Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, työsuhdematkalippu, 2022-2023

HEL 2023-009749
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 47

Palkanmaksua koskeva vahingonkorvausvaatimus

Kaupunginlakimies

Päätös

Kaupunginlakimies hyväksyy 140 euron suuruisen vaatimuksen.

Päätöksen perustelut

********** on vaatinut vahingonkorvauksena saamatta jääneen työsuhdematkalipun arvoa vastaavaa summaa 140 euroa. Vaatimuksen esittäjä on työskennellyt Helsingin kaupungin palveluksessa vuodesta 2018 alkaen 31.7.2023 saakka, joten hänellä on ollut oikeus vuotta 2023 koskevaan työsuhdematkalippuetuun henkilöstöetuja koskevien sääntöjen mukaisesti siltä ajalta kun hänen palvelussuhteensa on ollut voimassa vuoden 2023 aikana. Työsuhdematkalippuetu on jäänyt saamatta palkanlaskennassa tapahtuneen virheen vuoksi. Vaatimuksen esittäjä on ollut vuoden 2022 ja 2023 aikana useita kertoja yhteydessä palkanlaskentaan saadakseen virheen korjattua.

Korvausvaatimuksen johdosta asiassa tulee arvioitavaksi, onko vaatimuksen esittäjälle aiheutunut kaupungin menettelyn johdosta sellaista vahinkoa, josta Helsingin kaupunki on vastuussa.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijoista annetun lain (304/2003) 3 luvun 11 § mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että viranhaltijalle annetaan virkasuhteesta johtuvat etuudet ja oikeudet sellaisina kuin ne hänelle kuuluvat.

Vahingonkorvauslain (1974/412) 1 luvun 1 § mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 § mukaisesti vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin korvaamiseen on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Työsuhdematkalippuedun saamatta jääminen on aiheuttanut vaatimuksen esittäjälle 140 euron suuruisen taloudellisen vahingon, joka on syy-yhteydessä kaupungin menettelyyn. Koska vahingon ei voida katsoa aiheutuneen osaksikaan vaatimuksen esittäjästä johtuvasta syystä, on kaupunki vastuussa koko vahingon korvaamisesta.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 12 luvun 5 § mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunginhallitus yksittäistapauksessa toisin päätä tai ellei kaupunginlakimies ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, kaupunginlakimies päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on korvausvelvollinen, kun asiaa ei ole kohdistettavissa tietylle toimialalle taikka kun vahingon korvaaminen
katsotaan kohtuulliseksi.

Korvaus suoritetaan kansliapäällikön talousarvion kohdasta 13001 kaupunginhallituksen käyttövaroista hallinto-osaston oikeuspalveluiden käyttöön myönnetystä määrärahasta (projektinumero 104020101603),
josta vuodelta 2022 säästynyt määräraha siirretään vuodelle 2023 ylitysoikeutena käytettäväksi.

Päätös tullut nähtäväksi 04.09.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Petteri Nissilä, lakimies, puhelin: 09 310 37318

petteri.nissila@hel.fi

Päättäjä

Jenni Rope
kaupunginlakimies

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 32 k

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.