Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-35-108-2, Käräjätuvantie 3, Helsingin kaupunki

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Helsingin kaupunki omistaa kiinteistön. Alue on tällä hetkellä vuokrattu.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kunnostettava alue sijaitsee Helsingin 35. kaupunginosassa (Tuomarinkylä) kiinteistöllä 91-35-108-2, osoitteessa Käräjätuvantie 3. Ilmoitusalueen pinta-ala on noin 7 700 m². Ilmoitusalue on esitetty alla punaisella värillä rajattuna.

Ilmakuvien perusteella ilmoitusalueen läpi on mennyt polku tai pieni tie 1960-luvulta lähtien. Aluetta on mahdollisesti käytetty varastointiin. Kiinteistölle on rakennettu 1980-luvulla monitoimitalo, joka purettiin vuonna 2020.

Voimassa olevassa asemakaavassa (12093) kunnostuskohde on pääosin merkitty julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Ilmoitusalueelle rakennetaan uutta päiväkoti- ja leikkipuistorakennusta. Rakennustyöt alkoivat kesällä 2023. Maanrakennustöiden yhteydessä todettiin jätteellistä maa-ainesta, minkä vuoksi kohteessa suoritettiin maaperän pilaantuneisuustutkimus. Jätteellisessä maa-aineksessa todettiin valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyn ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kuparia ja sinkkiä, alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia antimonia, elohopeaa, lyijyä ja PAH-yhdisteitä sekä kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia antimonia, arseenia, kadmiumia ja lyijyä.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Alueella ei ole tiedossa aiempia maaperän pilaantuneisuustutkimuksia tai maaperän puhdistamista koskevia päätöksiä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 24.8.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- yleissuunnitelma (Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Käräjätuvantie 3, Ramboll Finland Oy, 23.8.2023)
- maaperätulosten koontitaulukko (liite 1)
- laboratorion analyysitodistukset (liite 2)
- maaperän taustapitoisuudet (GTK, 2023) (liite 3)
- tutkimuspistekartta (piirustus 1).

Ilmoitusta on täydennetty 1.9.2023 sähköpostitse. Täydennyksessä toimitettiin mm. tiedot ilmoitusalueen koosta, piha- ja liikennealueiden rakennekerroksista, kaivettavien pilaantuneiden maa-ainesten määrästä ja alueelta kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä. Lisäksi täydennyksen liitteenä on toimitettu tarkemmat piirustukset piharakenteista (Päiväkoti, Käräjätuvantie 3, Piha-alueiden rakennekerrokset, Morena, 31.8.2023). Lisäksi ilmoitusta täydennettiin 28.9.2023 tarkentamalla vesien johtamiseen liittyviä tietoja. Täydennyksessä toimitettiin liite, jossa on esitetty jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien raja-arvot.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa on esitetty tiedot muun muassa maaperästä, pohja- ja pintavedestä sekä tehdyt haitta-ainetutkimukset.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio

Pintamaassa todettiin valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia antimonia ja arseenia, mistä antimonipitoisuus (2,1 mg/kg) ylitti alueen suurimman suositellun taustapitoisuuden (SSTP) (0,5 mg/kg). Arseenipitoisuudet pintamaassa vaihtelivat välillä 6,1…7,8 mg/kg ja ne alittivat SSTP-arvon (8,4 mg/kg). Muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet jäivät alle kynnysarvotason.

Kolmessa tutkimuspisteessä noin 1,5–2 metrin syvyydellä todettiin 0,3–0,5 metrin paksuinen tumma, jätejakeita sisältävä maakerros. Kyseisessä kerroksessa todettiin metalleja yli ylemmän ohjearvon (Cu ja Zn), yli alemman ohjearvon (Sb, Hg ja Pb) sekä yli kynnysarvon (Sb, As, Cd ja Pb). Lisäksi kerroksessa todettiin PAH-yhdisteitä yli alemman ohjearvon ja kynnysarvon.

Ilmoitusalueelta todettuja haitta-aineiden enimmäispitoisuuksia on verrattu kynnysarvoihin ja suurimpiin suositeltuihin taustapitoisuuksiin (SSTP) sekä verrattu ekologisin perustein (SHPeko) ja terveysperusteisesti (SHPter) määritettyihin viitearvoihin. Viitearvovertailu on esitetty alla olevassa taulukossa:

Antimonin ja bentso(a)pyreenin todetut enimmäispitoisuudet ylittävät terveysperusteisesti määritetyt SHPter-viitearvot eli ne voivat aiheuttaa riskiä terveydelle. Kuparin, sinkin ja bentso(a)antraseenin todetut enimmäispitoisuudet ylittävät ekologisin perustein määritellyt SHPeko-viitearvot eli ne voivat haitata maaperäeliöstöä.

Viitearvovertailun perusteella tutkimuspisteen RF1 pintamaa (0–1 metriä) tulee kunnostaa. Lisäksi tutkimuspisteiden RF1, RF2 ja RF4 tumma maakerros luokitellaan pilaantuneeksi ja alueella on puhdistustarve.

Kunnostuskohteeseen on tarkoitus rakentaa päiväkoti. Pilaantumat ovat pienialaisia ja sijaitsevat noin 1,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Ne sijaitsevat pääosin tulevan päiväkodin piha-alueella. Todetuista haitta-aineista metallit sitoutuvat hyvin maa-ainekseen ja PAH-yhdisteet erityisesti orgaaniseen ainekseen. Metallit eivät haihdu. Metallit ja PAH-yhdisteet ovat niukkaliukoisia ja ne kulkeutuvat vain maa-aineksen pölytessä tai huuhtoutuessa sadevesien mukana.

Kunnostustavoitteet ja arvio pilaantuneiden maa-ainesten määristä

Kunnostustavoitteena on poistaa kohteesta rakennustöiden yhteydessä maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot. Lisäksi päiväkodin piha-alueelta poistetaan tai peitetään pintamaat, joissa on todettu kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Ilmoitusalueella alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan 4,5–9 m³. Ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan 12–24 m³.

Työn toteutus ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneet maa-ainekset ja pintamaassa esiintyvät kynnysarvomaat poistetaan kunnostustavoitteiden mukaisesti. Päällystäminen toteutetaan 0,5 metrin kerroksella puhdasta maata tai rakennekerroksia (nurmi, turva-alusta, turvahake, asfaltti, kivituhka ja betonikiveys). Rakennekerrokset ovat mm. seuraavat:

- kulutuskerros, asfaltti / kivituhka ≥40/50 mm
- kantava tasausmurske, KaM #0/16 mm 50 mm
- kantavakerros, KaM #0/32 mm 150 mm
- jakavakerros, KaM #0/56 mm 300 mm
- eristys- / suodatinkerros, Hk/KaM #0/56 mm 200 mm.

Tarkemmat piha-alueiden rakennekerrokset on esitetty täydennyksen (1.9.2023) liitteessä (Piha-alueiden rakennekerrokset, Päiväkoti, Käräjätuvantie 3, Morena, 31.8.2023). Rakennekerrokset esimerkiksi jalankululle ja oleskelulle tarkoitetuilla piha-alueilla turvalaatalla päällystetyllä maanvaraisella turvalaatta- ja pelikenttäalueella ovat:

- päällyste, turvalaatta tai vastaava >50 mm
- kantavakerros, KaM # 0/32 100 mm
- jakavakerros, KaM # 0/64 150 mm
- routaeriste, XPS 300 40 mm
- suodatinkerros, hiekka/sora 100 mm
- suodatinkangas, N2.

Lisäksi piirustuksessa on esitetty suunnitelmat mm. liikennealueiden erilaisista rakennekerroksista.

Pintamaa vaihdetaan puun juuria vahingoittamatta ja/tai alue peitetään noin 0,2 metrin kerroksella puhtaita maa-aineksia, jos säilytettävien puiden lähellä havaitaan työn aikana kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Alueelle tehdään riskitarkastelu, jos työn aikana todetaan pilaantuneisuutta rakentamisen vaatiman kaivutason alapuolella.

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua sekä ottaa tarvittavat maaperänäytteet massojen laadun ja kunnostuksen lopputuloksen varmistamiseksi. Lisäksi valvoja pitää kirjaa näytteenotosta, poistettavista massoista ja niiden sijoituspaikoista sekä laatii pilaantuneen maan siirtoasiakirjat.

Kaivualueiden laajuus ja rajaus sekä kaivualueilta poistettavien maa-ainesten laatu määritetään kunnostuksen aikana kaivantoleikkauksesta, koekuopista ja/tai välivarastointikasoista otettavien maanäytteiden ja niistä tehtävien laboratorioanalyysien avulla.

Pilaantuneiden maiden kaivutöiden jälkeen otetaan kaivantojen pohjilta ja seinämiltä jäännöspitoisuusnäytteet. Kaivantojen pohjalta otetaan yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista 200 m² kaivualuetta kohti. Seinämistä otetaan yksi kokoomanäyte vähintään jokaista 30 pituusmetriä kohti. Kokoomanäytteet muodostetaan noin 10–20 osanäytteestä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa kullakin kaivualueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet, jotka aikaisemmissa tutkimuksissa ovat ylittäneet vähintään kynnysarvot.

Kaivun aikainen alueen merkitseminen, työnaikaisen ympäristöriskien hallinta, maa-ainesten väliaikainen varastointi, varautumisen poikkeustilanteisiin ja kunnostuksen raportointi on esitetty yleissuunnitelmassa.

Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneiden maiden kaivutyö tehdään kuivakaivuna, ja kaivanto kuivatetaan tarvittaessa pumppaamalla. Kunnostuskohde sijaitsee kallioisella alueella, joten veden kertyminen kaivantoihin pilaantuneen maan kaivun aikana on epätodennäköistä.

Jos kaivantoon kertyy vettä, sen laatu selvitetään laboratorioanalyyseillä. Pilaantuneen maan kaivannoista pumpattavat vedet johdetaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) jätevesiviemäriin, jolloin määritetään HSY:n vedenjohtamista koskevassa päätöksessä määritetyt parametrit. Veden määrän ollessa vähäinen toimitetaan vedet imuautolla vastaanottopaikaan, jolla on lupa ottaa ko. vesiä vastaan. Tällöin määritetään ne parametrit, jotka vastaanottopaikka edellyttää analysoitavan.

Alueilla, joilla ei ole esiintynyt pilaantuneita maa-aineksia, toimitaan voimassa olevan työmaavesiohjeen mukaisesti.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteessa kaivettavia geoteknisesti soveltuvia pilaantumattomia maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot (ns. kynnysarvomaat) hyödynnetään kiinteistöllä. Selvästi haisevia maa-aineksia tai elohopeaa tai haihtuvia haitta-aineita yli kynnysarvotason sisältäviä maa-aineksia ei hyödynnetä. Hyötykäytettävät maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita (ns. Helsinki-moreeni).

Hyödynnettävät kynnysarvomaat peitetään vähintään 0,5 metrin kerroksella pilaantumatonta (alle kynnysarvotason) maa-ainesta tai rakennekerroksilla. Tällöin haitta-aineille ei voi altistua suoran kontaktin tai pölyämisen/hengittämisen seurauksena. Mahdollisten kynnysarvopitoisuuden ylittävien kaivumaiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja se esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Hyödyntämiskelvottomat, pilaantumattomat massat toimitetaan maankaatopaikalle tai muuhun luvalliseen vastaanottopaikkaan.

Puhdistustyön ajankohta

Rakennustyöt ovat alkaneet kesällä 2023. Pilaantuneen maaperän kunnostus suoritetaan maanrakennustöiden yhteydessä ja kunnostuksen arvioidaan kestävän noin yhden viikon.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireillä olosta ei ole ollut tarpeen tiedottaa eikä asianosaisia ole.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Käräjätuvantie 3, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi leikkipuiston päällystämättömillä ja päällystetyillä piha-alueilla pois lukien asfaltoidut alueet, haitta-ainepitoisuudet maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa suurempina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai aistinvaraisen arvion mukaan haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on todettu vähintään kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava siten, että kaivannon seinämistä näytteet on otettava korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomioverkko tulee tarvittaessa asentaa myös rakennuksen alle. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi mahdolliset suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

Asennetut huomio- ja/tai eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-ainesten välivarastointi

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Tarvittaessa välivarastointialueelta tulee ottaa näytteet toiminnan päätyttyä. (JL 13 §)

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 7, 155, 172 §).

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö hyväksyy ilmoituksessa esitetyn maa-ainesten hyödyntämistä koskevan suunnitelman, kun lisäksi toimitaan seuraavanlaisesti:

Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia tai kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyödynnettävistä maa-aineksista saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hyödynnettävät maa-ainekset on oltava geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia, ja maa-ainekset voivat sisältää enintään 10 % mineraalisia rakennusjätejakeita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

Maa-ainesten hyödyntämistä koskevat toimet tulee raportoida loppuraportin yhteydessä. (YSL 172 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta esitettävä suunnitelma ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä ilmoitettava asiasta kyseisen maa-alueen omistajalle. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi loppuraportissa tulee tarvittaessa esittää riskinarvio mahdollisesti pilaantuneeksi jääneestä alueesta, esittää tarvittaessa mahdollinen suunnitelma jälkiseurannasta sekä toimittaa loppuraportin yhteydessä yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle, sillä alueelle rakennetaan päiväkotia ja leikkipaikkaa. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa puhdistettava alue on merkitty julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Ilmoituksessa kunnostustavoitteeksi on esitetty poistaa kohteesta maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot. Lisäksi päiväkodin piha-alueelta poistetaan tai peitetään pintamaat, joissa on todettu kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, 0,5 metrin kerroksella puhdasta maata tai rakennekerroksia.

Ilmoitusalueella kolmessa tutkimuspisteessä (RF1, RF2 ja RF4) todettiin tumma, jätejakeinen maakerros 1,5–2 metrin syvyydellä. Viitearvovertailun perusteella kyseinen alue luokitellaan pilaantuneeksi ja alueella on puhdistustarve. Lisäksi tulevan piha-alueen pintamaassa (0–1 metriä) todettiin yhdessä tutkimuspisteessä kynnysarvon ja suurimman suositellun taustapitoisuusarvon ylittävä pitoisuus antimonia.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on pääasiassa hyväksynyt ilmoituksessa esitetyt puhdistustavoitteet. Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukaan suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden. Suositus ei suoraan koske asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia.

Ilmoituksen täydennyksen (1.9.2023) liitteenä on toimitettu piirustukset piha-alueiden rakennekerroksista (Morena, 31.8.2023). Piirustuksen mukaan pelkästään jalankululle ja oleskelulle tarkoitetuille piha-alueille, joilla ei ole ajoneuvoliikennettä sijoitetaan mm. maanvaraisia turvalaatta- ja pelikenttäalueita. Lisäksi nurmi- tai turvahakealueille ja liikennealueille on suunniteltu omat rakennekerroksensa. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että päällystettyjen alueiden alapuolisten rakennekerrosten ylimmässä kerroksessa on tarpeen olla pilaantumattomia maa-aineksia vähintään 0,5 metriä, sellaisilla alueilla, jotka ovat tarkoitettu oleskelualueiksi. Esimerkiksi turvalaatta ei ole riittävän tiivis ja kulutusta kestävä materiaali verrattuna asfalttiin. Leikkipuiston päällystettyjen alueiden, kuten turvalaattojen, kuntoa on tarpeen tarkkailla säännöllisesti, sillä materiaali saattaa ajan kuluessa kulua.

Alueella on todettu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille. Huomiorakenteiden asentaminen rakennuksen alapuolelle on tarpeen, jotta rakennusten mahdollisen purkamisen yhteydessä pilaantuneen maan raja-alueet ovat todettavissa maaperässä.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-ainesten välivarastointi

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Jos pilaantuneen maaperän kaivantovedet eivät ole laadultaan viemäriin johtamiskelpoisia, on niiden toimittaminen tarpeen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa käsitellä kyseisiä vesiä.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt ilmoituksessa esitetyn kaivettujen kynnysarvomaiden hyödyntämissuunnitelman kunnostuskohteessa. Määräyksessä on lisäksi tarkennuksia muun muassa POP-yhdisteisiin liittyen.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla tehtävän kohteen arvioinnin yhteydessä. Maiden hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Tämän vuoksi kynnysarvomaiden hyödyntäminen kohteessa soveltuu vain sellaisille alueille, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevat maa-ainekset eivät sovellu hyödynnettäväksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita, elohopeaa tai POP-yhdisteitä, kuten PCDD/PCDF- tai PCB-yhdisteet, sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, eivät sovellu hyödynnettäväksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja/tai haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Mineraalisilla rakennusjätejakeilla tarkoitetaan inerttejä rakennusjätteitä, kuten betonia ja tiiltä. Ilmoitusalueella esiintyy jätteellistä täyttömaata, jonka vuoksi rakennusjätteiden esiintyminen hyödynnettävien maa-ainesten seassa on rajoitettu enintään kymmeneen prosenttiin.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 205, 209 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.