Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-31-9903-25, Ruukinlahdenpuisto, Lauttasaari, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki

Kaupunkiympäristön toimiala

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit

PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus 0201256-6

**********

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 31. kaupunginosassa (Lauttasaari) Ruukinlahdenpuiston länsiosassa kiinteistöllä 91-31-9903-25. Alueen pinta-ala on noin 21000 m².

Ilmoitusalue on nykyisin puistoaluetta, jota halkoo muutama kevyen liikenteen väylä. Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa: Valtaosalla alueesta on voimassa oleva asemakaava (4866), jossa alue on merkitty puistoksi (P). Asemakaava on tullut voimaan vuonna 1961. Alueen pohjoisosassa on voimassa oleva asemakaava (2948), jossa alue on myös merkitty puistoksi (P). Asemakaava on tullut voimaan vuonna 1950. Ilmoitusalueelle on 22.3.2022 hyväksytty asemakaavan muutos, joka koskee noin 6 000 m²:n laajuista aluetta alueen sisällä. Asemakaavan muutos mahdollistaa tekonurmipäällysteisen pallokentän sekä talvikautisen ylipaine- eli kuplahallin sijoittamisen puiston alueelle. Asemakaavamuutosalue muuttuu samalla puistosta urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Kaavamuutosalueen ulkopuolelle puiston länsiosaan on lisäksi suunnitteilla lumen välivarastointialue, hulevesikosteikko. Lisäksi Länsiväylän varren meluvallia kavennetaan.

Ilmoitusalueen länsiosa on ollut viljelysmaata 1930-luvulta 1960-luvun alkuun, jolloin Länsiväylän rakentaminen aloitettiin. Itäosa on ollut osittain merenpohjaa, josta täyttö on edennyt nykyiselle laajuudelle Länsiväylän valmistumisen aikoihin. Samoihin aikoihin alue on rakennettu puistoalueeksi. 2000-luvun vaihteessa puistossa on tehty muutostöitä ja alueen pohjoisreunalle on tuotu täyttömaata muun muassa Länsiväylän meluvallin rakentamiseen. Puiston länsipuolella on ollut myös samoihin aikoihin varastotoimintaa nykyhetkeen asti.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Alueen maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettiin haitta-aineiden (kupari, PAH-yhdisteet ja PCB-yhdisteet) valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten alempien tai ylempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikköön 23.8.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Ruukinlahdenpuiston länsiosa, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 22.8.2023, Ramboll Finland Oy.

Ilmoitusta on täydennetty 13.9.2023 toimitetulla riskinarvion täydennyksellä, jonka liitteenä on päivitetty kaivualuekartta (1510071173-02) sekä lisäksi kaivualueita koskevalla tarkennuksella 14.9.2023.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maanpinta on noin tasolla +2…+4 metriä. Alueen pohjoisreunassa on täyttömaasta koostuva meluvalli. Maaperän pintakerros on täyttömaata. Pohjoisosassa täyttömaakerroksen paksuus on yli kolme metriä ja etelässä 1–3 metriä. Täytön alla on joko sorasta ja hiekasta tai savesta koostuva kerros. Alueen maanpeitteen kokonaispaksuus on noin 10–15 metriä.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pintavedet ovat kohteen etelä- ja pohjoispuolella kulkevat avouomat. Länsiväylän pohjoispuolella sijaitsevat Lemislahti ja Seurasaarenselkä.

Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus

Alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuosina 2021 ja 2022. Tutkimuksissa todettiin valtioneuvoston asetuksen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuus kuparia yhdessä maanäytteessä. PAH-yhdisteitä todettiin yhdessä näytepisteessä ylemmän ja alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Lisäksi alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä todettiin yhdessä maanäytteessä. PCB-yhdisteitä todettiin alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kolmessa maanäytteessä. Lisäksi maanäytteissä todettiin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia metalleja, PAH-yhdisteitä ja PCB-yhdisteitä.

Kahdessa koekuopassa todettiin jätejakeita (tiili, betoni) koko näytteenottosyvyydellä 0–3 metriä. Jätejakeita todettiin lisäksi pieniä määriä vähintään yhdellä syvyydellä kaikissa koekuopissa lukuun ottamatta kolmea koekuoppaa. Pistävää tai tunkkaista hajua todettiin kuudessa koekuopassa. Yhdessä koekuopassa todettiin lievää öljyn hajua.

Pilaantunutta maata todettiin alueen pohjoisosassa Länsiväylän meluvallin täyttömaassa sekä alueen keskiosissa tulevan kuplahallin koillisosassa sekä lumen välivarastointialueella. Pilaantunutta maata on todettu pääosin syvyyksillä 0–1 sekä 1–2 metriä.

Nykyisten rakennussuunnitelmien perusteella alueelta tullaan kaivamaan noin 25000 m³ (noin 50000 tonnia) maata. Tutkimustulosten perusteella tehdyn massamääräarvion mukaan haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvon ylittää noin 750 m³ (1500 tonnia), alemman ohjearvon ylittää noin 1100 m³ (2200 tonnia) ja kynnysarvon ylittää noin 2850 m³ (5700 tonnia) maa-aineksia.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon. Kohde sijaitsee puistoalueella, joten viitearvoina käytetään alempia ohjearvoja. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Kohteeseen tulee tekonurmikenttä jalkapalloilua varten, asfaltoitu kenttä koripalloilua ja muita urheilutoimintoja varten sekä puiston viheralueita.

Rakentamisen vaatimat kaivualueet ja niiden alustavat kaivusyvyydet on esitetty kaivualuekartassa. Tulevilta kaivualueilta poistetaan maata vaihtelevasti 0,5–2,5 metrin syvyydelle ja näille alueille tulee vähintään 0,5 metrin pilaantumaton kerros tulevasta maanpinnasta alaspäin. Näille syvyyksille on mahdollista, että haitta-aineita (esimerkiksi PCB-yhdisteitä) jää yli alemman ohjearvon olevissa pitoisuuksissa. Lisäksi alueen koillisosaan tutkimuspisteen RF111 kohdalle, jossa ei kaiveta rakentamisen vuoksi, on mahdollista, että PCB-yhdisteitä jää 0,3 metrin syvyydelle. Asia varmistuu jäännöspitoisuusnäytteenotolla. Hulevesikosteikon alueelle tulee uoman osalta kaivua. Kaivusyvyydet eivät ole tiedossa vielä, mutta massamäärät on laskettu 2–3 metrin kaivusyvyyden mukaan.

Kohdekohtaisessa riskitarkastelussa pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on arvioitu viitearvovertailua tarkemmin. Puhdistustarpeen arvioinnissa on käsitelty haitta-aineita, joita alueen maaperässä on tutkimuksen yhteydessä todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin kupari, antraseeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, fenantreeni, fluoranteeni, sekä PCB-yhdisteet.

Tilanteesta laadittiin käsitteellinen malli. Kulkeutumisriskin, terveysriskin ja ekologisen riskin arviointien perusteella kohteen maaperässä todetuista kriittisistä haitta-aineista todettiin aiheutuvan mahdollisia haittoja ja riskejä niistä haitta-aineista, joita esiintyy alueen pintamaassa. Syvemmällä maaperässä todetuista haitta-aineista aiheutuvat haitat ja riskit ovat niin vähäisiä, että alueella ei ole riskiperusteista puhdistustarvetta.

Alueen maaperä puhdistetaan pintamaan (0–0,3 metriä) osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin alempiin ohjearvoihin. Lisäksi alueen tulevan rakentamisen aikana alueelta poistetaan pilaantuneet maat (alemman ohjearvon ylittävät) rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Riskinarvioinnissa todettiin, että maaperän pintamaissa todetut haitta-aineet aiheuttavat riskin altistumiselle suoran kosketuksen ja pölyn hengittämisen kautta. Riski, että alueella oleskelevat ovat suorassa kosketuksessa pilaantuneeseen maaperään, tai että pilaantunut maaperä pölyää, poistetaan poistamalla pintamaat 0,3 metrin syvyydelle tulevan maanpinnan tasosta. Tämä tarkoittaa käytännössä vain aluetta tutkimuspisteiden VAH2 ja RF111 ympäristössä. Alueella tutkimuksissa todetuilla muilla pilaantuneilla alueilla kaivetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa vähintään 0,5 metrin syvyyteen, joten pilaantuneet maat poistetaan rakentaminen vaatimassa laajuudessa.

Rakentamisen vaatiman kaivun alueelle tuleva jalkapallokenttä tulee olemaan tekonurmea, joten maan kuluminen tai eroosio ei ole ongelma tällä alueella. Alueen koillisosaan, jossa pilaantuneet maat poistetaan 0,3 metrin syvyydelle, perustetaan niitty, asennetaan maakiveä ja säilytetään nykyistä kasvillisuutta sekä kosteikkoa. Tämä estää eroosiota ja kun alue on oikein rakennettu eroosiolle ei ole riskiä.

Hulevesikosteikon alueella kunnostustavoite on sama kuin muualla ilmoitusalueella. Tulevan hulevesikosteikon alueella todetut haitta-aineet, joiden pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, ovat PAH-yhdisteitä. Nämä yhdisteet ovat hyvin niukkaliukoisia tai niukkaliukoisia ja kulkeutumattomia, joten riskiä haitta-aineiden merkittävälle kulkeutumiselle veden mukana ei ole. Hulevesikosteikko on kauttaaltaan kasvipeitteinen tai kivetty, ja myös kivipinta kasvittuu käytön myötä. Vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta suotopadon läpi edelleen kohti itäosan kosteikkoa ja sitä kautta purkuputkeen. Nyt rakennettavalla osuudella on yksi suotopato, ja jo toteutetussa osassa on rakennettu sekä toinen laskeutusallas että toinen suotopato. Suotopadoissa on biohiilisydän puhdistamassa vesiä.

Mikäli alueella todetaan rakentamisen aikana aikaisemmista tutkimuksista poikkeavaa pilaantuneisuutta (selvästi korkeampia pitoisuuksia aikaisemmin todettuja haitta-aineita tai aikaisemmin todentamattomia haitta-aineita), arvioidaan niiden osalta pilaantuneisuus ja puhdistustarve uudelleen.

Kunnostuksen kestävyyden arvioinnin perusteella kestävin vaihtoehto on sekä ympäristöllisten, yhteiskunnallisten sekä taloudellisten tekijöiden puolesta massanvaihto riskiperusteisesti.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla kaivutöiden yhteydessä. Haitta-aineita sisältävä maa-aines poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa kunnostustavoitteiden mukaisesti. Pilaantuneet, ei hyödyntämiskelpoiset maa-ainekset toimitetaan ulkopuoliseen luvanvaraiseen loppusijoituspaikkaan. Hyödyntämiskelpoiset maa-ainekset hyödynnetään suunnittelualueella mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan.

Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai kasataan kunnostusalueelle mahdollisia jatkotutkimuksia varten ennen kuljetusta loppusijoitukseen. Kohteen alueella ei varastoida pilaantuneita maa-aineksia.

Pilaantuneet maat kaivetaan niin sanottuna lajittelevana kaivuna. Suuret kivet ja mahdolliset selvät jätejakeet erotellaan kaivun aikana. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat tai jätteet pidetään erillään kaivun aikana. Maat luokitellaan ennen kaivutöitä ja/tai kaivutöiden yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella.

Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla. Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa maaperän pilaantuneisuutta, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu laboratorioanalyysien avulla.

Kaivetut pilaantuneen maat ja jätteet toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin kuljetuksen ajaksi. Vastaanottopaikka/-paikat ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle.

Jätelain (646/2011) 121§:n mukaan pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa.

Kaivannot täytetään alueen rakentamisen vaatimaan tasoon.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua, valvoo kunnostusta ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi otetaan tarvittaessa seurantanäytteitä. Näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella aiemmissa tutkimuksissa todettujen pitoisuudeltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Lisäksi analysoidaan sellaiset muut haitta-aineet, joita on aistinvaraisesti arvioiden syytä epäillä. Maanäytteitä otetaan vähintään 1 näyte / 1000 m³ kaivettavaa maata mukaan lukien tutkimusvaiheessa otetut näytteet.

Pilaantuneiden alueiden kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla vähintään yksi edustava kokoomanäyte kaivannon pohjasta noin 100 m²:n aluetta kohti ja kaivannon seinämistä maalajikohtaisesti jokaista noin 30 metriä kohden.

Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan aiemmissa tutkimuksissa todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet sekä mahdolliset kaivutöiden aikana todetut alustavasta tutkimuksesta poikkeavat muut haitta-aineet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Eristys- ja huomiorakenteiden tarkoitus on estää haitta-aineiden kulkeutumista takaisin kunnostetulle alueelle tai havainnollistaa puhtaiden ja pilaantuneiden maa-ainesten rajapinnan sijaintia.

Huomiorakenne asennetaan kaivannon seinämiin ja/tai pohjalle, mikäli kunnostuskaivannon seinämissä ja/tai pohjalla todetaan haitta-aineita alemman ohjearvon ylittävissä pitoisuuksissa. Huomioverkkona voidaan käyttää maanrakentamisessa yleisesti käytössä olevista rakennusmateriaaleista poikkeavaa muoviverkkoa. Mahdollisten huomiorakenteiden sijainti esitetään loppuraportissa.

Alueella ei ole tiedossa eristysrakenteita vaativaa pilaantuneisuutta. Mikäli työn aikana maaperässä todetaan helposti kulkeutuvia haitta-aineita, arvioidaan tapauskohtaisesti eristysrakenteen tarve ja tarvittaessa suunnitellaan ja toteutetaan eristysrakenne.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy pilaantuneen maaperän kunnostustyömaa-alueille estetään aitaamalla kunnostettava alue. Aitaan kiinnitetään pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavia kylttejä.

Työturvallisuusasioiden valvominen kuuluu rakennushankkeen päätoteuttajalle (urakoitsijalle). Ennen kunnostustöiden aloittamista hankkeeseen laaditaan erillinen työsuojelusuunnitelma.

Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli kaivantoihin kertyy vettä kunnostusta/rakentamista haittaavassa määrin, kaivantoja kuivatetaan. Kaivantoja pidetään tarvittaessa kuivana pumppaamalla. Pilaantumattomien alueiden kaivantovedet johdetaan joko suoraan maaston tai hulevesiviemäriin. Vedet johdetaan Helsingin kaupungin työmaavesiohjeen mukaisesti niin, että johdettavan veden raja-arvoina ovat kiintoaineelle 300 mg/kg, öljyhiilivedyille 5 mg/l ja pH:lle 6–9. Kaivannoista, joissa on maaperässä todettu alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, mahdolliset kaivantojen kuivatusvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Vedet käsitellään ja johdetaan viemäriin HSY:ltä haettavan viemäröintiluvan mukaisesti. Kaivannoista pumpattava vesi käsitellään aina kiintoaineen erotuksella. Tarvittaessa vesi esikäsitellään ennen johtamista esimerkiksi öljynerottimella, aktiivihiilisuodatuksella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä.

Kaivantoihin kertyvästä vedestä otetaan vesinäytteet ennen kaivantojen kuivatuksen aloittamista. Mikäli kaivantovedelle tarvitaan esikäsittelyä ennen johtamista, laadunvalvontanäytteet otetaan käsitellystä vedestä. Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa: pH, kiintoaine, öljyhiilivedyt (C₁₀-C₄₀), metallit suodatetusta vesinäytteestä (ns. PIMA-metallit, VNa 214/2007) ja PAH-yhdisteet. Jos alueen maaperässä todetaan myöhemmin kunnostustavoitteen ylittäviä pitoisuuksia muita haitta-aineita, analysoidaan myös näiden haitta-aineiden pitoisuudet kaivantovesistä.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Ilmoitusalueella ei välivarastoida pilaantuneita maita. Alueella kaivannon viereen voidaan kasata tarvittaessa lyhytaikaisesti pieniä määriä pilaantuneita kaivumassoja esimerkiksi laboratorioanalyysien keston, kuljetusten tai vastaanottopaikan järjestämisen vaatiman ajan. Varastokasat peitetään tarvittaessa, jos on riski haitta-aineiden leviämisestä tai niille altistumisesta. Kynnysarvomaita välivarastoidaan alueella rakennustöiden aikana.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostusalueen täytöissä voidaan hyödyntää alueelta kaivettuja maa-aineksia, jotka ovat geoteknisesti käyttötarkoitukseensa sopivia. Hyödyntäminen toteutetaan huomioimalla YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kynnysarvomaita hyödynnetään alueella, jossa on jo valmiiksi kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Haisevia maa-aineksia ei hyödynnetä. Alueella hyödynnettävät kynnysarvomaat peitetään vähintään 0,5 metrin paksuisella pilaantumattomalla (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) maa-aineskerroksella. Maa-ainesten mahdollinen hyödyntäminen dokumentoidaan ja raportoidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Kunnostustyön aikana mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tilanteisiin on esitetty varautumissuunnitelma.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään ainakin:

-tiedot kaivetuista pilaantuneista maista (määrä, sijainti, pitoisuudet)

-tiedot huomio- ja eristysrakenteista

-tiedot alueelta poistetuista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)

-tiedot hyötykäytetyistä massoista

-tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset)

-tiedot työskentelyolosuhteista

-pumpatun ja käsitellyn veden määrä

-erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista, syyt poikkeamiin

Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kunnostuksen päätyttyä laadittavassa loppuraportissa käsitellään seuraavat asiat:

-tunnistetiedot

-työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot

-kunnostustyön toteutus

-kaivettujen ja poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet sekä sijoituspaikat

-toteutuneet kaivualueet ja kaivusyvyydet kartalla

-analyysitulokset alueittain, maaperään jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuudet sekä näytteenottopaikkojen sijainnit kartalla

-analyysitulokset taulukoituna

-kirjanpitotiedot poistetuista jäte-eristä ja pilaantuneista maa-aineksista, yhteenveto siirtoasiakirjoista

-hyötykäytettyjen massojen määrä, laatu ja sijainti

-kunnostetuille alueille jääneet pilaantuneet massat, niiden määrä, pitoisuudet ja sijainti sekä rakennetut huomio- ja eristysrakenteet

-mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta tai päätöksestä

- yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista sekä kaivantoveden johtamisesta ja käsittelystä

-tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellista tilanteista

-kunnostuksen aikataulu

-arvio tavoitteiden toteutumisesta

-mahdollinen riskitarkastelu

-jälkiseurantasuunnitelma tarvittaessa

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön loppumisesta.

Kunnostustyön aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti vähintään viikkoa ennen kunnostustyön aloittamista Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa esitetään myös kunnostuksen vastuuhenkilöt ja valvojat.

Puhdistustyön ajankohta

Alustavan arvion mukaan maanrakennustöiden ja pilaantuneen maaperän kunnostustyön aloitusajankohta on aikaisintaan lokakuussa 2023.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Ruukinlahdenpuiston alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja ilmoituksessa esitettyjen sekä seuraavien periaatteiden mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §)

Rakentamisen vaatimien kaivualueiden ulkopuolella pintamaan ylimmässä 0,3 metrin kerroksessa haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta luontaista taustapitoisuutta. Lisäksi maaperän puhdistustavoitteet pintakerroksessa 0,3–0,5 metriä ovat alemmat ohjearvot rakentamisen vaatimien kaivualueiden ulkopuolella. Kuitenkin lasten leikkipaikoilla tulee maaperän ylimmässä 0,5 metrin kerroksessa alittua haitta-aineiden kynnysarvopitoisuudet tai arseenin osalta luontainen taustapitoisuus. (YSL 135 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

Hulevesilammikoiden kaivualueiden reunojen ja pohjan haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa kynnysarvot 0,5 metrin paksuisessa kerroksessa. Haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja tai arseenin osalta luontaista taustapitoisuutta 0,5 metriä lähempänä vesiaihetta. Mikäli hulevesilammikon pohjassa ja reunoilla ei ole tiivistä rakennetta, haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia tulee kuitenkin lisäksi poistaa niin syvältä, että mahdollisten hoitotoimenpiteiden aikaisten kaivutöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään pilaantuneita maa-aineksia. (YSL 135 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot tai arseenin osalta luontaista taustapitoisuutta, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. Mikäli lisätutkimuksissa tai puhdistustöiden aikana todetaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia säilytettävän kasvillisuuden alueella, tulee haitta-aineiden aiheuttamat riskit arvioida erikseen. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikölle. (YSL 135 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin osalta luontaisen taustapitoisuuden. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot. Kyseiset maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

Mikäli alueella todetaan lisätutkimuksissa tai rakentamisen aikana selvästi korkeampia pitoisuuksia aikaisemmin todettuja haitta-aineita tai maaperän pilaantuneisuutta aiemmin todettua selvästi laajemmalla alueella, on pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava uudelleen. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arvioinnit on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista kyseisellä paikalla. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (YSL 135 §)

Jos alueelle rakennetaan rakennuksia, tulee maaperän puhdistustarve rakennusten kohdilla arvioida erikseen. Arvio tulee toimittaa tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista kyseisellä paikalla. (YSL 135 §, VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Rakentamisen vaatimien kaivualueiden ulkopuolella on tehtävä lisätutkimuksia riittävästi ilmoituksessa esitetyn lisäksi siten, että näiden alueiden haitta-ainepitoisuudet ja aluerajaukset saadaan luotettavasti selvitettyä. Erityisesti tutkimuspisteiden VAH2 ja RF111 ympäristössä tulee riittävin tutkimuksin selvittää pilaantuneen alueen laajuus. (YSL 6 §)

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisellä tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla. (YSL 6 §)

Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Hulevesikosteikon alueen huomioverkon osalta huomioverkon asentamisen hyödyt on arvioitava erikseen. Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon tai kunnostustavoitteen, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12,13 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä ilmoituksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti ja niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Voimakkaasti haitta-aineelta haisevien maamassojen välivarastointia alueella on vältettävä. Välivarastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden ajan. (JL 13 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

Vain tutkitusti puhtaita kaivantovesiä voidaan imeyttää pilaantumattomaan maaperään tai johtaa hulevesiviemäriin. Vesien johtamiselle tulee olla maanomistajan hyväksyntä. Kaivantovedet on imeytettävä siten, että imeytys ei lisää haitta-aineiden kulkeutumista alueen orsi- tai pohjaveteen eikä lisää orsi- tai pohjaveden mukana aiheutuvaa haitta-aineiden kulkeutumista. Veden johtaminen ei saa aiheuttaa veden purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa ympäristölle. Johtamisesta on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen vesien johtamista. Vesinäytteistä on tutkittava ennen johtamisen aloittamista niiden vesiliukoisten haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperätutkimuksissa on aiemmin todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. Vesinäytteistä tulee tutkia riittävästi myös PCB-yhdisteiden pitoisuuksia ilmoituksessa esitettyjen haitta-aineiden lisäksi. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

7. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Alueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi maaperän puhdistustyön aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistustyön valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Lisätutkimusten ja varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kunnostustavoitteet on määritetty viitearvovertailun perusteella tarkennetulla riskinarviolla maaperän pintakerrokselle. Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Maa-aineksia kaivetaan rakentamisen vaatiman kaivun vuoksi suurella osalla aluetta 0,5–2,5 metriä. Näille alueille tulee vähintään 0,5 metrin pilaantumaton kerros tulevasta maanpinnasta alaspäin. Mikäli alueella hyödynnetään kynnysarvomaita, ilmoituksen mukaan hyödynnettävät kynnysarvomaat peitetään vähintään 0,5 metrin paksuisella pilaantumattomalla (haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon) maa-aineskerroksella. Näin ollen mahdollisia muita määräyksiä pintamaan puhtaudesta ei ole tarpeen erikseen asettaa. Kestävän riskinhallinnan sosiaalisten tekijöiden vuoksi on tarpeen asettaa pintamaalle puhtaustavoitteita. Muille alueille on määräyksessä asetettu pintamaalle puhdistustavoitteeksi kynnysarvot 0,3 metrin pintakerroksessa alueella todettujen bentso(a)pyreenin, PCB- yhdisteiden, elohopean ja lyijyn haitallisten ominaisuuksien vuoksi. Kestävän kunnostuksen tavoitteiden suosituspitoisuuden mukaisesti mahdolliselle tulevalle leikkipaikalle kunnostustavoitteeksi on asetettu kynnysarvot.

Hulevesialtaiden suoraan huleveden kanssa kosketuksissa oleville pinnoille on asetettu maaperän puhtausvaatimukseksi kynnysarvot. Vaikka kohteessa todetut haitta-aineet eivät ole ilmoituksen mukaan kulkeutuvia, ne voivat liikkua veden mukana kiintoainekseen sitoutuneena. Määräyksessä on lisäksi edellytetty hulevesialtaiden riittävää etäisyyttä haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittävään maa-ainekseen, ettei mahdollisten huoltotöiden kaivujen aikana ole tarvetta pilaantuneen maa-aineksen kaivuun, mikäli rajapinta ei ole selvästi erotettavissa. Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esimerkiksi asennettujen putkien kautta käyttöveteen. Myöskään putki- ja kaapelikaivantojen täytöissä ei saa käyttää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot.

Alueella on tutkimuksissa todettu korkeintaan ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina PAH-yhdisteitä ja korkeintaan alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina kuparia, PAH-yhdisteitä ja PCB-yhdisteitä sekä kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina metalleista mm. elohopeaa ja lyijyä. Selvästi korkeammilla pitoisuuksilla tarkoitetaan määräyksessä seuraavan valtioneuvoston asetuksen haitta-aineiden vertailuarvon ylittymistä. Fenantreenin ja fluoranteenin sekä PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuksien osalta arviointitarve on viimeistään silloin, kun kyseisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät ohjeelliset vaarallisen jätteen pitoisuusrajat. Arvioinneissa on otettava huomioon myös tilanteet, joissa haitta-ainepitoiset alueet ovat sekä laajempia että haitta-ainepitoisuudet korkeampia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen, mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Ilmoituksessa ei ole erikseen tarkasteltu mahdollisten rakennusten alueiden puhdistustavoitteita, joten tarvittaessa puhdistustarpeen arviointia on täydennettävä tältä osin.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Rakentamisen vaatimien kaivualueiden ulkopuolella on todettu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia. Koillisosaan perustetaan niitty, asennetaan maakiveä ja säilytetään nykyistä kasvillisuutta sekä kosteikkoa. Lisätutkimuksia on edellytetty, että pilaantuneen alueen laajuus saadaan määritettyä ja määräyksen 1. mukainen pilaantumattoman maan kerros (haitta-ainepitoisuudet kynnysarvon alittavia) istutettavan kasvillisuuden kohdilla on riittävä.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteiden tutkimisella varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Määräykset ovat tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä lisätä haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä. Näin ollen vain tutkitusti puhtaita vesiä voi johtaa pilaantumattomaan maaperään. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon. Lisäksi veteen liukenemattomat haitta-aineet voivat liikkua kiintoainekseen sitoutuneena.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, tämän vuoksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

Joitakin haitta-aineita kynnysarvopitoisuuksina sisältävien maa-ainesten hyötykäyttöä on rajoitettu kyseisten haitta-aineiden haitallisten vaikutusten vuoksi.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen, mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden uusien tai yllättävien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella.

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 17, 32, 52, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 209 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa 5 vuotta antopäivästä.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.