Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, n. 6.10.2023, Särkiniemen puisto

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 31.8.2023 esittänyt kaupungille määrältään 230 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan Särkiniemen puistossa sijaitseva kesämajan vaja vaurioitui lokakuussa 2022, noin 16.10.2022, kun vajan läheisyydessä kasvavasta puusta katkesi oksa vajan päälle. Hakija on toimittanut vaatimuksen liitteenä vuosina 2019, 2020 ja 2021 tehdyistä ilmoituksista kesämajan takana kasvavasta pihlajasta antamansa palautteet.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut, torit, katuaukiot, puistot, istutukset ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiltä osin kuin ne kunnan osaksi on lain mukaan säädetty. Kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja muu näihin verrattava yleinen alue on kunnan pidettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen ja liikenteellisen merkityksen mukaiseen luokitukseen. Vahingon aiheuttanut puu sijaitsee Särkiniemen puistossa kesämaja-alueella, joka on hoitoluokitukseltaan C-luokkaan kuuluva lähivirkistysalue.

C-luokan virkistysalueita ylläpidetään vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa painottaen metsän elinvoimaisuutta, viihtyisyyttä, turvallisuutta, suoja-arvoja ja maisemaa. Aluetta ei varsinaisesti tarkkailla, vaan sille tehdään 10 vuoden suunnitelma mm. harvennuksien suhteen. Hoitotoimenpiteitä C1 alueilla tehdään siten, että yksittäisiä puita poistetaan ja pienpuustoa harvennetaan. Huhtikuun alusta heinäkuun loppuun harvennus- ja uudistushakkuita ei tehdä lintujen pesimisen vuoksi. Vaaraa aiheuttavien puiden seurantaa tehdään muiden ylläpitotöiden yhteydessä sekä palautteiden perusteella.

Ulkoilu- ja virkistysalueita C2 ylläpidetään siten, että ulkoiluväylien ja oleskelupaikkojen reunoilla taimikonhoito tehdään kauttaaltaan. Hoitamattomat laikut voivat olla suurempia kuin hoitoluokassa C1. Niitä jätetään esim. painanteisiin ja metsänreunoihin. Erityisesti rehevät, kosteat painanteet voidaan jättää kehittymään luonnontilaan, samoin hyvin kuivat kasvupaikat, esim. kalliot ja karut kalliokankaat. Ulkoilualueilla hoitoluokka C2 harvennuksilla ylläpidetään metsän elinvoimaisuutta, näkymiä ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan vahinkopaikalla on hakijan kesämajan läheisyydestä käyty kaatamassa iso koivu. Koivusta oli kovassa tuulessa murtunut latva, joka oli lennähtänyt hakijan kesämajan takana kasvavan pihlajan päälle. Vahingon aiheuttaneessa koivussa ei ole ollut päälle päin näkyvää vikaa, eikä latvan murtumakohdassa ole ollut lahoa. Murtuman koivussa oli aiheuttanut kova tuuli.

Hakija on antanut kaupungin edustajalle kolme palautetta kesämajan takana kasvavasta pihlajasta. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä tuulennopeutta on mitattu juuri ennen vuorokauden vaihtumista puuskassa kovimmillaan 18,7 m/s, joka määritellään kovaksi tuuleksi. Kovat ja toistuvat tuulenpuuskat voivat irrottaa oksia terveistäkin puista.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Kaupungilla on mahdollisuus reagoida kasvillisuuden vaatimiin toimenpidetarpeisiin vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos kaupungille tehdään asiasta ilmoitus. Koivussa tai sen oksassa ei ole ollut päällepäin nähtävää vikaa, eikä siitä ole tullut ilmoituksia kaupungille. Puu on ollut terve, eikä katkeamiskohdassakaan ole ollut lahoa. Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ovat aiheuttaneet oksan katkeamisen.

Vahinko on aiheutunut luonnonvoimien johdosta, eikä ole ollut kaupungin toimin estettävissä. Näin ollen kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §, 6 §, 14 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.