Hankesuunnitelma, Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantaminen, hankesuunnitelman päivitys, liikenneliikelaitos HKL

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantaminen on välttämätöntä aseman käyttäjien turvallisuuden ja viranomaisten asettamien paloturvallisuusvaatimusten vuoksi.

Alueen asemakaavaan on kirjattu, että rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on Pelastuslaitoksen hyväksymät pelastus- ja poistumistieselvitykset maanalaisista tiloista ja muutosten vaikutuksista metron uloskäytäviin ja savunpoistoon. Maanalaiset tilat tulee suunnitella kokonaisuutena huomioiden kaava-alueen ulkopuolella olevien tilojen turvallisuus. Maanalaisissa tiloissa, naapurikiinteistöissä ja katutasolla Kaivokadun ympäristössä on suunnitteilla useita hankkeita, joiden toteuttaminen mahdollistetaan maanalaisten tilojen paloturvallisuuden parantamistoimenpiteillä.

Metron laiturialueen sähkönjakelu-, valaistus-, tele- ja turvajärjestelmät saatetaan vastaamaan nykyisiä vaatimuksia, määräyksiä ja standardeja.

Hankesuunnitelman enimmäishinnan korotustarve aiheutuu toimenpiteiden laajuuden ja erillishankintojen tarkentumisesta toteutussuunnittelun aikana, tarkoituksenmukaisesta hankkeen laajuuden kasvattamisesta, rata-alueelle tehtävistä opastin- ja turvalaitemuutoksista, ennakoitua vaativammasta toteutuksesta sekä rakennuttajakustannusten noususta ja yleisestä kustannustason noususta.

Koska Rautatientorin paloturvallisuuden parantaminen edellyttää työskentelyä myös rata-alueella, ei metroliikenne voi liikennöidä normaalisti. Hankkeen toteuttamiseksi joudutaan katkaisemaan metroliikenne aseman kohdalla kesällä 2024. Metroasema suljetaan kokonaan matkustajaliikenteeltä ja metrojunat eivät ohita asemaa lukuun ottamatta toisen raiteen lyhyitä, ennalta suunniteltuja, yöaikaan toteutettavia radan kunnossapitokaluston ja metrojunien siirtämisiä kunnossapidon turvaamiseksi.

Liikennekatkon aikana metro liikennöi Kampista länteen kuuden minuutin vuorovälillä ja Helsingin yliopiston asemalta itään viiden minuutin vuorovälillä. Liikennekatkon vaikutus joukkoliikenteen käyttäjille on merkittävä, mutta näin vuoroväli liikennöivillä osuuksilla on mahdollista pitää niin tiheänä, että vältetään metron palvelutason romahtaminen koko metroverkolla hankkeen aikana. Intensiivisellä, noin kolme kuukautta kestävällä liikennekatkolla on mahdollista rajata negatiiviset vaikutukset pääosin hiljaisempaan kesäaikaan. Liikennekatkon aikana töitä tehdään myös öisin ja viikonloppuisin.

Metron kesän 2024 liikennöintimalli tulee vahvistaa tammikuun aikana, koska kalusto-, kuljettaja- sekä kunnossapitoresurssien suunnitteluun ja valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa. Liikennekatko on tarkoituksenmukaista toteuttaa kesällä 2024, sillä seuraavina vuosina on vuorossa muita keskustaan sijoittuvia joukkoliikennejärjestelmään vaikuttavia töitä, joiden kanssa yhtä aikaa toteutettuna Rautatientorin metroaseman liikennekatkon vaikutukset kasvaisivat merkittävästi heikentäen samalla kantakaupungin saavutettavuutta.

Liitteenä 2 on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) lausunto hankkeen toteuttamistavasta.

Myös muiden kantametron tunneliasemien osalta on käynnissä investointien ohjelmointia varten alustava selvitys paloturvallisuustoimenpiteistä ja väestönsuojajärjestelmien uusimisesta ml. vaikutukset matkustajaliikenteeseen. Asemiin liittyviä tiloja on vuosien saatossa muutettu ja siten niiden paloturvallisuusratkaisut sekä kehittämistarpeet ovat osin toisistaan poikkeavia. Rautatientorin metroaseman paloturvallisuushankkeesta saadut kokemukset tullaan hyödyntämään muiden asemien perusparannusten yhteydessä.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategian mukaan liikennejärjestelmän toimivuudesta huolehditaan liikenneinvestoinneilla ja kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan. Päätösehdotus on kaupunkistrategian mukainen ja se tukee strategian tavoitteita kestävän kasvun turvaamisesta. Lisäksi strategiassa mainitaan tavoite laajasta kaupunkitasoisesta varautumisesta ja että kaupungin monimuotoiselle toimintakyvylle eri tilanteissa luodaan pohja.

Suhde muihin päätöksiin

Kaupunginhallitus hyväksyi 27.6.2022 § 513 Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantamisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta sisältäen suunnittelun, rakennustyöt sekä hankkeen aikaiset lisä- ja muutostyöt on 8 200 000 euroa kustannustasossa maaliskuu 2022.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Helsingin Rautatientorin metroasema avattiin käyttöön vuonna 1982. Metroasema sijaitsee Kaivokadun kannen alapuolella, yhdistyen Asematunneliin. Lippuhallitasolta on laituritasolle yksi liukuporrasreitti laiturin keskikohtaan.

Asematunnelin maanalaiset tilat on aikanaan rakennettu niin kuin ne olisivat avointa ulkotilaa. Kaivokadun kannen alapuolisissa tiloissa on aiempien vuosikymmenten aikana tehty lukuisia toiminnallisia muutoksia. Aiemmin teetetyssä paloturvallisuusselvityksessä tilojen savunpoistossa sekä uloskäytävien riittävyydessä on todettu puutteita jo pitkään. Toteutettujen simulointien perusteella henkilöiden turvallinen poistuminen alapuolisista tiloista palotilanteessa on vaarantunut.

Rautatientorin metroaseman käyttäjämäärän ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa suunniteltujen hankkeiden toteutuessa. Puutteellinen paloturvallisuustilanne tulee saattaa kuntoon ennen muita parannus- ja kehityshankkeita.

Liikenneliikelaitos on valmistellut paloturvallisuuden parantamisen hanketta yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa turvallinen, valoisa, energiatehokkaampi ja matkustajia paremmin palveleva metroasema.

Hankkeen toteuttaminen

Hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti hankkeessa tehdään tunneli- ja laituritasoilla savunpoistoon liittyen puhallin-, savuovi-, ja savuotsamuutoksia ja lisäyksiä. Liukuporrasreitille laituritasolle tehdään uusi savusulkuna toimiva lasiseinä automaattiovineen. Laituritason alakattoa uusitaan osin, sisältäen valaistuksen, akustoinnin ja muun tekniikan tarvittavan uudistamisen. Laituritason reunaan rakennetaan uusi savuotsa, johon integroidaan valaistusta, teknisiä reittejä, sekä vaimennus- ja opastepintaa. Liukuportaan ylä- ja alaosassa uusitaan alakatot. Sprinklerijärjestelmää uusitaan ja laajennetaan kattamaan myös laiturialue sekä tärkeimpiä teknisiä tiloja.

Hanke rajautuu metroaseman laituri- ja tunnelialueelle, poistumis- ja hyökkäysreittien alueelle, liukuportaisiin sekä teknisiin tiloihin siinä laajuudessa kuin sammutusjärjestelmiä lisätään tai uusitaan.

Työmaajärjestelyjen lähtökohtana on, että metroasema on turvallinen ja kulkureitit ovat opastettuja ja esteettömiä. Kaivokadun kannen alapuoliset tilat Kompassi- ja parvitasolla ovat käytössä muutos- ja korjaustöiden ajan.

Koska parantamistoimenpiteiden toteuttaminen vaatii työskentelyä myös rata-alueella, ei metroliikenne voi liikennöidä normaalisti tai vaihtoehtoisesti ajaa aseman ohitse pysähtymättä. Hankkeen toteuttamiseksi joudutaan katkaisemaan metroliikenne aseman kohdalla kesällä 2024 noin kolmen kuukauden ajaksi. Liikennekatkon pituuden määrityksessä on oletettu, että työtä tehdään myös öisin ja viikonloppuisin. Liikennekatkon aikana tullaan toteuttamaan myös muita kuin rata-alueelle sijoittuvia matkustajaliikennettä haittaavia työvaiheita.

Muutokset alkuperäiseen hankesuunnitelmaan

Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen alkaneessa toteutussuunnitteluvaiheessa tarkennettiin tulevan työmaan ja korjaustoimenpiteiden suunnitelmia ja vaiheistamista.

Hankkeen laajuuteen on tehty seuraavat lisäykset:

Rakennustekniset työt

• laiturialueella purku- ja muutostyöt sekä palo-osastointi liittyen entisen valvomotilan muuttamiseen Virve-laitetilaksi
• metrotunnelialueelle uudet savunohjauksen nosto-ovet 4 kpl ja liukuovet 2 kpl, ovien vaatimat louhintatyöt sekä vanhojen ovien purku
• kallioinjektoinnit ja kallion lujitus kalliopulteilla ja ruiskubetonilla
• savunohjausovien pielirakenteiden muutokset
• liukuportaan reunan ja kalliopinnan välinen levytys sprinklerijärjestelmän toimivuuden parantamiseksi
• akustiikkapaneeleiden teräsrunkojen suunnittelu ja toteutus
• palokestävien johtoteiden suunnittelu ratatunnelissa
• kompassitason henkilöstötilojen käytävän kipsilevyalakaton purku ja uusiminen
• itäisen savunpoistokuilun palosuojakanavan tukirakenteet
• poikkeusliikenteen vaatimiin sähkötöihin liittyvät rakennustekniset työt (ratasähkö ja turvalaitteet)

Talotekniset ja muut sähkötyöt

• entiseen valvomotilaan uusia sähkötiloja 3 kpl sekä näiden vaatimat muutokset LVIAJ- ja kaasusammutusjärjestelmiin
• savunpoistokuilujen sääsäleikköjen kaapelointien ja ohjausten uusiminen
• savunpoistokuilun kaapelitierakenteet/kiinnitysrakenteet ja palo-osastointivaatimukset
• ratasähkömuutokset ja poikkeusliikenteen järjestelyt
• asetinlaitteen ja turvalaitteiden (opastimen siirto) muutokset sekä laite- ja kaapelointiratkaisut

Työvaiheiden ja niiden keston selvittämisen pohjalta on todettu korjaustoimenpiteiden vaikuttavan matkustajaliikenteeseen. Edellä mainituista korjaustoimenpiteistä tunnelien savuovien uusiminen ja laiturialueen savuotsarakenteen työt estävät metrojunien läpiajon asemalla töiden aikana. Poikkeusliikenteen toimivuus ja turvallisuus edellyttää rata-alueella sellaisten ratasähkö- ja turvalaitetöiden toteuttamista, jotka eivät olleet mukana aiemmin hyväksytyssä hankesuunnitelmassa.

Aiemmin hyväksytystä hankesuunnitelmasta poiketen hankkeen ns. toisessa vaiheessa toteutettavaksi esitetty laituritason poistumistiereitin jatko parvitasolta katutasoon, hyökkäystieporrasmuutokset ja Kompassitason uudet savunpoistoluukut on rajattu nyt päätettävänä olevan kokonaisuuden ulkopuolelle. Näihin liittyvät kustannukset on siten poistettu päätettävänä olevan hankesuunnitelman kustannusarviosta. Toimenpiteiden on todettu vaativan tarkempaa suunnittelua luotettavan kustannusarvion varmistamiseksi. Suunnittelua jatketaan ja toimenpiteet toteutetaan alkuperäisessä hankesuunnitelmassa todetun mukaisesti joko osana metroaseman perusparannusta tai Kaivokadun kannen peruskorjausta, jotka molemmat on ohjelmoitu vuoden 2024 talousarviossa toteutettavaksi vuosille 2026–2028.

Liikennekatkon vaikutukset joukkoliikenteen käyttäjille

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ja HKL:lle metron operatiivista toimintaa tuottava Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ovat keväästä 2023 alkaen osana toteutussuunnittelua tarkentaneet hankkeen vaikutuksia matkustajaliikenteelle. Matkustajahaittojen minimoiminen on ohjannut toteutustavan valintaa.

Suunnittelussa on tarkasteltu mm. seuraavia vaihtoehtoja:

• VE1: työt suoritetaan metron liikennöintiaikojen ulkopuolella
• VE2: metron liikennöinti yhtä raidetta pitkin Rautatientorin aseman kohdalla pysähtyen / pysähtymättä asemalla
• VE3: liikennekatko Rautatientorin aseman kohdalla

Selvitetyistä vaihtoehdoista VE1 ei ole mahdollinen, sillä rata-alueella tehtäviä töitä ei pystytä toteuttamaan liikennöintiajan ulkopuolella (noin 4 h yöaikaan). Mm. työvaiheisiin tarvittavaa kalustoa, telineitä ja materiaaleja on käytännössä mahdotonta siirtää, rakentaa ja purkaa siten, että töiden suorittamiselle jäisi aikaa.

Metroradalla käytettävissä olevien puolenvaihtopaikkojen vuoksi yhden raiteen ajon liikennöintimalli (VE2) mahdollistaisi liikennöinnin vain 15 tai 20 minuutin vuorovälillä. HSL:n lausunnon mukaan näin pitkä vuoroväli romahduttaisi metron palvelutason ja kapasiteetin myös muualla metroverkolla niin Itä-Helsingissä kuin Espoossa. Tällöin olisi odotettavissa täysiä junia, joihin kaikki matkustajat eivät mahtuisi sekä suurista junakohtaisista matkustajamääristä johtuvaa suurempaa asema-aikojen hajontaa ja niistä johtuvia häiriöitä.

HSL:n lausunnossa todetun mukaisesti yhtä raidetta pitkin ajamalla ei saataisi hyötyjä, vaan heikennettäisiin muun metroliikenteen palvelutasoa. Pitkän yksiraiteisen osuuden suuri häiriöherkkyys heijastuisi koko metroverkolle kasvattaen riskejä liikenteen luotettavuuden heikkenemiselle. Lausunnon mukaan yhden raiteen ajo on odottamattomissa ja lyhytaikaisissa häiriötilanteissa käytetty toimintamalli, jolla voidaan hetkellisesti ylläpitää liikennepalvelua koko linjalla, mutta ei sovellu käytettäväksi pidemmän ajan poikkeustilanteisiin.

Kolmantena vaihtoehtona (VE3) tarkasteltu liikennöintimalli, jossa Rautatientorin molemmin puolin sijaitsevia Kampin ja Helsingin yliopiston asemia käytetään pääteasemina, mahdollistaa viiden minuutin vuorovälin idän ja kuuden minuutin vuorovälin lännen osuudella. Lausunnossa todetun mukaisesti täyskatkon avulla työvaiheet saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyinä, mikä mahdollistaa töiden ajoittamisen pääosin kesän hiljaiselle ajalle.

Liikennöintimallissa (VE3) läntisellä osuudella kaikki junat liikennöivät Kampin ja Kivenlahden välillä kuuden minuutin vuorovälin mahdollistaessa sujuvat kääntötoimet pääteasemilla. Itäisellä osuudella liikennöidään kahdella linjalla, joista toinen liikennöi Helsingin yliopiston ja Vuosaaren välillä ja toinen Helsingin yliopiston ja Kontulan, Myllypuron tai Itäkeskuksen välillä, riippuen Mellunmäen metrohaaralla kesällä toteutettavien peruskorjaushankkeiden vaiheistuksesta.

Edellä mainitun perusteella HSL:n ja Kaupunkiliikenne Oy:n tekemässä suunnittelussa on vaihtoehto 3 todettu tarkoituksenmukaisimmaksi liikennöintitavaksi Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantamistoimenpiteitä toteutettaessa. Hanketta ei voida toteuttaa täysin ilman vaikutuksia joukkoliikenteen käyttäjille. Liikennekatkon pituus edellyttää töiden tekemistä myös öisin ja viikonloppuisin.

Korvaava liikenne

HSL vastaa joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyiden suunnittelusta ja viestinnästä. HSL:n lausunnossa todetun mukaisesti kesällä 2024 tullaan tarjoamaan raitioliikenteessä lisäpalvelua Jätkäsaaresta Kampin ja rautatieaseman ohitse, ja tämä lisäpalvelu jo liikennöivien raitiolinjojen 2, 7 ja 9 lisäksi tuo lisäkapasiteettia yhteysvälille, jolla metro ei liikennöi.

Helsingin yliopiston ja Kampin metroasemien ympäristön maanpäälliset liikennejärjestelyt eivät mahdollista tehokasta tai laadukasta busseilla toteutettavaa joukkoliikennepalvelua. Tämän vuoksi metroliikennettä korvaavaa bussiliikennettä ei ole suunniteltu järjestettäväksi.

Aikataulu

Hanke toteutetaan maaliskuun 2024 ja maaliskuun 2025 välisenä aikana. Aseman sulku ja poikkeusliikenne toteutetaan kesällä 2024.

Hankkeen viivästyttäminen kesästä 2024 ei ole HSL:n lausunnon mukaan vaihtoehto, sillä metroliikenteen katko tulee sijoittaa hiljaisimpaan kesäaikaan, ja tulevina vuosina on vuorossa muita keskustaan sijoittuvia joukkoliikennejärjestelmään vaikuttavia töitä, joiden kanssa yhtä aikaa toteutettuna Rautatientorin metroaseman liikennekatkon vaikutukset kasvaisivat merkittävästi samalla heikentäen Helsingin kantakaupungin saavutettavuutta.

Hankkeen toteuttamisen vaatimien hankintojen, valmistelevien töiden ja kesän 2024 liikennöinnin suunnittelun vaatima aika huomioiden päätös enimmäishinnan korottamisesta tulisi tehdä tammikuun 2024 aikana. Suunnitelmien tarkentaminen ja päivitetty kustannusarvio valmistuivat marraskuussa 2023, minkä vuoksi hankesuunnitelman enimmäishinnan korotusesitystä ei ole ollut mahdollista tuoda aiemmin toimielinten käsittelyyn.

Liikennekatkon onnistumisen näkökulmasta merkittävin riski liittyy urakoitsijan valintaan, joka tulisi kyetä tekemään helmikuun 2024 alussa, jotta liikennekatkoon vaikuttavien työvaiheiden suunnittelulle ja valmisteleville töille jää riittävästi aikaa.

Suunniteltu liikennekatko on ajoitettu siten, että se osuu matkustajamäärien näkökulmasta vuoden hiljaisimmalle ajalle. Liikennekatkon on tarkoitus alkaa heti kun ruuhka-aikojen huippukuormat laskevat kesälomien seurauksena ja katko päättyy ennen kuin matkustajamäärät taas nousevat syksyllä. Mikäli liikennekatko pitenisi edes muutamalla viikolla, sen ajoitus hiljaisimmalle kesäajalle ei olisi enää mahdollista.

Katutasoon kohdistuvat metroaseman paloturvallisuuden parantamiseen liittyvät rakennustyöt suunnitellaan ja hyväksytetään erikseen myöhemmin metroaseman perusparannukseen ja Kaivokadun kannen perusparannukseen liittyvien hankkeiden yhteydessä.

Uusi kustannusarvio ja kustannusten ylitys

Nyt tehtävän päätöksen myötä hankkeen arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset päivitetyn hankesuunnitelman mukaisesti ovat enintään 14 100 000 euroa kustannustasossa syyskuu 2023.

Kustannusarvio on laadittu Talonrakennuksen kustannustietokirjan mukaisella rakennusosa-arviomenetelmällä TAKU 2023-ohjelmalla Helsingin hintatasoon (9/2023). Käytetty Haahtela-indeksi on 119,1 ja viimeisin julkaistu rakennuskustannusindeksi 9/2023 = 111,0 (2021=100).

Alkuperäisen hankesuunnitelman kustannusarvio enintään 8 200 000 euroa laadittiin rakennusosa-arviona maaliskuun 2022 hintatasoon. Päivitetyn hankesuunnitelman kustannusarvio on laskettu helmikuun 2023 panoshinnoin ja päivitetty päätöshetken yleiseen hintatasoon.

Hankkeen kustannusarvioon on sisällytetty n. 24 % riskivaraus. Hankkeeseen sisältyy tavanomaista enemmän epävarmuustekijöitä erityisesti metroliikenteen liikennekatkon vaatimien yhteensovitustarpeiden takia.

Merkittävin kustannusarvion kasvuun vaikuttanut tekijä on ollut toimenpiteiden laajuuden ja erillishankintojen tarkentuminen toteutussuunnittelun aikana. Erillishankinnoissa varaudutaan useiden metroasemaan liittyvien järjestelmien muutostöihin, korjaamiseen tai uusimiseen. Näitä ovat esimerkiksi kulunvalvonta- ja evakuointijärjestelmät.

Hankesuunnitelman enimmäishinnan korotus 5 900 000 euroa jakautuu seuraavasti:

HKL:n tulosbudjettiin vuodelle 2023 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 3 870 000 euroa, mikä sisältää suunnittelun, rakennuttamisen ja projektinjohdon kustannuksia. Hankkeen toteutus siirtyy vuodelta 2023 vuosille 2024–2025. Vuonna 2024 hankkeen kustannukset ovat arviolta 8 650 000 euroa ja vuonna 2025 4 470 000 euroa. Vuosille 2024–2025 sijoittuvat kustannukset otetaan huomioon tulosbudjetin ja talousarvion valmistelussa kyseisille vuosille.

Hankkeen käyttötalousvaikutukset

Hanke aiheuttaa 25 vuoden poistoajalla tasapoistoina n. 560 000 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin. Hankkeen on arvioitu säästävän vuodessa 25 000 euroa kunnossapito- ja energiakustannuksissa.

HSL:n perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (280.000 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (25 vuoden aikana yhteensä 4 580 000 euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon kaupungille.

Loppuosa poistoista (noin 280 000 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset 7 330 000 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin infratukena maksettavaksi. Hankkeen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 390 000 euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantamisen hankkeen HKL:n osuuden kokonaisvaikutuksen Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 570 000 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä).

Kaupunginhallituksen kannanotto

Kaupunginhallitus katsoi, että hanke olisi tullut valmistella ja tuoda päätöksentekoon etupainotteisemmin ja valmistelussa olisi tullut painottaa nykyistä vahvemmin matkustajaliikenteelle aiheutuvan haitan minimoimista.

Jos valtuusto hyväksyy päätöksen, kaupunginhallitus tulee täytäntöönpanovaiheessa kehottamaan kaupunkiorganisaatiota sekä Helsingin kaupungin liikennelaitosta ja Kaupunkiliikenne Oy:ta edistämään hanketta siten, että se luo urakoitsijoille ja muille hankkeeseen kytkeytyville toimijoille käytettävissä olevin keinoin mahdollisimman merkittävän kannustimen lyhentää metroliikenteen pysäytysaikaa esitetystä.

Toimivalta

Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää hankesuunnitelmista, joiden kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus 08.01.2024 § 4

Päätös

Käsittely

04.12.2023 Palautettiin

27.11.2023 Pöydälle

14.11.2023 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 19.12.2023 § 73

Esitys

14.11.2023 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Saara Kanto, toimitusjohtaja, puhelin: 310 20277

Päätös tullut nähtäväksi 26.01.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.