Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Kamppi, KOy Mannerheimintie 14

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt KOy Mannerheimintie 14 tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

KOy Mannerheimintie 14
PL 940, 00100 Helsinki
Y-tunnus 3150599-2

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Kiinteistö Oy Mannerheimintie 14 omistaa kiinteistön.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kunnostettava alue sijaitsee Helsingin 4. kaupunginosassa (Kamppi) kiinteistöllä 91-4-64-14. Ilmoitusalueen pinta-ala on noin 2 600 m². Ilmoitusalue on esitetty kuvassa punaisella katkoviivalla.

Vanhojen ilmakuvien perusteella alueella on sijainnut rakennuksia vuodesta 1932 vuoteen 1956. Ilmoitusalueella sijaitseva rakennus on valmistunut tontille vuonna 1963. Rakennus on osa Forum-korttelia ja on liike-/toimitilakäytössä. Rakennus on saneerattu vuonna 2007.

Ilmoitusalue on kaavoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Kohde ollaan purkamassa ja suunnitelman mukaan tontille rakennettaan tilalle uusi toimitila- ja liikerakennus, jossa on yksi kerros vähemmän kuin nykyisessä rakennuksessa. Rakennuslupahakemuksen mukaan tulevassa rakennuksessa on kahdeksan maanpäällistä ja kaksi maanalaista kerrosta. Koko piha-alue asfaltoidaan.

Ilmoitusalue rajautuu koillis-itäpuolella Mannerheimintiehen, etelä-kaakossa Kalevankatuun ja lounais-länsipuolella sekä luoteis-pohjoispuolella naapurikiinteistörakennuksiin.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu jätteellistä maa-ainesta sekä valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen kynnysarvotasojen ylityksiä bentso(a)pyreenillä, elohopealla, öljyhiilivedyillä (C₁₀–C₄₀), koboltilla ja TEX-yhdisteillä.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Alueella ei ole tiedossa aiempia maaperän puhdistamista koskevia päätöksiä tai puhdistustöitä.

Helsingin kaupungin rakennuslupapalvelut on 8.12.2022 myöntänyt rakennusluvan (lupatunnus 4-2871-22-A) toimistorakennukselle (uudisrakennus) kiinteistölle 91-4-64-14.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 16.8.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- yleissuunnitelma (Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Mannerheimintie 14, Helsinki, Sipti Environment Oy, 3.8.2023)
- tutkimuskartta
- maanäytetulosten yhteenvetotaulukko
- laboratorion analyysitulokset
- tutkimusraportti (Ympäristötekninen maanäytteenotto Mannerheimintie 6.7.2020, Golder Associates Oy, 28.7.2020).

Ilmoitusta on täydennetty 11.9.2023 sähköpostitse. Täydennyksessä toimitettiin mm. tarkennetut tiedot ilmoitusalueen koosta, maa-ainesten poistamisen laajuudesta kiinteistöllä, tontin päällystämismateriaalista ja varavoimakoneen öljysäiliön sijainnista. Lisäksi ilmoitusta on 18.9.2023 tarkennettu siten, että maa-aineksia ei hyödynnetä ilmoitusalueella.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot muun muassa maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen Mannerheimintien puoleinen osa on täyttömaata ja vastakkainen puoli kartoittamatonta (GTK, Maankamara). Kenttähavaintojen perusteella kunnostusalueen maaperä on sekalaista täyttömaata, jossa täyttö koostuu vaihtelevasti kivestä, louheesta, hiekasta ja sorasta. Maan seassa on yksittäisiä jätekappaleita (tiili, puu, metalli, lasi). Koekuoppatutkimuksissa todennäköinen kalliopinta todettiin 0,9…1,4 metrin syvyydellä lattiatasosta.

Rakennuksen ulkopuolisten alueiden maanpinnan korkotaso on Mannerheimintien puolella noin tasolla +7,5 (N2000). Maanpinta nousee kohti länttä ja on Kalevankadulla kohteen kohdalla noin tasolla +10. Rakennuksen sisäpuolella kellaritilan lattian taso on noin +1.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Santahamina (0109103), sijaitsee noin 5,7 km päässä kohteesta kaakkoon.

Pohjavesi on todettu kohteesta n. 50 metrin etäisyydellä sijaitsevissa pohjavesiputkissa tasolla -1,5…+0,4 (N2000).

Eteläsatama sijaitsee lähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä idässä ja Kaisaniemenlahti noin 900 metrin päässä pohjoisessa.

Rakennuksen ulkopuoliset hulevedet johdetaan kaupungin hulevesiviemäriverkostoon.

Haitta-ainetutkimukset

Ilmoitusalueella on tehty ympäristöteknisiä tutkimuksia vuosina 2020 (Golder Associates Oy) ja vuonna 2022 (Sipti Environment Oy).

Vuoden 2020 maaperätutkimuksessa (Golder Associates Oy, 28.7.2020) näytteitä otettiin kuudesta kairapisteestä (S1–S6), jotka ulotettiin 0,5–1,1 metrin syvyyteen. Näytteet otettiin käsikairalla kellarin lattiaan timanttiporalla tehdyistä rei’istä. Näytteistä tutkittiin laboratoriossa öljyhiilivedyt (C₁₀–C₄₀), bensiinihiilivedyt (C₅–C₁₀), BTEX-yhdisteet ja lisäaineet (mm. MTBE, TAME, ETBE), PAH-yhdisteet ja raskasmetallit. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä (C₁₀–C₄₀), joista valtaosa oli raskaita öljyjakeita (C₂₁–C₄₀) sekä TEX-yhdisteitä ja kobolttia. Muissa tutkimuspisteissä ei todettu kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia analysoituja haitta-aineita. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin maa-aineksen seassa jätejakeita (harjateräs, puu, betoni).

Vuonna 2022 Sipti Environment Oy:n tekemässä tutkimuksessa maaperänäytteitä otettiin neljästä tutkimuspisteestä (SE10–SE13). Koekuopat ulottuivat 0,9–1,4 metrin syvyyteen. Laboratoriossa analysoitiin öljyhiilivedyt (C₁₀–C₄₀), PAH-yhdisteet ja raskasmetallit. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä ja yhdessä pisteessä kynnysarvon ylittävä pitoisuus elohopeaa. Muissa tutkimuspisteissä ei todettu kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia analysoituja haitta-aineita. Kaikissa tutkimuspisteissä todettiin maa-aineksen seassa <1–2 tilavuusprosenttia jätejakeita (tiili, betoni, lasi, puu tai rauta). Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2020 ja 2022 tutkimustulosten yhteenveto:

Pilaantuneisuus ja puhdistustarve sekä kunnostustavoitteet

Kohteeseen on suunnitteilla liike-/toimitilarakentamista. Tulevassa tilanteessa alimmassa kerroksessa tulee olemaan sosiaalitiloina toimivien väestönsuojien lisäksi varastoja ja teknisiä tiloja. Alimmalla kerrostasolla ei siis työskennellä tai oleskella jatkuvasti. Vesi ei huuhtele ylimpiä maakerroksia.

Ilmoitusalueella tehdyissä tutkimuksissa on todettu kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina öljyhiilivetyjä, TEX-yhdisteitä, bentso(a)pyreeniä sekä kobolttia ja elohopeaa. Maaperässä on todettu myös jätejakeita (tiili, puu, metalli, lasi). Kohteen maaperässä ei ole todettu alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia, mutta niiden esiintymiseen on varauduttu ennalta. Ilmoitusalueella sijaitsee varavoimakone ja siihen liittyvä öljysäiliö rakennuksen sisällä maanpinnan alapuolisessa kellarikerroksessa (K2).

Tulevan rakentamisen yhteydessä tullaan poistamaan kaikki rakennuksen alapuolinen maa-aines ja rakennuspohjaa louhitaan syvemmälle. Myös haitta-ainepitoinen maa tullaan tässä yhteydessä poistamaan. Kunnostuksen tarve aiheutuu rakentamisen vaatimasta kaivusta, sillä haitta-ainepitoisen maa-aineksen poistuttua rakentamisen vaatiman kaivun yhteydessä ei muuta kunnostustarvetta ole. Kunnostustavoitteita ei aseteta, mutta maan poisto erityisesti riskialueilla (esimerkiksi öljysäiliön alueella) toteutetaan ympäristöteknisen valvojan ohjaamana ja valvomana tämän kunnostussuunnitelman ja viranomaisen kunnostuspäätöksen periaatteiden mukaisesti.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Ilmoitusalueella tehtävien rakennustöiden yhteydessä kohteesta poistetaan kaikki puhtaat sekä haitta-aine- ja jätepitoiset maa-ainekset kallionpintaan asti ja rakennuspohjaa louhitaan syvemmälle. Kiinteistön luoteiskulmaan jäävää osaa rakennuksesta ei pureta. Kyseisellä alueella on aikanaan louhittu kallio ja lattian alusta täytetty soveltuvalla materiaalilla. Mannerheimintien puolelle jää maa-aineksesta koostuva seinämä. Muilta osin kaivanto tulee rajoittumaan vanhoihin rakenteisiin tai kallioseinämään.

Mikäli kaivettavia pilaantuneita maamassoja ei kyetä kuormaamaan välittömästi kaivujen yhteydessä, välivarastoidaan niitä tilapäisesti kaivualueen välittömässä läheisyydessä.

Mahdollisten pilaantuneiden (alemman ohjearvon ylittävien) maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Alueelta poistettavien maakuormien kuljettajille laaditaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat. Ensisijaisesti pyritään käyttämään sähköisiä siirtoasiakirjoja. Siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa.

Maamassat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kunnostuskohteessa todettuja haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Jätteet erotellaan mahdollisuuksien mukaan kaivettavista maista ja toimitetaan erikseen asianmukaiseen kierrätykseen, käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle.

Kunnostustyöt päätetään, kun maa-ainekset on poistettu kohteesta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja valvoo maan kaivutöitä ja jos pilaantunutta maata todetaan, valvoja ohjaa kunnostusta kaivun aikaisin seurantanäyttein.

Haitta-ainepitoisuuksia tutkitaan laboratoriotutkimuksin ja/tai kenttäanalysaattorilla (XRF, PetroFlag, PID). Seurantanäytteistä analysoidaan ensimmäisellä näytteenottokierroksella haitta-aineet, joita on todettu kohteessa aiemmin kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina. Tämän jälkeen analysoidaan vain ne haitta-aineet, joita kyseisellä kohdalla todetaan alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia, tai jos ohjaaminen vastaanottopaikkoihin vaatii, niin myös kynnysarvotason ylittävät pitoisuudet analysoidaan. Mikäli kunnostuksen aikana maaperässä epäillään muita haitta-aineita, varmistetaan näiden pitoisuus laboratorioanalyysein.

Maat poistetaan kallioon asti. Jos alemman ohjearvotason ylityksiä todetaan, varmistetaan eri haitta-ainepitoisen maan rajautuminen näytteenotolla.

Jos tonttirajalle jää maa-aineksesta koostuva seinämä, ja kyseisellä kaivualueella on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, varmistetaan seinämään jäävä haitta-ainepitoisuus jäännöspitoisuusnäytteenotolla. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan alkuaineet ja PAH-yhdisteet (pois lukien naftaleeni), jos niitä on kyseisellä kaivualueella todettu VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina sekä naftaleeni, TEX- ja öljy-yhdisteet, jos niitä on kyseisellä kaivualueella todettu kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa-alue aidataan ulkopuolisten pääsyn estämiseksi. Ilmoitusalue sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, joten työmaajärjestelyt ja liikennöinti suunnitellaan tarkasti ennakkoon, jotta toiminta vilkkaalla kaupunkialueella tapahtuu turvallisesti. Kyseiset suunnitelmat laaditaan kohteen rakentamista varten. Samoja periaatteita noudatetaan haitta-ainepitoisen maa-aineksen poistossa. Tarvittaessa suunnitelmia täydennetään haitta-aineiden osalta.

Haitta-ainepitoisen maan leviämisen estämiseen pölyämisen seurauksena kiinnitetään erityistä huomiota. Kunnostustyöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että maa-aineksen ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön kaivujen sekä kuljetuksen aikana estetään. Pölyävien maa-ainesten leviäminen estetään tarpeen mukaan kostuttamalla tai peittämällä ne. Kaivuja ei suoriteta erittäin kovalla tuulella tai rankkasateen aikana.

Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyömaan aiheuttamaa melua ja tärinää.

Kunnostustyössä noudatetaan yleisiä työsuojeluohjeita.

Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli kaivantoihin kertyy vesiä, otetaan vesistä näyte niiden sisältämien haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Vesinäytteestä analysoidaan akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa metallit sekä kiintoaineksen kokonaismäärä. Mahdollinen käsittelytarve arvioidaan analyysitulosten perusteella.

Viemäröintilupa haetaan erikseen viemäriverkon omistajalta. Mikäli analysoidut haitta-ainepitoisuudet alittavat viemäriverkon omistajan asettamat raja-arvot, voidaan pumpattavat vedet johtaa jätevesiviemäriverkkoon. Mikäli haitta-ainepitoisuudet ylittävät viemäriverkon omistajan asettamat raja-arvot, johdetaan vedet tarvittaessa kiintoaineen tai öljynerottimen kautta. Käsittelytarve valitaan vedessä todettujen pitoisuuksien perusteella. Vaihtoehtoisesti kaivantovedet voidaan poistaa kohteesta esimerkiksi imuautolla ja toimittaa luvanvaraiseen vastanottopaikkaan.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella.

Ilmoitusalueelta poistetaan kaikki maa-ainekset, joten hyötykäyttömahdollisuutta ei ole.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten työmaaonnettomuuksiin, myrskyihin tai rankkasateisiin pyritään valmistautumaan asianmukaisella suunnittelulla sekä tiedottamisella. Esimerkiksi polttoaine- ja öljyvuototapauksissa koneista tai säiliöistä valunut polttoaine imeytetään välittömästi turpeeseen. Vuodon seurauksena pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kohteesta asianmukaisesti.

Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristötekninen valvoja laatii työlle aloitusilmoituksen, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Kun pilaantuneen maaperän kaivutyöt on saatettu päätökseen rakentamisen vaatimassa laajuudessa, toimitetaan valvovalle viranomaiselle kaivutöiden päättymisilmoitus.

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Valvoja pitää kirjaa kohteesta otetuista näytteistä sekä kohteesta poistetuista pilaantuneen maan kuormista.

Kunnostustöiden päättymisen jälkeen kohteeseen laaditaan kunnostuksen loppuraportti, joka toimitetaan Helsingin kaupungille sekä muille sidosryhmille kahden kuukauden sisällä kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat:

- kohteen kuvaus
- viranomaisluvat ja kohteeseen asetetut kunnostustavoitteet
- näytteenoton toteutus ja näytteistä suoritetut analyysit
- kunnostuksen toteutus ja lopputulos
- alueen viimeistely
- riskinarvio (tarvittaessa)
- jälkiseuranta (tarvittaessa)
- johtopäätökset.

Loppuraportin liitteinä esitetään piirustus kunnostetuista alueista, yhteenveto kenttämittaus- ja laboratorioanalyysituloksista, laboratorion tutkimustodistukset sekä ajettujen haitta-ainepitoisten kuormien massayhteenveto.

Puhdistustyön ajankohta

Ilmoitusalueella tehtävät maankaivut ja pilaantuneen maaperän kunnostustyöt toteutetaan rakentamisen yhteydessä rakentamisen etenemisen mukaisessa aikataulussa. Kohteen purkutyöt on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2024.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta ei ole ollut tarpeen tiedottaa eikä asianosaisia ole.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut KOy Mannerheimintie 14 ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Mannerheimintie 14, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelta on poistettava maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa suurempina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai aistinvaraisen arvion mukaan haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Lisäksi ilmoitusalueella sijaitsevan varavoimakoneen ja öljysäiliön alueilla maaperästä on tutkittava vähintään öljyhiilivetypitoisuudet (C₁₀–C₄₀) ja PAH-yhdisteet. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien ja pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on tarvittaessa otettava jäännöspitoisuusnäytteet. Näytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava siten, että kaivannon seinämistä näytteet on otettava korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi mahdolliset suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

Asennetut huomio- ja/tai eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai maa-aineksessa esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-ainesten välivarastointi

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 7, 155, 172 §).

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoitusalueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä ilmoitettava asiasta kyseisen maa-alueen omistajalle. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, tulee jokaisesta kunnostusvaiheesta tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Kunnostuksesta on tiedotettava naapureille. (YSL 7 §, JL 13 §)

Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ilmoitusalueella ei ole aiemmissa maaperätutkimuksissa todettu pilaantuneita maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät vähintään valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot. Ilmoitus on kuitenkin pantu vireille, sillä alueella sijaitsee toimintoja (mm. varavoimakone ja sen öljysäiliö), joiden vuoksi pilaantuneita maa-aineksia saattaa kyseisillä alueilla esiintyä.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on tarpeen selvittää tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Ilmoitusalue on kaavoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Kohteessa on tarve haitta-ainepitoisen ja mahdollisen pilaantuneen maan poistamiselle, sillä alueella tullaan purkamaan nykyinen toimitilarakennus ja tilalle rakennetaan uusi toimitila- ja liikerakennus. Tontin luoteiskulmassa sijaitsevaa osaa rakennuksesta ei kuitenkaan pureta. Piha-alue tullaan asfaltoimaan.

Ilmoitusalueella vuonna 2020 ja 2022 tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia kobolttia, elohopeaa, öljyhiilivetyjä, bentso(a)pyreeniä ja TEX-yhdisteitä. Lisäksi kohteessa sijaitsevien toimintojen, kuten varavoimakoneen ja siihen liittyvän öljysäiliön vuoksi on varauduttu pilaantuneiden maa-ainesten esiintymiseen kyseisillä alueilla. Ilmoituksen mukaan ilmoitusalueella tehtävien rakennustöiden yhteydessä kohteesta poistetaan kaikki puhtaat ja haitta-ainepitoiset sekä jätepitoiset maa-ainekset kalliopintaan saakka. Ilmoituksen täydennyksessä (11.9.2023) on tarkennettu, että Mannerheimintien puolelle jää maa-aineksesta koostuva seinämä. Muilta osin kaivanto tulee rajoittumaan vanhoihin rakenteisiin tai kallioseinämään.

Alueella on todettu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Ilmoituksen mukaan rakennuksen sisällä kellarikerroksessa maanpinnan alapuolella sijaitsee varavoimakone ja sen öljysäiliö. Tämän vuoksi öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet on tarpeen tutkia kyseisellä alueella mahdollisten öljyvuotojen selvittämiseksi.

Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen. Ilmoituksen täydennyksen (11.9.2023) mukaan tonttirajalle mahdollisesti maa-aineksesta koostuvasta seinämästä varmistetaan haitta-ainepitoisuus jäännöspitoisuusnäytteenotolla, jos kyseisellä kaivualueella on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Ilmoituksessa esitetystä poiketen jäännöspitoisuusnäytteet on määrätty tutkittavaksi kaikkien kyseisellä kaivualueella todettujen kynnysarvojen ylittävien haitta-aineiden osalta terveysturvallisuuden varmistamiseksi.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-ainesten välivarastointi

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Jos pilaantuneen maaperän kaivantovedet eivät ole laadultaan viemäriin johtamiskelpoisia, on niiden toimittaminen tarpeen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa käsitellä kyseisiä vesiä.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoitusalueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedottaminen naapureille on tarpeen, sillä ilmoitusalueen läheisyydessä toimii paljon yrityksiä.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 205, 209 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.