Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-1-17-14, Mariankatu 22, Helen Sähköverkko Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helen Sähköverkko Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helen Sähköverkko Oy
c/o Helen Oy, Kampinkuja 2
00090 Helen
Y-tunnus 2035428-7

**********

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 1. kaupunginosassa (Kruununhaka) kiinteistöllä 91-1-17-14, osoitteessa Mariankatu 22. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki ja sitä hallitsee Helen Sähköverkko Oy.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 6.9.2023.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- yleissuunnitelma (Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Kruunuhaan sähköasema, Mariankatu 22, Helsinki, Sipti Environment Oy, 1.9.2023)
- tutkimuskartta (liite 1)
- maanäytetulosten yhteenvetotaulukko (liite 2)
- laboratorion analyysitulokset (liite 3)
- kaavakartta (liite 4)
- rakennuslupa (liite 5)
- naapuritiedot.

Ilmoitusta on täydennetty 3.10.2023 sähköpostitse. Täydennyksessä toimitettiin mm. tarkennetut tiedot kaivusyvyyksistä ja poistettavista maa-aineksista, piha-alueen päällysteestä sekä perustelut haihtuvien yhdisteiden (C₅–C₁₀, BTEX, MTBE, TAME) analyyseihin liittyen. Lisäksi täydennyksessä toimitettiin maaperän tutkimusraportti (Maaperän haitta-ainetutkimus, Mariankatu 22, Helsinki, Sipti Environment Oy, 6.9.2022).

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Alueella ei ole tiedossa aiempia maaperän puhdistamista koskevia päätöksiä tai pilaantuneen maaperän puhdistustöitä.

Rakennuslupa

Helsingin kaupungin Rakennusvalvontapalvelut on § 512, 3.8.2023 myöntänyt Helen Sähköverkko Oy:lle rakennusluvan (1-1751-23-A, LP-091-2020-05926) sähköasemarakennuksen purkamiselle ja uuden sähköaseman rakentamiselle vanhalle paikalle kiinteistölle 91-1-17-14.

Lisäksi maankäyttöjohtaja on myöntänyt 17.12.2021 poikkeusluvan HEL 2021-010994 poikkeamiselle tontin rakennusalasta ja rakennusoikeudesta.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kiinteistön pinta-ala on 1 388 m², josta kunnostusalueen pinta-ala on noin 850 m². Kunnostusalue on esitetty alla mustalla katkoviivalla rajattuna.

Historiallisten ilmakuvien perusteella vuosina 1932–1950 tontin pohjoisosassa ja Mariankadun varrella on sijainnut rakennukset ja eteläosa on ollut pihamaata. Vuoden 1956 ilmakuvassa myös eteläosa on rakennettuna nykytilan kaltaisena.

Kohteelle on laadittu maaperätutkimusten tarvearvio (Vahanen Rakennusfysiikka Oy, 2020). Tarvearvion mukaan piharakennus on valmistunut vuonna 1932 ja laajennusosa vuonna 1943. Rakennuksissa on sijainnut muuntamokoneita. Vuodesta 1995 alkaen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on toiminut autohuolto noin 10 vuotta. Kellarissa on ollut palavien nesteiden varasto ja öljyn- ja bensiininerotussäiliö. Rakenteista on tehty haitta-ainetutkimuksia, joissa oli todettu öljyistä betonia kellarin ja ensimmäisen kerroksen pohjalaatassa/välipohjassa.

Ilmoitusalue on merkitty asemakaavassa kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (YT), jonka kerrosalasta saa 30 % olla asuinkäytössä. Kiinteistölle rakennetaan uusi sähköasemarakennus. Tulevan sähköasemarakennuksen kohdalla sijaitseva nykyinen rakennus tullaan purkamaan ja uutta rakennusta varten maat kaivetaan kalliopintaan asti sekä paikoin louhitaan. Piha-alueelle tulee uusia putki- ja kaapelilinjoja. Sähköasemalaajennusta lukuun ottamatta maankäytön muutoksia ei ole tiedossa. Koko piha-alue tullaan asfaltoimaan.

Kiinteistö rajautuu itäpuolella Mariankatuun. Kiinteistön länsi-, pohjois- ja eteläpuolella sijaitsee rakennettuja kiinteistöjä, kuten asuintaloja ja toimitiloja.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Alueella tehdyissä haitta-ainetutkimuksissa (Sipti Environment Oy, 2022) todettiin valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen sekä alemman ja ylemmän ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä. Lisäksi maaperässä todettiin täyttömaata, jossa esiintyi paikoin runsaasti tiiltä (70–100 %) 0–1 metrin syvyydessä ja syvemmissä kerroksissa enintään 10 %. Yhdessä tutkimuspisteessä jätejakeita todettiin pintakerroksessa enintään 10 %.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa on esitetty tiedot muun muassa maaperästä, pohja- ja pintavedestä sekä tehdyt haitta-ainetutkimukset.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio

Vuonna 2022 tehdyissä maaperätutkimuksissa todettiin kunnostusalueen keskiosassa syvyydellä 0,5–1,0 metriä ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä ja pohjoisosassa piha-alueella samalla syvyydellä PAH-yhdisteiden summapitoisuuden lisäksi antraseenia, bentso(a)antraseenia ja bentso(a)pyreeniä. Alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia antimonia ja lyijyä todettiin kunnostusalueen luoteisosassa syvyydellä 1,0–2,0 metriä. Lisäksi alemmat ohjearvot ylittyivät PAH-yhdisteiden summapitoisuuden sekä fenantreenin ja fluoranteenin osalta syvyydellä 1,0–2,0 metriä piha-alueella (SE4), jossa myös naftaleenin alempi ohjearvo ylittyi 0,5–1 metrin syvyydellä. Kunnostusalueella kaikissa tutkimuspisteissä todettiin myös kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia metalleja (elohopea, lyijy, sinkki) tai PAH-yhdisteitä (bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, fenantreeni, fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni ja PAH-summapitoisuus) sekä reilusti tiiltä sisältävää jätetäyttöä noin kahden metrin syvyydelle saakka. Orgaanisen hiilen kokonaismäärä oli matala (0,3 %) tutkimuspisteessä SE3. Näytteissä ei todettu laboratorion määritysrajan ylittäviä tai VNa 214/2007 mukaisten kynnys- ja ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia PCB-yhdisteitä tai öljyhiilivetyjä (C₁₀–C₄₀).

Ilmoituksen mukaan nykyisen maankäytön ja alueella voimassa olevan asemakaavan perusteella alueella voidaan soveltaa ylempiä ohjearvoja pilaantuneisuuden arvioimiseksi. Vuonna 2022 tehdyissä maaperätutkimuksissa todettiin VNa 214/2007 mukaisten ylempien ohjearvojen ylitysten (sinkki ja PAH-yhdisteet) lisäksi alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia antimonia, sinkkiä ja PAH-yhdisteitä. Todetuista PAH-yhdisteistä kulkeutuvin on naftaleeni, jota todettiin alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena piha-alueella kunnostusalueen pohjoisosassa (SE4) 0,5–1,0 metrin syvyydellä. Lisäksi kohteessa todettiin kynnysarvotason ylityksiä metalleilla ja PAH-yhdisteillä sekä reilusti tiiltä sisältävää jätetäyttöä noin kahden metrin syvyydelle saakka.

Todetuista haitta-aineista naftaleeni luokitellaan haitta-aineen kulkeutuvuudesta kertovan Koc-arvon ja haihtuvuudesta kertovan höyrynpaineen perusteella hieman kulkeutuvaksi ja haihtuvaksi. Muut alueella todetut PAH-yhdisteet (antraseeni, bentso(a)antraseeni, fenantreeni ja fluoranteeni) luokitellaan heikosti tai hyvin heikosti haihtuviksi ja kulkeutumattomiksi. Haitta-aineen kulkeutumisesta kertovan kd-arvon perusteella kaikki todetut metallit luokitellaan kulkeutumattomiksi. Metallit eivät myöskään haihdu.

Nykytilanteessa todetut haitta-aineet sijaitsevat asfaltoidulla sisäpihalla, jota käytetään tavaran kuljetukseen sähköasemalle sekä pysäköintialueena. Tutkimuspisteet SE1 ja SE2 sijaitsevat uudisosan rajalla, johon kaivutoimenpiteet todennäköisesti ulottuvat. Muuten toiminnot ja maankäyttö pysyvät kohteessa nykyisellään.

Tulevassa tilanteessa haitta-aineita ei jää maan pintaan, sillä se päällystetään asfaltilla. Kohteessa ei ole todettu pohja- tai orsivesikerrosta eikä vajovesi pääse huuhtelemaan maakerroksia. Asfaltti estää myös suoran kontaktin haitta-ainepitoiseen maa-ainekseen sekä maan pölyämisen. Asfaltti myös estää naftaleenin haihtumista, joten piha-alueen ulkoilmaan asti mahdollisesti kulkeutuvan naftaleenin pitoisuus katsotaan laimenevan merkityksettömäksi. Tulevan uuden rakennuksen kohdalta maat tullaan poistamaan kalliopintaan asti ulottuen enintään kymmenen metriä tulevan rakennuksen seinälinjan ulkopuolelle.

Riskinarvion mukaan puhdistustarvetta ei nykytilassa ole, eikä kohteeseen mahdollisesti jäävistä haitta-ainepitoisuuksista katsota aiheutuvan riskiä ihmiselle tai ympäristölle kohteen maankäytöllä. Riskit ja puhdistustarve tulee kuitenkin arvioida uudelleen, jos maankäyttö muuttuu.

Kunnostustavoitteet ja arvio pilaantuneiden maa-ainesten määristä

Kunnostuksen tavoitteena on pilaantuneiden maa-ainesten poistaminen rakentamisen vaatimassa laajuudessa.

Ilmoitusalueella arvioidaan olevan jätteellisiä ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia noin 350 m³, jätteellisiä alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia noin 350 m³ ja jätteellisiä kynnysarvon ylittäviä maa-aineksia noin 400 m³.

Työn toteutus ja puhdistustyön laadunvalvonta

Rakennuksen kohdalta maat poistetaan rakentamistöitä varten kalliopintaan asti. Piha-alueilla kaivu ulotetaan putki- ja kaapelikaivantojen vaatimaan laajuuteen. Putki- ja kaapelikaivantojen kohdalla varmistetaan, että putkien ja kaapeleiden ympärille tulee vähintään 0,3 metriä kynnysarvotason alittavaa jätteetöntä maa-ainesta.

Pilaantuneet maat toimitetaan haitta-ainepitoisuustasojen mukaisesti luvalliseen vastaanottopaikkaan. Kaivumaissa esiintyvät jätejakeet erotellaan mahdollisuuksien mukaan maamassoista ja toimitetaan asianmukaiseen kierrätykseen/hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen.

Vuoden 2022 haitta-ainetutkimuksissa ei tutkittu purettavan rakennuksen alapuolista maaperää, joten kyseisen alueen maaperä tutkitaan rakennuksen purkutöiden yhteydessä.

Ympäristötekninen valvoja valvoo pilaantuneen maan kaivutöitä ja ohjaa kunnostusta ennakkotutkimusten tulosten sekä kaivun aikaisten seurantanäytteiden perusteella. Lisäksi valvoja pitää kirjaa mm. näytteenotosta, maiden kuljetuksista ja poikkeuksellisista tilanteista sekä laatii siirtoasiakirjat.

Haitta-ainepitoisuuksia tutkitaan laboratoriotutkimuksilla ja/tai kenttäanalysaattorilla (XRF). Seurantanäytteistä analysoidaan kullakin alueella todetut haitta-aineet. Mikäli kunnostuksen aikana maaperässä epäillään muita haitta-aineita, analysoidaan epäillyt haitta-aineet laboratoriossa.

Kunnostuksen päätyttyä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet kaivantojen pohjista ja seinistä siten, että kohteeseen jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitettyä. Kallioon päättyvistä kaivupohjista tai -seinämistä ei oteta jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa VNa 214/2007 mukaiset metallit ja PAH-yhdisteet, sekä muita haitta-aineita, mikäli kunnostuksen aikana ilmenee tarve muille analyyseille.

Kaivun aikainen työnaikaisen ympäristöriskien hallinta, maa-ainesten väliaikainen varastointi, varautumisen poikkeustilanteisiin ja kunnostuksen raportointi on esitetty yleissuunnitelmassa.

Veden tutkiminen ja käsittely

Jos vesiä joudutaan pumppaamaan, otetaan kaivantoihin kertyvistä vesistä näytteet. Jos kuivana pito on jatkuvaa, otetaan näytteet säännöllisesti (noin yksi näyte/vko). Näytteistä analysoidaan kyseisessä kaivannossa todetut alemman ohjearvon ylittävät haitta-aineet sekä kiintoaine. Vesien käsittelytarve määritellään analyysitulosten perusteella. Kaivantovedet johdetaan jäte- vesiviemäriverkostoon viemäriverkon omistajalta (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) haettavan luvan perusteella. Mikäli kaivantovesien haitta-ainepitoisuudet ylittävät viemäriverkon omistajan asettamat raja-arvot, käsitellään vedet tarpeen mukaan valittavalla menetelmällä.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kohteesta kaivettavia maamassoja hyödynnetään kiinteistön sisäisessä maanrakentamisessa ja kaivantojen uudelleentäytöissä seuraavasti:

- kohteessa ei hyödynnetä haitta-ainepitoisuuksiltaan VNa 214/2007 alempia ohjearvoja ylittäviä maamassoja
- selvästi haitta-aineilta haisevia maita ei hyödynnetä kohdekiinteistöllä
- hyödynnettävät maamassat täyttävät tulevan rakentamisen asettamat geotekniset vaatimukset
- putki- ja kaapelikaivantojen kohdalla varmistetaan, että putkien ja kaapeleiden ympärille tulee vähintään 0,3 metriä kynnysarvotason alittavaa jätteetöntä maa-ainesta.

Hyödynnettävien maa-ainesten laatua valvotaan tarvittaessa lisänäytteenotoin. Lisäksi jos tiilimurskaa hyödynnetään kohteessa, toteutetaan se valtioneuvoston asetuksen (843/2017) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisesta (nk. MARA-asetus) mukaisesti erillisellä ilmoituksella.

Puhdistustyön ajankohta

Maankaivut ja pilaantuneen maaperän puhdistamistyöt tehdään rakentamisen yhteydessä rakentamisen etenemisen mukaisessa aikataulussa. Tavoitteena on aloittaa purkutyöt vuonna 2023 syyskuussa ja valmistua joulukuussa 2023. Uudisrakennustöiden arvioidaan alkavan tammikuussa 2024 ja valmistuvan joulukuussa 2024.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 5.10.2023 kiinteistön omistajaa, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus antaa muistutus ilmoituksesta. Kiinteistön omistaja on 13.10.2023 ilmoittanut, että ilmoituksesta ja täydennyksistä ei ole huomautettavaa.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helen Sähköverkko Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Mariankatu 22, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa suurempina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai aistinvaraisen arvion mukaan haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Lisäksi purettavan rakennuksen alapuolisesta maaperästä on otettava edustavat näytteet, joista on tutkittava vähintään VNA 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit, öljyhiilivedyt (C₁₀–C₄₀), PAH-yhdisteet ja PCB-yhdisteet. Tarvittaessa on tutkittava myös haihtuvat yhdisteet ja bensiinin lisäaineet (BTEX, MTBE, TAME) sekä bensiinijakeet C₅–C₁₀. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava siten, että kaivannon seinämistä näytteet on otettava korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi mahdolliset suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

Asennetut huomio- ja/tai eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Puhdistustyömaa on varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Maa-ainesten välivarastointi

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Tarvittaessa välivarastointialueelta tulee ottaa näytteet toiminnan päätyttyä. (JL 13 §)

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). Kaivantovesistä tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisen kaivannon maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 7, 155, 172 §).

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö hyväksyy ilmoituksessa esitetyn maa-ainesten hyödyntämistä koskevan suunnitelman, kun lisäksi toimitaan seuraavasti:

Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia tai kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyödynnettävistä maa-aineksista saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hyödynnettävät maa-ainekset on oltava geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia, ja maa-ainekset voivat sisältää enintään 10 % mineraalisia rakennusjätejakeita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

Maa-ainesten hyödyntämistä koskevat toimet tulee raportoida loppuraportin yhteydessä. (YSL 172 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, minkä puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Kunnostuksesta on tiedotettava naapureille. (YSL 7 §, JL 13 §)

Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi loppuraportin yhteydessä tulee toimittaa yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle, sillä kiinteistölle rakennetaan uusi sähköasemarakennus. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa puhdistettava alue on merkitty kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (YT), jonka kerrosalasta saa 30 % olla asuinkäytössä. Tulevan sähköasemarakennuksen kohdalla sijaitseva nykyinen rakennus tullaan purkamaan ja uutta rakennusta varten maat kaivamaan kalliopintaan asti sekä paikoin louhimaan. Lisäksi piha-alueelle tulee uusia putki- ja kaapelilinjoja. Piha-alue tullaan asfaltoimaan. Ilmoituksessa kunnostustavoitteeksi on esitetty poistaa pilaantuneet maat rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Rakennuksen kohdalta maat poistetaan rakentamistöitä varten kalliopintaan asti ja piha-alueilla kaivu ulotetaan putki- ja kaapelikaivantojen vaatimaan laajuuteen. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt ilmoituksessa esitetyt kunnostustavoitteet.

Alueella on todettu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Ilmoituksen mukaan vuoden 2022 haitta-ainetutkimuksissa ei tutkittu purettavan rakennuksen alapuolista maaperää, joten kyseisen alueen maaperä tutkitaan rakennuksen purkutöiden yhteydessä. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että alueelta tehtävät haitta-ainetutkimukset ovat tarpeen olla riittävän laajat. Ilmoituksessa on tuotu esiin, että kohteeseen on laadittu maaperätutkimusten tarvearvio (Vahanen Rakennusfysiikka Oy), jonka mukaan rakennuksissa on sijainnut muuntamokoneita. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on toiminut autohuolto noin kymmenen vuotta (noin vuodesta 1995 alkaen). Lisäksi kellarissa on ollut palavien nesteiden varasto ja öljyn- ja bensiininerotussäiliö. Rakenteista on tehty haitta-ainetutkimuksia, joissa oli todettu öljyistä betonia kellarin ja ensimmäisen kerroksen pohjalaatassa/välipohjassa. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö toteaa, että bensiinijakeiden, haihtuvien haitta-aineiden ja bensiinin lisäaineiden tutkiminen on myös edellä mainittujen toimintojen vuoksi tarpeen, jos maanäytteenotossa ilmenee viitteitä kyseisistä haitta-aineista.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Ilmoituksessa on esitetty, että kunnostusalue sijaitsee rakennusten rajaamalla alueella, jolloin erillistä aitaamista ei tarvita. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovat kyltit ovat puhdistustyömaalla tarpeen. Kunnostuskohteen merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Maa-ainesten välivarastointi

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Jos pilaantuneen maaperän kaivantovedet eivät ole laadultaan viemäriin johtamiskelpoisia, on niiden toimittaminen tarpeen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa käsitellä kyseisiä vesiä.

Riittävät tiedot kaivantovesien laadusta ovat tarpeen, sillä maa-aineksessa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät suoraan vastaa niiden pitoisuuksia vedessä muun muassa haitta-aineiden erilaisen liukoisuuden vuoksi.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt ilmoituksessa esitetyn kaivettujen kynnysarvomaiden hyödyntämissuunnitelman kunnostuskohteessa. Määräyksessä on lisäksi tarkennuksia muun muassa POP-yhdisteisiin liittyen.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla tehtävän kohteen arvioinnin yhteydessä. Maiden hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Tämän vuoksi kynnysarvomaiden hyödyntäminen kohteessa soveltuu vain sellaisille alueille, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevat maa-ainekset eivät sovellu hyödynnettäväksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita, elohopeaa tai POP-yhdisteitä, kuten PCDD/PCDF- tai PCB-yhdisteet, sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, eivät sovellu hyödynnettäväksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja/tai haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Mineraalisilla rakennusjätejakeilla tarkoitetaan inerttejä rakennusjätteitä, kuten betonia ja tiiltä. Ilmoitusalueella esiintyy jätteellistä täyttömaata, jonka vuoksi rakennusjätteiden esiintyminen hyödynnettävien maa-ainesten seassa on rajoitettu enintään kymmeneen prosenttiin.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Naapureille tiedottaminen on tarpeen, sillä alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee asuin- ja toimitilarakennuksia.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 205, 209 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.