Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-432-5-2, 91-10-252-2, 91-10-9901-0, Parrukatu 1-3, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki, Työpajankatu 8, 00580 Helsinki
Y-tunnus: 0201256–6

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki ja alueen on vuokrannut Helen Oy. Lämpökeskusrakennuksen omistaa Helen Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen), pääosin kiinteistöllä 91–432–5–2. Lisäksi osa suunnittelualueen pohjoisosasta kuuluu kiinteistöihin 91–10–252–2 ja 91–10–9901–0 osoitteessa Parrukatu 1–3. Kunnostuskohde sijoittuu kiinteistöllä sijaitsevan lämpörakennuksen koillisnurkalle. Suunnittelualueen kiinteistöt ja niiden maa-alaan rajautuvat naapurikiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki. Alueen nykyinen vuokralainen on Helen Oy. Alue tullaan luovuttamaan Helsingin kaupungille.

Kuva alueesta.

Alue on vanhaa meritäyttöä 1940-luvulta. Alueella on toiminut Hanasaaren A-voimalaitos 1950-luvulta lähtien ja B-voimalaitos 1970-luvulta lähtien. Suunnittelualueen pohjoispuolella on toiminut Suvilahden kaasuvoimalaitosalueeseen kuulunut bentseenitehdas 1950–1960-luvuilla. Kaasuvoimalaitos on rakennettu 1900-luvun alussa ja sen toiminta päättyi vuonna 1994. Hanasaaren B-voimalaitos on lopettanut toimintansa vuonna 2023 ja poistuu käytöstä, alueen pohjoisosaan jää kuitenkin energiahuoltoa palvelevaa aluetta (ns. energiakortteli). Voimalaitosrakennuksen tulevasta käytöstä ei vielä ole tietoa. Eteläpuoliselle alueelle on tarkoitus mahdollistaa alueen teollisuuskäytön muuttaminen asuinalueeksi.

Alue on tällä hetkellä energiahuollon ja teollisuuden käytössä. Pääosalla alueesta ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta alueelle tullaan suunnittelemaan asuntoja, viheralueita, toimitiloja ja palveluita sekä energiahuollon toimintoja.

Suunnittelualueen reunoilla on viisi voimassa olevaa asemakaavaa. Pohjoiskulma on merkitty tehdaskortteliksi, koillisnurkassa suunnittelualueella sijaitseva osa on merkitty katualueeksi. Alueen itäosa on merkitty satama-alueeksi, aivan alueen eteläkärjessä on voimassa oleva asemakaava, joka suunnittelualueella koostuu vesialueista. Alueen länsiosaan on hyväksytty Sörnäistenrannan asemakaava, joka suunnittelualueella koostuu pysäköintialueesta, toimistorakennusten korttelialueesta ja sekä puistosta.

Helen tulee purkamaan alueelta useita rakennuksia ja rakenteita, joiden purku vaatii maankaivua. Kaikkien rakenteiden purkamisen arvioitu kokonaiskaivumäärä on noin 45 000 m³. Varmimmin nyt purettavien rakenteiden vaatima kaivumäärä on noin 9000 m³. Purku alkaa vuonna 2023 ja jatkuu arviolta vuoteen 2027. Purku tehdään vaiheittain.

Purkamisen vaatimat kaivut kohdistuvat pääosin orsiveden yläpuoliseen maakerrokseen.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Päätös Helsingin Energian ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Sörnäisissä osoitteessa Parrukatu 1–3 ja 2, 238 §, 26.10.2005. Ymk 2005–1518 ja päätösalueen laajennus 29.11.2005, Ymk 2005–1518/815.

Päätös Helsingin energian ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Sörnäisissä, osoitteessa Parrukatu 2, 9.11.2006, 235 §. Ymk 2006–1792, Ymk 2006–301, Kv 2005–2147.

Päätös Helsingin energian ilmoituksesta pilaantuneen maaperän pudistamiseksi hiilisiilojen alueella Hanasaaressa, 13.7.2009, 166 §. Ymk 2009–960 Kv 2009–1032.

Päätös Helsingin kaupungin ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Sörnäisissä, Hanasaaressa, 7.7.2023, 41 §, HEL 2023-008372.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 8.8.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Helen, Hanasaaren rakennusten purku-urakka, Pilaantuneen maa-aineksen kaivun ja käsittelyn yleissuunnitelma, heinäkuu 2023, 1510077885, Ramboll.

Imoituksen sähköpostiallekirjoitus 8.8.2023.

Ilmoituksen täydennys 19.9.2023.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maanpinta on tasolla +2,5…+3 metriä. Ylin kerros koostuu yli kolmen metrin meritäytöstä. Täyttömaan alla on savikerros noin kolmen metrin syvyydessä ja se on paksuudeltaan noin 6–10 metriä ollen etelässä jopa 18 metrin syvyydellä. Saven alapuolella on hiekka- ja moreenikerroksia. Kallionpinta on todettu tasolla -25…+3 metriä. Alueella on kaksi vanhaa saarta, joiden alueella kallionpinta nousee jyrkästi.

Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Santahamina (0109103) sijaitsee kohteesta 5,5 km kaakkoon. Santahaminan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue.

Tutkimusten perusteella alueella on erillinen pohja- ja orsivesikerros, joiden painetaso mukailee merenpinnan tasoa. Orsiveden pinta on todettu 2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Lähin pintavesistö on Sompasaarenallas kohteen kaakkoispuolella.

Haitta-ainetutkimukset

Suunnittelukohteessa ja sen läheisyydessä on tehty maaperätutkimuksia vuodesta 1995 lähtien. Alueelta on otettu noin tuhat maanäytettä. Alueella on todettu haitta-aineiden valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten alemman ja ylemmän ohjearvon ylityksiä tasaisesti koko alueen laajuudella.

Täyttömaan joukossa on todettu yleisesti rakennusjätettä (betonia, tiiltä), hiiltä, koksia, kuonaa, ja tuhkaa. Alueella on todettu paikoin korkeita syanidipitoisuuksia 0–3 metrin syvyydessä erityisesti alueen pohjois- ja länsiosassa. Samoilla alueilla on todettu myös korkeita BTEX-pitoisuuksia, mutta ne sijaitsevat useimmiten yli viiden metrin syvyydellä. Alueen länsiosassa on todettu korkeita pitoisuuksia kloorattuja yhdisteitä. Bentseenillä ja vinyylikloridilla pilaantuneita luonnonmaakerroksia on todettu jopa yli kymmenen metrin syvyydellä. Maaperä on monin paikoin pilaantunut PAH-yhdisteillä, haihtuvilla yhdisteillä, öljyhiilivedyillä ja raskasmetalleilla tasaisen vaihtelevasti koko syvyydeltä kymmeneen metriin saakka.

Alueen pohjavettä on tarkkailtu vuodesta 2007 ja Hanasaareen on asennettu vuosina 2016–2023 uusia orsi- ja pohjaveden havaintoputkia. Suunnittelualueen orsi- ja pohjavesiputkessa on todettu mm. syanidia, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä, kloorattuja yhdisteitä sekä BTEX-yhdisteitä. Haitta-ainepitoisuudet ovat pääsääntöisesti huomattavasti korkeammat pohjavedessä kuin orsivedessä.

Suunnittelualueen ympäristössä on tehty laajaa huokosilmatarkkailua vuodesta 2016 lähtien. Näytteissä on todettu pitoisuuksia bentseeniä, trikloorieteeniä sekä tetrakloorieteeniä.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Koko Hanasaaren alueelle on tehty vuonna 2019 riskinarvio, jonka tavoitteena oli tarkastella, aiheutuuko maaperän, huokosilman ja orsi- tai pohjaveden haitta-ainepitoisuuksista riskiä alueelle suunnitellussa asuinkäytössä. Lisäksi tarkasteltiin, aiheutuuko haitta-aineiden kulkeutumisesta mereen ekologinen riski.

Alueelle tullaan myöhemmin laatimaan riskinarviot ja kunnostussuunnitelmat kaava/korttelikohtaisesti. Nyt esitetyssä suunnitelmassa tarkastellaan haitta-aineista mahdollisesti aiheutuvaa riskiä väliaikaisessa käytössä.

Riskejä on arvioitu laadullisesti huomioiden todetut haitta-ainepitoisuudet maaperässä ja pohjavedessä sekä kohteessa tehdyt havainnot ja muut saatavilla olevat tiedot maaperän ja pohjaveden ominaisuuksista. Tarkastelussa on hyödynnetty alueelle aikaisemmin laadittuja alustavia selvityksiä orsiveden virtauksista sekä maaperän pilaantuneisuudesta aiheutuvista riskeistä.

Purkutyön jälkeen alue jää toistaiseksi nykyistä vastaavaan käyttöön, eli alueelle ei ole tulossa herkkää väliaikaiskäyttöä. Maankäytön herkkyydeltä alue vertautuu teollisuus- ja varastoalueeksi. Riskinarvio kattaa purkutyön jälkeisen tilanteen sekä rakennusten ja rakenteiden purun yhteydessä kaivettavien maa-ainesten palauttamisen hankealueen kaivantoihin. Purkamisen yhteydessä kaivetaan pääosin orsiveden pinnan tason yläpuolella, mutta paikoin kaivu voi ulottua orsiveden pinnan tason alapuolelle.

Riskinarviossa tarkasteltavia haitta-aineita ovat metallit, klooratut alifaattiset hiilivedyt, BTEX-yhdisteet, öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet ja syanidi. Käsitteellisen mallin mukaan merkittävimmät haitta-aineiden kulkeutumisreitit ovat orsiveden mukana alueen ulkopuolelle sekä maaperästä ulkoilmaan haihtuminen.

Alue on nykyisellään pääosin asfaltoitua aluetta niiltä osin, jossa ei ole rakennuksia tai rakenteita. Purettavien rakenteiden kohdat tulevat jäämään pinnoittamattomiksi ennen asemakaavan mukaista rakentamista. Ihmisten oleskelu alueella on satunnaista. Pinnoittamattomilla alueilla vajoveden määrä lisääntyy rakenteiden poistuessa. Orsivesi on yhteydessä meriveteen ja orsiveden mukana haitta-aineita voi kulkeutua mereen, missä eliöt voivat altistua niille. Pohjavesi on syvemmissä maakerroksissa, joita ei purkutyön aikana läpäistä, joten purkutyöllä ei arvioida olevan vaikutusta pohjaveden haitta-ainepitoisuuksiin tai virtaukseen.

Metalleista on todettu pääasiassa lyijyä ja sinkkiä alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Metallit ovat tyypillisesti hyvin niukkaliukoisia ja kulkeutumattomia maaperässä, samoin PAH-yhdisteet sekä öljyhiilivetyjen keskiraskaat C10-C21 ja raskaat C21-C40 jakeet. Näitä haitta-aineita on todettu paikoin kohonneina pitoisuuksina myös orsivedessä. Maaperän pilaantuneisuus alueella on vanhaa ja todennäköisesti maaperästä orsiveteen liukenevat PAH-yhdisteet ja metallit ovat jo pääosin liuenneet.

Purkutöiden jälkeen vajovettä muodostuu purkualueilla enemmän kuin nykytilanteessa. Orsiveden virtaus alueella on hidasta, keskimäärin 6,8 cm/vrk. Paikoitellen sorapintaiseksi jäävien alueiden vaikutus orsiveden virtausnopeuteen arvioidaan vähäiseksi.

Kaivutyössä syntyviä maa-aineksia on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan palauttaa takaisin kaivantoihin. Metallien ja PAH-yhdisteiden, pois lukien naftaleeni, niukkaliukoisuuden vuoksi niistä ei arvioida aiheutuvan merkittävää kulkeutumisriskiä nykytilanteessa tai mikäli näitä haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia hyödynnetään kaivantojen täytöissä. Arvion mukaan purkutöiden yhteydessä muodostuvista maa-aineksista todennäköisesti vain pieni osa sisältää naftaleenia tai BTEX-yhdisteitä. Palautettavien maa-ainesten ei näin ollen arvioida aiheuttavan pitoisuuksien nousua orsivedessä, jossa on jo todettu korkeita pitoisuuksia em. yhdisteitä.

Nyt tehdyn arvion mukaan myöskään vajovesien lisääntymisen ei arvioida aiheuttavan merkittävää pitoisuuksien muutosta orsivedessä. Koko alueen pinta-alaan suhteutettuna toimenpiteet lisäävät vajoveden muodostumista pienelle alueelle paikallisesti, mikä voi hetkellisesti lisätä orsiveden virtausnopeutta. Vajoveden muodostuminen ei kuitenkaan ole jatkuvaa vaan on kytköksissä sääolosuhteisiin. Sadannasta vain osa imeytyy maaperään ja maan ollessa jäässä vajovettä ei muodostu ollenkaan.

Arvioinnin oletuksena on, että kaivualueiden täytön pintaan tulee pilaantumattomia maa- tai kiviaineksia, jolloin haitta-ainepitoisen maan pölyäminen poistuu. Purkutöiden jälkeen alueella ei oleskella, joten suora kontakti haitta-ainepitoiseen maa-ainekseen ei ole merkittävä.

Maaperässä todetut herkästi haihtuvat yhdisteet voivat maaperän huokosilman kautta kulkeutua ulkoilmaan. Ulkoilmaan kulkeutuvat haitta-ainepitoisuudet tyypillisesti laimenevat voimakkaasti. Purkutöiden aikana alueella työskentelevien on mahdollista altistua haitta-ainepitoiselle maa-ainekselle tahattomasti pölyn kautta tai suoran kosketuksen kautta. Syaanivetyjen ei arvioida kulkeutuvan ulkoilmaan purkutyön jälkeen, mutta niille voi altistua purkutyön aikana. Myös muiden haihtuvien aineiden kulkeutumista voi tapahtua työn aikana. Haitta-aineille altistuminen on erittäin tärkeää huomioida työturvallisuudessa.

Purkutöiden vuoksi alueella on tarve kaivaa haitta-ainepitoista maata. Jotta haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntämisestä ei aiheudu haittaa alueen purkutöiden jälkeisessä käytössä, orsiveden pinnan alapuolelle ei sijoiteta herkästi kulkeutuvia yhdisteitä (BTEX, klooratut alifaattiset hiilivedyt, naftaleeni) kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina. Aistinvaraisesti arvioiden kaasulaitosjätettä sisältävää maa-ainesta tai syanidia yli alemman ohjearvon pitoisuuden ylittäviä maa-aineksia ei palauteta kaivantoihin syaanivedyn mahdollisen muodostumisen vuoksi. Muita haitta-aineita (metallit, öljyhiilivedyt C10-C40 ja PAH-yhdisteet pl. naftaleeni) sisältävien maa-ainesten käyttöä ei ole kulkeutumisriskin puuttumisen vuoksi tarpeen rajoittaa. Maa-aineksia, jotka luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi ja/tai jotka sisältävät kaasulaitosjätettä tai hiiltä/koksia ei palauteta kaivantoihin. Edellä mainitut ainekset toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Haitta-aineita sisältävä maa-aines poistetaan purkutöiden vaatimassa laajuudessa.

Kaivu tehdään pääasiallisesti kuivakaivuna. Mikäli maaperässä havaitaan selvästi toisistaan erottuvia kerroksia, tehdään kaivu kerroksittain maaperän kerrosrakenteet huomioiden.

Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja selvät jätekerrokset.

Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai kasataan suunnittelualueelle lyhytaikaisesti mahdollisia jatkotutkimuksia varten ennen kuljetusta. Pilaantuneet maa-ainekset palautetaan takaisin kaivantoon purkutyön valmistuttua tai toimitetaan ulkopuoliseen vastaanottopaikkaan.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua, valvoo kunnostusta ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Kunnostuksesta pidetään työmaapäiväkirjaa, johon merkitään mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, jätteistä ja niiden loppusijoituspaikoista. Kaivettavista maa-aineksista otetaan näytteitä 1 näyte/400 m3 maa-ainesta. Näytemäärissä huomioidaan myös ennakkoon tehdyt tutkimukset.

Metallit ja öljyhiilivedyt tutkitaan kenttämittarilla tai laboratorioanalyysein. Mikäli käytetään kenttämittaria, vähintään 10 % näytteistä tutkitaan laboratorioanalyysein. Haitta-aineet, joita on aistinvaraisesti syytä epäillä esiintyvän alueella, kuten syanidit, öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet ja muut orgaaniset haitta-aineet, tutkitaan näytteistä laboratorioanalyysein.

Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, selvitetään laatu laboratorioanalyysien avulla.

Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla.

Pilaantuneiden alueiden kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan mahdollisuuksien mukaan. Jäännöspitoisuusnäytteitä ei tarvita kunnostuksen tavoitetasojen toteuttamiseen, koska tavoitetasoja ei ole. Näytteitä otetaan alueen pilaantuneisuustiedon tarkentamiseksi myöhemmin tehtävää varsinaista kunnostussuunnittelua varten. Näytteistä analysoidaan niitä haitta-aineita, joita kaivualueella on maaperässä todettu tai joiden esiintymistä epäillään aistinvaraisten havaintojen perusteella. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Kohteessa ei merkitä alueelle jääviä pilaantuneita maita, koska alueen varsinainen kunnostus tehdään myöhemmin. Pilaantuneisuutta on laajalti nyt tehtävien kaivantojen ulkopuolella, jolloin huomiorakenteella ei saavuteta merkittävää hyötyä. Lisäksi ennen alueen varsinaista kunnostamista kaivaminen ja rakentaminen on rajoitettua ja käytännössä kaikki kaivumaat tutkitaan mahdollisen pilaantuneisuuden vuoksi. Pilaantumattomien ja pilaantuneiden täyttömaiden väliin asennetaan suodatinkangas estämään maa-ainesten sekoittumista.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue ja kiinnittämällä pilaantuneen maan kaivusta ja käsittelystä varoittavia kylttejä.

Maa-ainekset kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset selvät jätekerrokset. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet pidetään erillään kaivun aikana ja läjityksen aikana. Maan luokittelu tehdään ennen kaivutöitä ja/tai kaivun yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella.

Työn aikana seurataan kaivualueen ilman syaanivedyn ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia kenttämittareilla. Mikäli alueella havaitaan rajat ylittäviä pitoisuuksia, kaivu keskeytetään ja ryhdytään turvallisuusohjeen mukaisiin toimenpiteisiin. Voimakkaasti haisevien massojen käsittelyn aikana seurataan hajua alueen rajoilla (tuulen alapuolella). Mikäli haju leviää häiritsevästi alueen ulkopuolelle, rajoitetaan haisevan maan avointa kaivualuetta ja tarvittaessa peitetään maakasoja.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Maa-ainesten vastaanottopaikat ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen kuljetusten aloittamista. Pilaantuneen maa-ainesten kuormille laaditaan siirtoasiakirjat ja viedään valtakunnalliseen SIIRTO-rekisteriin.

Työmaille johtaville teille levitetään tarvittaessa sepeliä, joka vähentää ulkopuolisille katualueille kulkeutuvan maa-aineksen määrää. Mikäli ulkopuolelle kulkeutuu maa-ainesta, poistetaan se säännöllisesti harjaamalla tai pesemällä.

Veden tutkiminen ja käsittely

Alueella ei todennäköisesti tule olemaan tarvetta kaivantojen kuivatukselle ja vesien käsittelylle, sillä kaivut on suunniteltu orsiveden pinnan yläpuolelle. Mikäli kaivantoihin kertyy vettä kunnostusta haittaavissa määrin, kaivantojen kuivatusvedet johdetaan jätevesiviemäriin tai ympäristöluvan ESAVI/12172/2022 mukaisesti mereen, mikäli pitoisuustasot sen sallivat. Kaivantovesien mahdollinen johtaminen jätevesiviemäriin tehdään HSY:n viemäröintiluvan mukaisesti. Tarvittaessa vedet esikäsitellään ennen johtamista kiintoaineksen erotuksella, öljynerottimella ja/tai aktiivihiilisuodatuksella. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan vesinäytteet ennen kaivantojen kuivatuksen aloittamista. Mikäli vedelle tarvitaan esikäsittelyä ennen johtamista, laadunvalvontanäytteet otetaan käsitellystä vedestä. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa pH, kiintoaine, metallit, syanidi, BTEX-yhdisteet, PAH-yhdisteet, klooratut liuottimet ja öljyhiilivedyt C5-C40. Metallit analysoidaan kokonaispitoisuutena, kun tavoitteena on johtaa vedet HSY:n jätevesiviemäriin. Johdettavasta vedestä otetaan näyte kerran viikossa pumppauksen aikana. Viemäriin johdetun veden määrä mitataan.

Mikäli kaivantojen kuivatusta tarvitaan, tehdään vesien käsittelystä tarkempi suunnitelma ennen pumppausta.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Maa-aineksia voidaan varastoida kaivantojen läheisyydessä poisajoa, täyttöön sijoitusta tai laboratoriotulosten varmistumista odotettaessa. Läjityksen arvioidaan olevan lyhytaikaista ja paikallista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivantoihin voidaan sijoittaa hankealueella muodostuvia maa-aineksia. Kaivumassoista voidaan hyödyntää arviolta 43 000 m³. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita (betoni, tiili), jotka ovat geoteknisesti käyttötarkoitukseen sopivia. Maa-aineksen palauttaminen toteutetaan huomioimalla ympäristönsuojelulain 16 §:n mukainen maaperän pilaamiskielto. Orsivedenpinnan alapuolelle ei sijoiteta haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia eikä herkästi kulkeutuvia yhdisteitä (BTEX, klooratut alifaattiset hiilivedyt, naftaleeni) kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Kaivantoihin palautetaan vain vastaavalla tavalla pilaantunutta maa-ainesta, jota kaivannon ympärillä on todettu. Näin pyritään välttämään haitta-aineiden kulkeutuminen kaivantoon palautettavaa maa-ainesta puhtaammille alueille.

Aistinvaraisesti kaasulaitosjätettä sisältävää maa-ainesta tai muita syanidia yli alemman ohjearvon pitoisuuden ylittäviä maa-aineksia ei palauteta kaivantoihin syaanivedyn mahdollisen muodostumisen vuoksi. Muita haitta-aineita (metallit, öljyhiilivedyt C10-C40 ja PAH-yhdisteet pl. naftaleeni) sisältävien maa-ainesten käyttöä ei ole kulkeutumisriskin vuoksi tarpeen rajoittaa. Maa-aineksia, jotka luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi ja/tai jotka sisältävät kaasulaitosjätettä tai hiiltä/koksia ei palauteta kaivantoihin. Edellä mainitut ainekset toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Kenttävalvoja seuraa mahdollisesti poikkeavia tilanteita. Poikkeuksista informoidaan välittömästi tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Muihin odottamattomiin tilanteisiin varautuminen on esitetty kunnostussuunnitelman taulukossa.

Tiedottaminen ja raportointi

Aloituksesta ilmoitetaan vähintään viikko ennen työn aloittamista kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa esitetään myös vastuuhenkilöt ja valvojat sekä työn toteuttaja. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään suunnitelmassa esitetyt asiat. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisen saatavilla. Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. Kunnostuksen loppuraportissa esitettävät asiat on esitetty kunnostussuunnitelmassa. Tarvittaessa valmistellaan alueelta vuosittaiset väliraportit.

Puhdistustyön ajankohta

Alustavan arvion mukaan maanrakennustöiden ja pilaantuneen maaperän kunnostustyön aloitusajankohta on syksyllä 2023. Työ tehdään vaiheittain, viimeiset purku- ja ennallistamistyöt kestävät arviolta vuoteen 2027.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 25.8.2023 sähköpostilla Heleniä. Helen ilmoitti, että asiaa on valmisteltu yhteistyössä kaupungin kanssa eikä Helenillä ole kommentoitavaa ilmoitukseen.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Hanasaaressa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Purkualueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti purkamisen vaatimassa laajuudessa. (VNA (214/2007) 2,3,4 §, YSL 135 §).

Kaivualueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa väliaikaisessa käytössä haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

Kaivualueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen väliaikaisessa käytössä. (YSL 135 §)

Alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava uudelleen alueen käyttötarkoituksen muuttuessa. (YSL 135 §)

Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia esitetyn mukaisesti. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

3. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin.

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

4. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voidaan esitetyn mukaisesti toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista.

Mikäli vedet johdetaan mereen, tulee johtamisessa ja raportoinnissa noudattaa ympäristöluvan ESAVI/12172/2022 mukaisia lupaehtoja. (YSL 155, 172 §)

5. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13, 120 §)

Välivarastointi on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pohjamaan lisäpilaantumista. (JL 13 §)

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista, niiden hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee siitä päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Nykyisessä käytössä on tarve pilaantuneen maan poistamiselle purkamisen vuoksi. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todetuista haitta-aineista ja jätteistä ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Haitta-aineiden riskit on arvioitu väliaikaiseen käyttöön. Tämän vuoksi alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava uudelleen alueen käyttötarkoituksen muuttuessa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

3. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kunnostusalue kuuluu alueeseen, jolla on voimassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa ESAVI/12172/2022 alueen työmaavesien mereen johtamiseksi tietyin ehdoin. Tämän vuoksi, mikäli käsitellyt vedet johdetaan mereen, noudatetaan ko. luvan ehtoja.

5. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 17, 32, 52, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 209 §

Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta antopäivästä.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.