Vahingonkorvaus, henkilövahinko 8.8.2023, Malmi

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on esittänyt ELY-keskukselle 14.8.2023 määrältään 2 000 euron vahingonkorvausvaatimuksen. ELY-keskus on siirtänyt vaatimuksen käsittelyn kaupungille 16.8.2023. Vaatimuksen mukaan hakija on kompastunut Karviaistie 12 kohdalla kuoppaan 8.8.2023 klo 7.30. Tien pinta on ollut vahinkohetkellä kuiva, ja sää on ollut poutainen. Vaatimuksen mukaan kuoppa on ollut vuosikausia kadulla. Vaatimuksen liitteenä on toimitettu kuva kuopasta. Hakija on pyynnöstä täydentänyt vaatimustaan 22.8.2023 toimittamalla kartan, johon vahinkopaikka on merkitty tarkasti.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapitoon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen kunnossapitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan.

Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään C-luokan mukaisesti.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikasta on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan hakijan tarkoittaman kuopan syvyys on ollut noin 3 cm ja sen halkaisija on ollut noin 30 cm. Kuoppa on paikattu kylmämassalla 17.1.2023, mutta paikkaus on tämän jälkeen purkautunut saumakohdista ja pintamassa on paikoin hävinnyt. Kuoppa on kunnossapidon selvityksen mukaan loivareunainen, kulkuväylän reunassa ja hyvin havaittavissa.

Kaupungille ole esitetty muita vahingonkorvausvaatimuksia kyseessä olevasta vahinkopaikasta. Kunnossapidon tietoon ei ole tullut palautteita vahinkopaikalla olevasta kuopasta 17.1.2023 tehdyn paikkauksen jälkeen.

Forecan Kaisaniemen mittausaseman mukaan vahinkopäivänä 8.8.2023 vahingon tapahtumisen aikaan sää on ollut pilvinen ja poutainen. Aurinko on noussut vahinkopäivänä klo 5.14.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Jalankulkija on liikenteessä tienkäyttäjä, jota sitoo tieliikennelain säännökset. Jalankulkijan on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla ollut kuoppa on korjattu 17.1.2023. Tämän jälkeen kunnossapidon tietoon ei ole tullut palautteita vahinkopaikan korjaustarpeesta. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Vahingon aiheuttanut kuoppa on ollut matala, loivareunainen, ja helposti havaittavissa sekä väistettävissä.

Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijaa havainnoimaan ympäristöään ja noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Sääolosuhteiden osalta kuoppa on ollut havaittavissa ja siten helposti väistettävissä.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.