Hankesuunnitelma, Metrovarikon keskusrakennuksen ilmanvaihdon ja käyttövesi- & viemärijärjestelmän perusparannus, HKL

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Metrovarikon keskusrakennuksen ilmanvaihdon ja käyttövesi- ja viemärijärjestelmien perusparannusten toteuttaminen ylläpitää metrovarikon käytettävyyttä sekä alentaa kunnossapitokustannuksia. Alkuperäisten ilmanvaihto-, käyttövesi- ja viemärijärjestelmien elinkaaret ovat loppupuolella ja ilman perusparannuksia rakennuksen ja siten myös metrovarikon käytettävyys alenee.

Hankkeiden strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 (kaupunginvaltuusto 13.10.2021) todetaan, että älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta, tiivistyvän kaupungin liikennejärjestelmän riittävä kapasiteetti ja toimivuus varmistetaan suunnittelemalla kaikki kulkumuodot ja huomioimalla niiden kytkeytyminen toisiinsa. Päätösehdotus tukee tätä kaupunkistrategian tavoitteita ja on näin strategian mukainen.

Suhde muihin päätöksiin

Johtokunta hyväksyi 2.4.2020, 50 §, metrovarikon kiinteistösähköjärjestelmän osittaisen uusimisen hankesuunnitelman niin, että hankkeen arvonlisäveroton kokonaishinta on enintään 1.650.000 euroa.

Hankkeiden lähtökohdat ja tavoitteet

Roihupellon metrovarikon keskusrakennus on valmistunut vuonna 1980. Rakennuksessa sijaitsee metrovarikon pääsisäänkäynti henkilökunnalle, ruokalatila keittiöineen, varikolla työskentelevän henkilökunnan sekä metrojunankuljettajien sosiaalitiloja sekä entinen metrovarikon valvomotila. Keskusrakennuksen lisäksi metrovarikkoon kuuluu huoltohalli, säilytyshalli sekä ratakorjaamorakennus.

Keskusrakennuksen ilmanvaihto- sekä käyttövesi- ja viemärijärjestelmät ovat alkuperäiset vuonna 1980 valmistuneet, lukuun ottamatta vuonna 2014 metrovarikon kehittämishankkeen (Kaupunginvaltuusto 7.4.2010, 83 §) yhteydessä uusittuja osuuksia. Tehdyn kuntoarvion ja asiantuntijaselvitysten perusteella sekä ilmanvaihto että käyttövesi- ja viemärijärjestelmät keskusrakennuksessa ovat elinkaarensa loppupuolella, mikä kasvattaa niiden ylläpitokustannuksia ja lisää laite- ja putkirikkojen riskiä.

Keskusrakennuksessa on kaksi ilmanvaihtokonehuonetta, joissa sijaitsee useita ilmanvaihtokoneita. Ilmanvaihtokoneiden uusiminen parantaa niiden energiatehokkuutta ja luotettavuutta. Uudet koneet sallivat myös lämmön talteenoton. Samalla pystytään nykyaikaistamaan ilmanvaihdon palo-osastointia, jolloin ilmanvaihtokanavien uudistukset parantavat osaltaan keskusrakennuksen paloturvallisuutta. Ilmanvaihdon perusparannus laskee ilmanvaihdon ylläpito- ja korjauskustannuksia. Ilmanvaihdon perusparannuksen yhteydessä toteutetaan myös joitain sosiaalitilojen sähköasennuksia, jotta nyt päätettävänä olevien hankkeiden ja käynnissä olevan kiinteistösähköjärjestelmän uusimishankkeen aiheuttamat haitat sosiaalitilojen käytölle saadaan minimoitua.

Käyttövesi- ja viemärijärjestelmän uusiminen laskee vesivahinkojen riskiä, mikä alentaa vesiputkiston ylläpito- ja korjauskustannuksia. Vesivahinkojen esiintymistiheys kasvaa huomattavasti, jos käyttövesi- ja viemärijärjestelmää ei uusita. Samassa yhteydessä tehtävä lämmönjakokeskuksen uusiminen alentaa myös sähkönkulutusta. Käyttövesi- ja viemärijärjestelmän perusparannuksen yhteydessä ei tehdä sosiaalitilojen kalusteiden ja pintojen uusimista vaan niihin keskittyvä hanke on tulossa päätöksentekoon erikseen.

Kummankin hankkeen toteuttaminen on tarkoituksenmukaista metrovarikon toiminnan varmistamiseksi. Käyttökelpoiset sosiaalitilat ja ruokala ovat edellytys työskentelylle niin kaluston ja infran kunnossapitotehtävissä kuin metrojunankuljettajille.

Hankkeiden toteuttaminen

Metrovarikon keskusrakennuksen ilmanvaihdon perusparannus ja käyttövesi- ja viemärijärjestelmien uusiminen on suunniteltu erillisinä projekteina, mutta hankesuunnitteluvaiheessa on todettu kannattavaksi koordinoida hankkeet toteutettavaksi samanaikaisesti, jotta hankkeiden metrovarikon toiminnalle aiheuttamat haitat voidaan minimoida. Hankkeiden työt sovitetaan muiden mahdollisesti samaan aikaan toteuttavien metrovarikon korjaus-, ylläpito- ja muutoshankkeiden kanssa niin, että työt eivät haittaa toisiaan ja mahdolliset yhteiset työt suoritetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Kummassakin hankkeessa on tarve järjestään henkilökunnalle väistötiloja peruskorjauksen aikana noin 3 kk ajaksi. Väistötilat toteutetaan konttiratkaisuina.

Hankkeiden toteuttaminen pyritään ajoittamaan niin, että mahdollisimman suuri osa eniten keskusrakennuksen käytölle haittaa aiheuttavista töistä toteutetaan kesäkaudella 2024. Kumpikin hanke toteutetaan vuoden 2024 aikana.

Hankkeiden toteuttamisen edellyttämät hankintaesitykset tuodaan johtokunnan käsiteltäväksi tai niistä päättää toimitusjohtaja voimassa olevien toimivaltarajojen mukaisesti. Hankkeiden projektinjohto hankitaan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ltä johtokunnan 1.2.2022 hyväksymän alihankintasopimuksen mukaisesti.

Hankkeiden toteuttaminen ei vaikuta metroliikenteeseen.

Ilmanvaihtojärjestelmän perusparannus

Keskusrakennuksen iv-konehuoneissa uusitaan tulo- ja poistoilmakoneet. Uusia ilmanvaihtokoneita varten rakennuksen ulkopuolelle asennetaan uusi vedenjäähdytyskoneikko. Iv-konehuoneiden sisäiset kanavat ja lattiat pinnoitetaan. Tuloilmakoneiden uusimisen lisäksi konehuoneiden palo-osastointia muutetaan. Samalla uusitaan myös koneiden sähköistys ja niihin liittyvät automaatiopisteet sekä sähkökeskukset.

Ilmanvaihtokanavat keskusrakennuksessa uusitaan tarpeen mukaan.

Hankkeessa uusitaan myös osa keskusrakennuksen valaistuksesta nykyaikaisiin energiatehokkaammin lamppuihin ja rakennuksen paloilmaisimet.

Käyttövesi- ja viemärijärjestelmä

Projektissa uusitaan keskusrakennuksen kaikki käyttövesiputket paitsi vuonna 2014 keittiön peruskorjatut osat. Rakennuksen alkuperäiset vesijohdot uusitaan ja sijoitetaan uusille reiteille. Myös keskusrakennuksen lämmönjakokeskus uusitaan, koska keskus on vanhentunut ja vaatii usein korjaamista.

Näkyvillä olevat, kohtuudella saavutettavat viemärit uusitaan ja rakenteissa tai muuten hankalasti saavutettavat viemäriosuudet kunnostetaan sukittamalla. Sadevesiviemärin osalta rakennuksen alapuolinen viettoviemäriosuus sukitetaan.

Hankkeessa on varauduttu uusimaan yksittäisiä vesi- ja viemärikalusteita.

Keskusrakennuksen sadevesiviemärit ja vesikaton osuudet on rajattu hankkeen ulkopuolelle. Myöskään varikon tonttivesijohto tai -viemäri eivät kuulu hankkeen kokonaisuuteen.

Hankkeiden kustannukset

Ilmanvaihdon perusparannushankkeen arvonlisäverottomaksi kustannukseksi on arvioitu yhteensä enintään 1.100.000 euroa hankesuunnitelman mukaisesti.

Käyttövesi- ja viemärijärjestelmän uusimishankkeen arvonlisäverottomaksi kustannukseksi on arvioitu yhteensä enintään 533.000 euroa hankesuunnitelman mukaisesti.

Hankkeiden kustannustason (esityksen mukaisesti kesäkuu 2023) seurannassa käytetään rakennuskustannusindeksiä.

Hankkeiden kustannukset muodostuvat ilmanvaihto-, putki-, sähkö- ja rakennusteknisistä töistä hankesuunnitelmien mukaisesti jakautuen sekä projektinjohdon ja suunnittelun kustannuksista ja väistökustannuksista. Kustannusarvioihin sisältyy 7-10 % riskivaraus.

Hankkeiden suunnitteluun on kesäkuun 2023 loppuun mennessä käytetty 46.382 euroa (alv 0 %).

Ilmanvaihdon perusparannushankkeelle on vuoden 2023 tulosbudjetissa varattu 100.000 euroa. Vuonna 2024 hankkeen kustannukset ovat arviolta n. 1.000.000 euroa. Vuodelle 2024 sijoittuvat kustannukset otetaan huomioon talousarvion valmistelussa kyseiselle vuodelle.

Käyttövesi- ja viemärijärjestelmän uusimishankkeelle on vuoden 2023 tulosbudjetissa varattu 50.000 euroa. Vuonna 2024 hankkeen kustannukset ovat arviolta n. 483.000 euroa. Vuodelle 2024 sijoittuvat kustannukset otetaan huomioon talousarvion valmistelussa kyseiselle vuodelle.

Hankkeiden vaikutukset käyttötalouteen

Ilmanvaihdon peruskorjaushanke aiheuttaa 15 vuoden poistoajalla tasapoistoina n. 73.300 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin. Hankkeella on arvioitu syntyvän n. 3.600 euron vuotuiset säästöt ylläpito- ja korjauskustannusten alenemisesta. Hankkeen kokonaisvaikutus käyttötalouteen on tällöin n. 69.800 euroa vuodessa.

Käyttövesi- ja viemärijärjestelmän uusimishanke aiheuttaa 15 vuoden poistoajalla tasapoistoina n. 35.500 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin. Hankkeen toteuttamisella arvioidaan saavutettavan vastaavansuuruiset säästöt ylläpito- ja korjauskustannusten alenemisen ja vähentyneen energiankulutuksen myötä. Erityisesti vesivahinkojen alentunut esiintymistiheys tuo säästöjä.

Hankkeiden kustannukset katetaan HKL:n ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän välisen metroliikennesopimuksen liikennöintikorvauksella.

Toimivalta

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa muun kuin tilahanketta koskevan suunnitelman ja piirustuksen hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen hyväksymien hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää alle 5 milj. euron hankkeista.

Hankkeiden arvonlisäverottoman yhteenlasketun kokonaishinnan ollessa 1.633.000 euroa, HKL:n johtokunta voi päättää hankkeiden hyväksymisestä.

Päätös tullut nähtäväksi 18.08.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.