisen herkkää. Hallirakennus perustetaan 120 mm teräsbetonilaatalle. Ilmoituksen mukaan rakennuksen piha-alueet asfaltoidaan rakennuksen pitkiltä sivuilta. Asfaltoitavien alueiden rakennekerroksen paksuus on suunnitelmien mukaan 700 mm. Rakennuksen päätyjen piha-alueet nurmetetaan ja kyseisten alueiden rakennekerrosten paksuus on 400 mm. Ilmoituksen täydennyksessä (7.7.2023) on tuotu esiin, että tarkkoja suunnitelmia rakennekerroksista ei ole saatavilla. Tyypillisesti asfalttipäällysteisen alueen rakennekerrokset koostuvat tiivistettävästä kalliomurskeesta (kantava- ja jakava kerros) sekä päällysmateriaalista. Nurmialueen rakennekerrokset koostuvat tyypillisesti jakavasta ja/tai kantavasta kerroksesta sekä nurmikon kasvukerroksesta (multa).

Kohteesta poistetaan haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Rakentamisen yhteydessä poistetaan tulevan rakennuksen alta myös maa-ainekset, joissa herkästi kulkeutuvien haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot. Toistaiseksi alueella ei ole todettu naftaleenin ja öljyhiilivetyjen keskitisleiden lisäksi muita haihtuvia yhdisteitä. Heikosti kulkeutuvien ja haihtumattomien haitta-aineiden osalta (alkuaineet, muut PAH-yhdisteet, raskaat öljyhiilivetyjakeet) alueella ei arvioida olevan puhdistustarvetta.

Ilmoitusalueella on todettu vähintään alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina raskasmetalleja, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Todetut haitta-aineet ovat pääosin kulkeutumattomia ja niukkaliukoisia, mutta naftaleeni ja osa öljyhiilivetyjen keskitisleiden fraktioista ovat haihtuvia ja kulkeutuvia.

Käsitteellisessä mallissa on kuvattu kohteen olosuhteista ja kulkeutumisreiteistä. Kohteessa mahdollisiksi kulkeutumisreiteiksi tunnistetaan kulkeutuminen orsiveden välityksellä Longinojaan sekä haihtuvien yhdisteiden kulkeutuminen hallirakennuksen sisäilmaan. Mahdollisia altistujia ovat vesieliöstö sekä hallin käyttäjät. Mallissa on arvioitu, että paksu savikerros ehkäisee kohteessa todettujen haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen. Alue on teollisuuskäytössä, jolloin haitta-aineille altistuminen maan syömisen tai suoran kosketuksen kautta ei ole merkittävää.

Alueella todettujen haitta-aineiden enimmäispitoisuuksien vertailu ylempiin ohjearvoihin sekä teollisuusalueiden terveysperusteisin (SHPTter) ja ekologisin perustein (SHPTeko) määriteltyihin vertailuarvoihin on esitetty alla olevassa taulukossa.

Kohteessa mahdollisuudet altistua maaperän haitta-aineille ovat rajalliset ja todetut haitta-aineet ovat kohteen olosuhteissa pääasiassa heikosti kulkeutuvia. Ilmoitusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole sellaisia ekologisia kohteita, joiden vuoksi alueella olisi riskinhallintatarvetta.

Todetuista haitta-aineista osa öljyhiilivetyjen keskitisleiden sisältämistä yhdisteistä sekä naftaleeni ovat riittävän kulkeutuvia voidakseen kulkeutua maaperästä sisäilmaan. Maaperässä todettu naftaleenin enimmäispitoisuus (5,1 mg/kg) alittaa huomattavasti teollisuusalueiden terveysperusteisen vertailuarvon (1 370 mg/kg).

Kohteessa ei ole tehty öljyhiilivedyistä fraktiokohtaista analyysiä, joten ei tarkkaan tiedetä, mistä hiilivety-yhdisteistä keskitisleiden todettu enimmäispitoisuus (655 mg/kg) koostuu. Maaperän haitta-aineet ovat oletettavasti peräisin alueella tehdystä autojen ja työkoneiden varastoinnista, jolloin alueella esiintyvät öljyt ovat todennäköisesti dieseliä ja sitä raskaampia hiilivetyjä. Varastointi on lopetettu vuonna 2018, jolloin herkimmin haihtuvat ja kulkeutuvat öljyjakeet ovat jo poistuneet maaperästä. Suurimmat pitoisuudet on todettu syvyydellä 0–0,8 metriä, jolloin ne esiintyvät pääasiassa orsivedenpinnan yläpuolella, eikä niiden kulkeutuminen päällystetyllä alueella suotoveden mukana orsiveteen arvioida olevan merkittävää.

Naftaleenin ja öljyhiilivetyjen keskitisleiden osalta ylemmät ohjearvot arvioidaan soveltuviksi vertailuarvoiksi kohteessa. Heikommin kulkeutuvien ja haihtuvien haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan pohjaveteen, pintavesistöön tai sisäilmaan kohteen olosuhteissa.

Riskinarvioinnin tarpeen osalta ilmoituksessa on esitetty, että mikäli kunnostusalueella rakennustöiden yhteydessä todetaan haihtuvia yhdisteitä ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, eikä niiden kunnostusta massanvaihdolla arvioida kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaisesti, suositellaan ensisijaisesti tarkentamaan riskinarviointia laskennallisella tarkastelulla. Arvioinnin tarkentamiseksi suositellaan analysoimaan öljyhiilivetyjen fraktiokohtaiset pitoisuudet ja TOC-pitoisuudet edustavasti alueella esiintyvistä maalajeista, joissa kulkeutumista tapahtuu. Arvioinnin tarkentamiseksi voidaan tehdä lisätutkimuksia myös orsi-/pohjavedestä ja huokosilmasta, jos ne arvioidaan tarpeelliseksi.

Riskinarviointia on tarpeen päivittää, jos alueen käyttö tulevaisuudessa muuttuu herkemmäksi esimerkiksi asuinkäyttöön. Tällöin riskinarviossa on tarpeen huomioida muuttuneet olosuhteet.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Ilmoitusalueen maaperästä poistetaan haitta-aineita sisältävä maa-aines vain rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Lisäksi poistetaan maa-ainekset, joissa rakennuksen kohdalla naftaleenin tai öljyhiilivetyjen C₁₀–C₂₀ pitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 ylemmän ohjearvotason tai PAH-yhdisteiden (muut kuin naftaleeni) pitoisuudet ylittävät merkittävästi ylemmän ohjearvotason. Vaihtoehtoisesti puhdistustarve arvioidaan uudestaan. Jos alueelta todetaan öljyhiilivetyjä C₁₀–C₄₀ merkittävästi aiemmin todettuja korkeampina pitoisuuksina, arvioidaan puhdistustarve niiden osalta uudestaan. Metalleille ja puolimetalleille ei aseteta kunnostustavoitetta rakentamisen vaatiman kaivun ulkopuolelle.

Johtojen ja kaapeleiden yms. kunnallisteknisten rakenteiden ympärille toteutetaan 0,3 metrin suojakerros maa-aineksilla, joissa haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot. Lisäksi haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittäviä maita jätetään alueelle vain tiiviin rakenteen (esim. asfaltti, betoni) tai 0,3 metrin paksuisen pilaantumattoman maa-aineskerroksen alle.

Jos alueella todetaan muita kuin ilmoituksen yleissuunnitelmassa (Ramboll Finland Oy, 16.5.2023) arvioituja haitta-aineita ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina, arvioidaan kyseisten maiden aiheuttamat riskit ennen niiden jättämistä alueelle.

Hallin rakentamisen vaatima kaivuala on noin 1 000 m². Rakentamisen vaatima yleiskaivusyvyys on ilmoituksen yleissuunnitelman liitteenä 4 esitettyjen rakennussuunnitelmien mukaan 0,5–0,8 metriä. Johto- ja putkilinjakaivantojen sekä sadevesien imeytysrakenteiden kohdalla kaivu ulottuu syvimmillään noin kahden metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Alueella todettu maaperän pilaantuneisuus on pääosin rakentamisen vaatimalla kaivusyvyydellä. Suurin osa pilaantuneista maista poistetaan rakentamisen vaatimien kaivutöiden yhteydessä. Kaivannot täytetään alueen rakentamisen vaatimaan tasoon.

Ilmoitusalueella pilaantuneita maita arvioidaan olevan yhteensä noin 1 500 m³ (noin 3 000 t), joista 1250 m³ (noin 2 500 t) on alemman ohjearvotason ylittäviä maa-aineksia ja 250 m³ (noin 500 t) ylemmän ohjearvotason ylittäviä.

Pilaantuneet maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan, ja kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset selvät jätekerrokset. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat/jätteet pidetään erillään kaivun aikana ja työmaavarastoinnin aikana. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai läjitetään kunnostusalueelle kasoihin mahdollisia jatkotutkimuksia varten.

Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu laboratorioanalyysien avulla. Mikäli maaperässä havaitaan selvästi toisistaan erottuvia kerroksia, suoritetaan kaivu kerroksittain maaperän kerrosrakenteet huomioiden.

Kaivetut pilaantuneen maat ja jätteet toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. aineksia. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin tapahtuvan kuljetuksen ajaksi. Jätelain (646/2011) 121 § mukaan pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa.

Kunnostus lopetetaan, kun pilaantuneet maat on poistettu kunnostustavoitteisiin saakka, mahdolliset kynnysarvopitoisuudet ylittävien kaivumaiden hyötykäyttö tontilla on tehty ja mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet on asennettu.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa pilaantuneiden maiden kaivua ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista.

Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi otetaan poistettavista maista näytteitä. Näytteitä otetaan vähintään 1 kpl/200 m³ kaivettavaa maata mukaan lukien tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Näytteistä tutkitaan VNa:n 214/2007 mukaiset metallit, öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet tai muut orgaaniset haitta-aineet, joita aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä.

Pilaantuneen alueen kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi edustava kokoomanäyte jokaista 200 m² aluetta kohti. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä yksi edustava kokoomanäyte maalajikohtaisesti jokaista noin 30 metriä kohden. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen ja eristäminen

Huomiorakenteena käytetään yleisesti maarakentamisessa käytössä olevista rakennusmateriaaleista poikkeavaa huomioverkkoa. Huomiorakenne asennetaan kaivannon seinämiin ja/tai pohjalle, kun kunnostusalueen seinämissä ja/tai pohjalla on todettu haitta-aineita yli alemman ohjearvon olevissa pitoisuuksissa. Huomioverkkoa ei kuitenkaan asenneta rakennuksen alle.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostuksen yhteydessä syntyvät kaivannot luiskataan siten, ettei kaivannoista aiheudu vaaraa alueella liikkuville. Sivullisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue.

Kunnostuksesta aiheutuu maanrakentamiselle tyypillisiä ympäristövaikutuksia, kuten melua, pölyämistä ja päästöjä ilmaan. Työmaalta pois johtaville teille levitetään tarvittaessa sepelipatja, joka vähentää ulkopuolisille katualueille kulkeutuvan maan määrää. Mikäli työmaan ulkopuolisille kaduille kulkeutuu maata, se poistetaan säännöllisesti harjaamalla tai pesemällä.

Kuljetuksen aikana pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat peitetään, jotta estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ja pölyäminen ympäristöön. Märät maamassat kuljetetaan tarvittaessa lietelavoilla. Hajuhaittaa ehkäistään tarvittaessa pitämällä kerralla avoin haiseva kaivurintaus pienenä ja rajoittamalla alueella välivarastoitavien haisevien massojen määrää sekä peittämällä varastokasat tarvittaessa.

Kohteelle laaditaan erillinen työsuojelusuunnitelma.

Veden tutkiminen ja käsittely

Rakentamisen vaatimat kaivut ovat pääosin hyvin matalia, eikä tutkimusten yhteydessä havaittu koekuopissa pohja- tai orsivettä, joten kaivantoihin kertyvä vesi on todennäköisesti sadevesiä ja kertyminen pienimuotoista ja lyhytaikaista. Mahdollisten johtolinjakaivantojen kohdalla kaivu ulottuu syvemmälle ja orsiveden nousu kaivantoon on mahdollista.

Tarvittaessa kaivantoja pidetään kuivana pumppaamalla. Johdettavat vedet esikäsitellään ennen johtamista aina kiintoaineen erotuksella ja tarvittaessa esim. öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä.

Kaivannoissa, joissa on yli alemman ohjearvon olevia haitta-ainepitoisuuksia, syntyvät kaivantovedet johdetaan pääsääntöisesti jätevesiviemäriin. Vesien viemäriin johtaminen tehdään Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) vesihuollon liittymispalveluilta haettavan viemäröintiluvan mukaisesti.

Kaivannoissa, joissa ei ole todettu yli alemman ohjearvon olevia haitta-ainepitoisuuksia maaperässä, syntyvät kaivantovedet johdetaan maastoon tontille tai Akkutien ojaan. Vesien johtaminen tehdään Helsingin kaupungin työmaavesiohjeen mukaisesti siten, että johdettavan veden raja-arvoina ovat kiintoaineelle 300 mg/kg, öljyhiilivedyille 5 mg/l ja pH:lle väli 6–9.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella.

Kunnostusalueen täytöissä voidaan hyödyntää alueelta kaivettuja maa-aineksia, jotka ovat geoteknisesti käyttötarkoitukseensa sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää enintään noin 5–10 % mineraalisia rakennusjätejakeita (betoni, tiili), mikä vastaa ns. Helsinki-moreenin laatua.

Alueen täytöissä hyödynnettävissä maa-aineksissa metallien ja puolimetallien (pois lukien elohopea), PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen (C₁₀–C₄₀) pitoisuudet ovat alle alempien ohjearvojen. Alueella ei hyödynnetä haihtuvia yhdisteitä tai elohopeaa yli kynnysarvopitoisuuden sisältäviä maa-aineksia. Haisevia maa-aineksia ei hyödynnetä rakennusten alapuolisissa täytöissä.

Maa-ainesten hyödyntäminen dokumentoidaan (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) ja raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Kunnostustyön yhteydessä mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tilanteisiin varautuminen on esitetty seuraavassa taulukossa:

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostustyön aloituksesta ilmoitetaan viikkoa ennen kunnostustyön aloittamista kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalvelulle.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään ainakin seuraavat asiat:

- tiedot kaivetuista pilaantuneista maista (määrä, sijainti, pitoisuudet)
- tiedot huomio- ja eristysrakenteista
- tiedot alueelta poistetuista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)
- tiedot hyötykäytetyistä massoista
- tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset)
- tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista
- pumpatun ja käsitellyn veden määrä (m³)
- vesiseurannan tulokset
- poikkeukselliset tilanteet
- erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista, syyt poikkeamiin
- tarkkailutiedot ja toteutetut huoltotoimenpiteet.

Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. Raportissa käsitellään seuraavat asiat:

- tunnistetiedot
- työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot
- kaivutyön toteutus
- kaivettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet
- toteutuneet kaivualueet ja –syvyydet
- analyysitulokset alueittain, maaperään jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuudet sekä näytteenottopaikkojen sijainnit
- kirjanpitotiedot poistetuista jäte-eristä ja pilaantuneista maa-aineksista (määrä, laatu, vastaanottopaikka)
- hyötykäytettyjen massojen määrä, laatu ja sijainti
- kunnostetuille alueille jääneet pilaantuneet massat, niiden määrä, pitoisuudet ja sijainti sekä rakennetut huomiorakenteet
- mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä
- yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista sekä kaivantoveden johtamisesta ja käsittelystä
- tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista.

Puhdistustyön ajankohta

Rakentaminen ja maaperän kunnostus tehdään todennäköisesti vuoden 2023 aikana.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 10.7.2023 kiinteistön vuokralaista, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus antaa ilmoituksesta muistutus. Muistutusta ei ole asian käsittelyaikana toimitettu.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Akkutie 24, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa suurempina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai aistinvaraisen arvion mukaan haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin siten, että kaivannon seinämistä näytteet on otettava korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Lisäksi alueelta on tutkittava bensiinijakeet (C₅–C₁₀) vähintään tulevan rakennuksen alapuolisesta maaperästä. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee tarvittaessa asentaa myös tulevan rakennuksen alapuolelle. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi mahdolliset suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava ja varattava tilaisuus huomio- tai eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Asennetut huomio- ja/tai eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-ainesten välivarastointi

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Tarvittaessa välivarastointialueelta tulee ottaa näytteet toiminnan päätyttyä. (JL 13 §)

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneiden maiden kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien johtamista. (YSL 7, 155, 172 §).

Kaivannoissa, joissa maa-aineksissa ei ole todettu alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, syntyvät kaivantovedet voidaan johtaa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin siten, että kaivantovesistä otetaan edustavat vesinäytteet ennen vesien johtamista. Lisäksi vesinäytteistä tulee analysoida vähintään ne haitta-aineet, joita kyseisen alueen maaperästä on todettu määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. Tarvittaessa tulee olla yhteydessä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 172 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö hyväksyy ilmoituksessa esitetyn maa-ainesten hyödyntämistä koskevan suunnitelman, kun lisäksi toimitaan seuraavanlaisesti:

Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita sisältäviä tai kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyödynnettävistä maa-aineksista saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hyödynnettävät maa-ainekset on oltava geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia, ja maa-ainekset voivat sisältää enintään 10 % mineraalisia rakennusjätejakeita. Hyödynnettävät maa-ainekset on peitettävä vähintään 0,3 metriä paksulla kerroksella pilaantumattomia (pitoisuudet alle kynnysarvotason) maa-aineksia tai tiiviillä pinnoitteella ilmoituksen mukaisesti. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

Maa-ainesten hyödyntämistä koskevat toimet tulee raportoida loppuraportin yhteydessä.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä ilmoitettava asiasta kyseisen maa-alueen omistajalle. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostustyön jokaisesta osasta on tehtävä aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle kiinteistölle rakennettavan hallirakennuksen vuoksi. Alueella on voimassa asemakaava 9200, jossa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt ilmoituksessa esitetyt puhdistustavoitteet. Ilmoituksessa on esitetty, että kunnostus tehdään rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Lisäksi alueelta poistetaan maa-ainekset, joissa rakennuksen kohdalla naftaleenin tai öljyhiilivetyjen (C₁₀–C₂₀) pitoisuudet ylittävät VNA 214/2007 ylemmän ohjearvotason tai PAH-yhdisteiden (muut kuin naftaleeni) pitoisuudet ylittävät merkittävästi ylemmän ohjearvotason. Vaihtoehtoisesti puhdistustarve arvioidaan uudestaan. Öljyhiilivetyjen osalta puhdistustarve arvioidaan uudelleen, jos niiden pitoisuudet ylittävät merkittävästi aiemmin alueen todetut pitoisuudet. Vuonna 2018 tehdyssä maaperätutkimuksessa yhdessä tutkimuspisteessä raskaiden öljyhiilivetyjakeiden (C₂₁–C₄₀) pitoisuus (2 580 mg/kg) ylitti ylemmän ohjearvon ja keskitisleet (C₁₀–C₂₁) alemman ohjearvon. PAH-yhdisteiden osalta yhdessä tutkimuspisteessä ylittyi naftaleenin ja fenantreenin alempi ohjearvopitoisuus.

Alueella on todettu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden varmistamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Öljyhiilivetyjen bensiinijakeet on määrätty tutkittavaksi alueen toimintahistorian perusteella. Bensiinijakeita ei ole analysoitu vuoden 2018 maaperätutkimusten yhteydessä, joten niiden todentaminen jäännöspitoisuusnäytteenoton yhteydessä on tarpeen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Ilmoituksessa esitetystä poiketen, määräyksessä on vaatimus huomiorakenteiden käyttämisestä myös tulevan rakennuksen alapuolella. Huomiorakenteiden asentaminen rakennuksen alapuolelle on tarpeen, jotta rakennuksen mahdollisen purkamisen yhteydessä pilaantuneen maan raja-alueet ovat todettavissa maaperässä. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-ainesten välivarastointi

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista. Voimakkaasti haisevien massojen välivarastointiaika on tarpeen olla mahdollisen lyhyt hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Jos pilaantuneen maaperän kaivantovedet eivät ole laadultaan viemäriin johtamiskelpoisia, on niiden toimittaminen tarpeen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa käsitellä kyseisiä vesiä.

Ilmoituksessa on esitetty, että kaivannoissa, joissa ei ole todettu alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia maaperässä, syntyvät kaivantovedet johdetaan maastoon tontille tai Akkutien ojaan. Ilmoituksen esityksen mukaan vesien johtaminen tehdään Helsingin kaupungin työmaavesiohjeen mukaisesti niin, että johdettavan veden raja-arvoina ovat kiintoaineelle 300 mg/kg, öljyhiilivedyille 5 mg/l ja pH:lle väli 6–9. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt pääosin esitetyn vesien johtamistavan ja raja-arvot. Vesinäytteenotto on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ilmoituksessa esitetystä poiketen, ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on lisännyt vesinäytteistä analysoitaviin parametreihin ne haitta-aineet, joita kyseisen alueen maaperästä on todettu määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö toteaa, että maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksista ei suoraan voida päätellä haitta-aineiden pitoisuuksia kaivantovedessä, minkä vuoksi niiden todentaminen näytteenotolla on tarpeen. Ilmoitusalueelta noin 130 metrin etäisyydellä luoteeseen sijaitsee herkkä taimenpuro, Longinoja. Ilmoituksessa esitetyn riskinarvion mukaan alueen orsiveden virtaussuunta on pinnankorkeusmittausten perusteella kohti länteen/luoteeseen. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö antaa tarvittaessa lisäohjeita vesien johtamiseen liittyen, jos kaivantovesien haitta-aineiden pitoisuudet poikkeavat tavanomaisista työmaavesien pitoisuuksista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt ilmoituksessa esitetyn kaivettujen kynnysarvomaiden hyödyntämissuunnitelman kunnostuskohteessa. Määräyksessä on lisäksi tarkennuksia muun muassa POP-yhdisteisiin liittyen.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla tehtävän kohteen arvioinnin yhteydessä. Maiden hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Tämän vuoksi kynnysarvomaiden hyödyntäminen kohteessa soveltuu vain sellaisille alueille, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevat maa-ainekset eivät sovellu hyödynnettäväksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita, elohopeaa tai POP-yhdisteitä, kuten PCDD/PCDF- tai PCB-yhdisteet, sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, eivät sovellu hyödynnettäväksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja/tai haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Mineraalisilla rakennusjätejakeilla tarkoitetaan inerttejä rakennusjätteitä, kuten betonia ja tiiltä. Tiiviillä pinnoitteella tarkoitetaan esimerkiksi asfalttia.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että päällystämättömillä alueilla riittää vähintään 0,3 metrin paksuinen kerros pilaantumattomia maa-aineksia ilmoituksen mukaisesti. Alueelle rakennettava hallirakennus tulee toimimaan varasto-, tuotanto- ja toimistotilana. Ilmoituksen mukaan rakennuksen piha-alueet asfaltoidaan rakennuksen pitkiltä sivuilta ja rakennuksen päätyjen piha-alueet nurmetetaan.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 205, 209 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.