Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun vastaanotto ja järjestämisen tapa

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Asian vireilletulo ja tausta

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun saaminen on ollut Helsingin pitkäaikainen edunvalvontatavoite. Helsingin kaupunki on valmistautunut järjestämisvastuun pysyvään siirtoon osallistumalla 1.3.2021–31.12.2024 toteutettavaan, vielä käynnissä olevaan työllisyyden kuntakokeiluun. Kuntakokeilun puitteissa on pyritty kokoamaan yhteen työvoima- koulutus- ja sotepalveluita sekä niiden resursseja siten, että asiakas saa hänelle sopivinta työllisyyttä edistävää palvelua.

Julkisten työvoimapalveluiden kuntapohjaista uudelleen järjestämistä koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin 23.3.2023 (HE 207/2022 vp; EV 332/2022 vp). Keskeistä uudistuksessa on se, että kunnat päättävät TE-palveluista ja niihin allokoidusta rahoituksesta sekä vastaavat entistä suuremmalta osin myös työttömyyden sosiaaliturvakustannuksista. Näin taloudelliset hyödyt tai haitat tulevat palveluista vastuussa olevalle taholle.

Järjestämistä koskeva lainsäädäntö edellyttää, että järjestämisvastuun vastaanottoa valmistelevat kunnat ilmoittavat järjestämisvastuuta koskevista ratkaisuistaan ja suuntaviivoistaan 31.10.2023 mennessä työ- ja elinkeinoministeriölle (jäljempänä TEM).

Puheena olevaan ilmoituskokonaisuuteen sisältyy ensinnäkin tämän päätöksen kohteena oleva ratkaisu työvoimapalveluiden järjestämisestä yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Palvelut yksin järjestävä kunta toimittaa TEM:lle toimivaltaisen tahon asiasta tekemän päätöksen. Tämän niin sanotun järjestämispäätöksen yhteydessä TEM:lle toimitetaan kaupunginhallituksen elinkeinojaoston 11.9.2023 (§ 28) hyväksymä työvoimapalveluiden järjestämissuunnitelma sekä kansliapäällikön päätöksen 8.9.2023 § 131 mukainen ilmoitus toimitilojen vastaanottamatta jättämisestä. Kyseiset päätösasiakirjat ovat kokonaisuudessaan tämän päätöksen liitteinä 1–2.

Määräaika ilmoituskokonaisuuden toimittamiselle on kaksi viikkoa järjestämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen tekemisestä. TEM:lle toimitettavaan ilmoituskokonaisuuteen liittyvien asiakirjojen on oltava kunnan toimivaltaisten elinten hyväksymiä. Asiakirjoilta ei aikataulusyistä edellytetä lainvoimaisuutta. Kaupunginvaltuuston päätöksen otteet toimitetaan TEM:iin sen erikseen antaman ohjeistuksen mukaisesti määräpäivään mennessä.

Julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen Helsingissä

Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023, jäljempänä järjestämislaki) mukaan kunta voi järjestää kunnan järjestämisvastuulle kuuluvat työvoimapalvelut itse, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Työvoimapohjaltaan tätä kynnysarvoa pienempien kuntien on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alue (työllisyysalue). Työvoimapohjaa koskevan kriteerin lisäksi järjestämisvastuun vastaanottavan tahon tulee muodosta maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.

Helsingin kaupunki on valmistellut työvoimapalveluiden järjestämistä siten, että se tuottaa ne pääosin itsenäisenä työvoimaviranomaisena. Kaupunki tulee tuottamaan lakisääteisiä palveluita noin 70 000 henkilöasiakkaalle ja arviolta 5 000 yritysasiakkaalle vuosittain. Työvoimaviranomaisen toimintamenot ovat arvion mukaan noin 200 M€, joka sisältää kaupungin oman palvelutuotannon, ostopalvelut sekä työttömyysturvan kuntaosuuden menot. Resurssia käytetään siirtymävaiheessa noin 700 henkilötyövuoden kohdentamiseen.

Maantieteellisesti yhtenäisestä, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivasta alueesta huolehditaan pääkaupunkiseudun kaupunkien välisellä yhteistyöllä. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat 21.6.2023 solmineet aiesopimuksen hankintayhteistyöstä ja työnantajapalveluiden järjestämisestä. Yhteistyön tarkoituksena on yhtäältä varmistaa työvoiman sujuva liikkuvuus pääkaupunkiseudulle syntyvien työllisyysalueiden yli ja toisaalta välttää tehtävien tarpeeton pirstoutuminen alueella siltä osin, kun yhteistyöllä on saavutettavissa skaalaetua. Muilta osin itsenäinen järjestäminen mahdollistaa parhaiten helsinkiläisten asiakkaiden tarpeisiin räätälöidyn palvelumallin ja ketterän yhteistyön kaupungin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tarkemmat tiedot palveluiden suunnitellusta järjestämisestä ovat liitteessä 1.

Järjestämislain 16 §:ssä säädetään valtioneuvoston päätöksenteko-oikeudesta. Tämän niin sanotun perälautasäännöksen mukaan valtioneuvosto voi päättää työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta toiseen alueeseen, mikäli se ei katso järjestämisvastuun edellytysten täyttyneen. Päätöksenteko-oikeudesta johtuen Helsinki ei voi yksipuolisesti päättää, etteikö sen muodostamaan alueeseen voisi kuulua muita kuntia. TEM:n on määrä viestiä marraskuun loppuun mennessä järjestämisvastuun kriteerit täyttävistä työllisyysalueista. Tämä on vastaavasti ensimmäinen ajankohta, jolloin palveluiden itsenäisestä järjestämisestä voidaan varmistua. Helsingin alueen tai viereisen alueen kriteerien täyttymisen epäselvyydet voivat johtaa tämänhetkisen tiedon mukaan enintään helmikuun loppuun kestävään kuulemis- ja päätöksentekomenettelyyn.

Kuuleminen ja osallistaminen, lausunnot, yhteisvalmistelu

Helsingin kaupungilla on oma TE24-muutosohjelma ja projektiorganisaatio palveluiden sujuvan vastaanoton varmistamiseksi. Muutosohjelman valmisteluun on osallistunut työllisyyden kuntakokeilua toimeenpaneva henkilöstö sekä kaupungin eri toimintoja laajasti läpäisevän muutosohjelman vastuuhenkilöitä. Järjestämistä on lisäksi käsitelty yhteistoiminnassa kaupunkitasolla sekä kansliapäällikön asettamassa TE24-ohjausryhmässä, jossa on myös toimialojen edustusta.

Asian jatkovalmistelu

Kaupunginvaltuustolle on tarkoitus esittää marraskuussa ehdotus työvoimapalveluiden järjestämisen tarkemmasta tavasta liikelaitosmuodossa. Samassa yhteydessä on tarkoitus esittää kaupunginvaltuustolle hallintosäännön muutokset, joiden kautta toimivalta siirretään viranomaistehtävät vastaanottavalle kaupungin organisaatiolle.

Kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi myöhemmin myös työvoimapalveluiden järjestämislain toimeenpanoa varten perustettavat kaupungin työllisyyspalveluiden virat sekä työllisyyspalveluiden toimitilaratkaisu.

Helsingin julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun valmistelun tavoitteena on, että työvoimapalveluiden asiakkaiden palvelut jatkuvat katkeamattomina vuoden 2025 alussa. Tämän edellytyksenä on, että uudistuksen valtakunnallinen valmistelu etenee siten, että järjestämisvastuun vastaanotto sujuu tulevilta työvoimaviranomaisilta kitkattomasti.

Toimivalta

Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunginvaltuusto päättää merkittävistä ja taloudellisesti laajakantoisista kaupungin hallinnon järjestämisen periaatteista.

Selvyyden vuoksi todetaan, että samaan ilmoituskokonaisuuteen kuuluva suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämiseksi on hyväksytty kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa (hallintosäännön 8 luku 2 § 1 momentti 2–3 kohta) ja toimitilojen vuokrasopimusten vastaanottamatta jättämistä koskeva asia kansliapäällikön toimesta (hallintosäännön 12 luku 1 § 2 momentti 3 kohta).

Kaupunginhallitus 25.09.2023 § 571

Päätös

18.09.2023 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Annukka Sorjonen, työllisyysjohtaja, puhelin: 310 84800

Tarja Arkio, projektipäällikkö, puhelin: 310 38739

Ville Salo, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 37498

Marlo Puro, johtava lakimies, puhelin: 310 34500

Päätös tullut nähtäväksi 17.10.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.