Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 30.6.2023, Kellaritie 8

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 22.8.2023 esittänyt kaupungille määrältään 835,14 euron ja osittain vielä yksilöimättömän suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on 30.6.2023 iltapäivällä osoitteessa Kellaritie ollut tuija-aitaa leikkaamassa ja kaatunut, kun hänen jalkansa on livennyt ajoradan puolella reunakiven ja asfaltin välissä olleeseen, kauhakuormaajan aiheuttamaan aukkoon.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten jalankulun tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Kellaritietä kunnossapidetään III-luokan mukaisesti.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen talvikunnossapidosta ja rakenteellisesta kunnossapidosta vastaavilta.

Selvitysten mukaan talvikunnossapitoon on reunakiveyksen siirtymästä saapunut palaute 29.5.2023. Rakenteellisen kunnossapidon antaman selvityksen mukaan reunakiven siirtyminen on ollut talvikunnossapidon yhteydessä syntynyt vaurio. Koneella on työnnetty reunatukea vasten, jolloin siirtyminen on päässyt tapahtumaan. Vaurio on sijainnut ajoradan puolella reunakiveystä. Rakenteellinen kunnossapito on selvityksen mukaan paikannut ajoradan ja reunakiveyksen välissä olleen raon kylmämassalla 8.8.2023. Kuoppa on ollut 1,5 metriä pitkä ja 10 senttimetriä leveä. Vaurio on ollut pienehkö ja sijainnut ajoradan reunassa, jolloin sen ei ole katsottu aiheuttaneen erityistä vaaraa.

Kaupungille ei ole tullut vahinkopaikalta muita vastaavia vaatimuksia. Palautteita reunakiven siirtymästä on kirjattu yhteensä kolme kappaletta, ennen vahinkoa 29.5.2023, ja vahingon jälkeen 13.7.2023 ja 17.8.2023.

Ilmatieteenlaitoksen Kumpulan säähavaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan sää on vahinkopäivänä ollut helteinen, kello 13.00 mitattu lämpötila on ollut 27,4 °C ja sää on ollut selkeä ja poutainen. Katu on ollut kuiva.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, vaaran ja vahingon välttämiseksi jalankulkijan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta varsinkin kuljettaessa muulla kuin jalankulkuun osoitetulla alueella. Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Ajoratoja ei kunnossapidetä jalankulkua silmällä pitäen. Vahinkopaikalla Kellaritiellä jalkakäytävä on toisella reunalla ajorataa kuin missä vahinko on tapahtunut.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kaupunki määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.

Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio tai muu kuoppa vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kaupungille on tullut ilmoitus reunakiven siirtymästä 29.5.2023. Paikkaus vahinkopaikalla on tehty 8.8.2023. Siirtyneen reunakiven ja asfaltin välinen rako on ollut matala ja kapea, se on sijainnut ajoradalla sellaisessa kohtaa, ettei sen ole katsottu aiheuttaneen ajoneuvoille sellaista haittaa, että olisi tullut ryhtyä kiireellisiin kunnossapidon toimenpiteisiin. Siirtymän aiheuttama rako ei ole aiheuttanut liikenneturvallisuutta vaarantavia tai korjausta edellyttäviä vaurioita ajoradalla. Vahinkokohdalla ei ole jalkakäytävää, vaan jalkakäytävä on toisella puolella katua, joten vahinkokohtaa ei myöskään kunnossapidetä jalankulun tarpeita varten. Kaupungille ei ole tullut muita hakemuksia kuin hakijan vaatimus.

Säätila huomioiden vahingonkärsijällä on valaistuksen puolesta ollut mahdollisuus havaita katupäällysteen epätasaisuudet. Kaupunki katsoo, että vahinkopaikalla ollutta matalaa epätasaisuutta ei voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä ja epätasaisuus on ollut havaittavissa sekä väistettävissä. Katu on kunnossapitolain mukaisessa liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Asiassa saadun selvityksen perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.