Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2022, kaupunkiympäristön toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Vuonna 2022 Helsingin liikenteessä näkyi koronaepidemian aikana muuttuneet liikkumistarpeet- ja tottumukset. Keskustaan suuntautuva aamuliikenne oli palautunut koko vuorokauden liikennemääriä hitaammin pandemiaa edeltävään tasoon nähden.

Helsingin niemen rajalla joukkoliikenteen osuus oli vuonna 2022 syysarkipäivän henkilöliikenteestä 66,1 %. Osuus kasvoi 3,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2021. Keskustaan suuntautuvasta aamuliikenteestä joukkoliikenteen kuljetusosuus oli 70,7 % vuonna 2022. Osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2021.

Joukkoliikenteen osuus kantakaupungin rajan henkilöliikenteessä oli 55 %, mikä on 3,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä laskentavuonna 2018. Joukkoliikenteen matkustajien osuus kantakaupungin rajan keskustaan suuntautuvassa aamuliikenteessä oli 59,6 %. Osuus laski vuoteen 2018 verrattuna 5,6 %-yksikköä.

Poikittaisliikenteen laskentalinjoilla joukkoliikenteen osuus oli 16,2 %, samalla tasolla kuin vuonna 2021.

Keskustassa Aleksanterinkadun mittauspisteessä vuoden 2022 jalankulkijamäärä kasvoi 36 % vuodesta 2021. Vilkkainta aikaa oli kesä, jolloin jalankulkijamäärät olivat vuoden 2021 tasoa 50 % korkeammat, ja joulukuu, jolloin jalankulkijamäärät olivat 26 % korkeammat kuin vuonna 2021.

Kesäkuun keskimääräisenä arkivuorokautena (ma-pe) niemen rajan ylitti 27 000 pyörällä liikkujaa. Kesäkuun keskimääräinen arkivuorokauden pyöräliikenne väheni 13 % edellisvuodesta. Huippuvuorokautena niemen rajan ylitti 34 200 pyörää, mikä on 3 % vähemmän kuin huippuliikenne vuonna 2021. Automaattilaskentapisteissä vuoden aikana havaittu pyöräilijöiden määrä laski 16 % edellisvuodesta.

Edelliseen vuoteen verrattuna autoliikenteen määrä laski syksyn arkipäivänä niemen rajalla 3 %. Vuoden 2008 mukaisella ja nykyisellä kaupungin rajalla sekä kantakaupungin rajalla määrät laskivat prosentin. Poikittaislaskentalinjalla liikennemäärä kasvoi prosentin.

Helsingin liikennekäytössä oleva automäärä oli vuoden 2022 lopussa noin 0,92 % prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohti eli henkilöautotiheys (330 henkilöautoa/1000 asukasta) pieneni 1,84 % vuodesta 2021.

Yleistä

Henkilöliikenteen, jalankulun, pyöräliikenteen sekä autoliikenteen kehitystä seurataan jatkuvilla ja määräajoin toistettavilla laskennoilla. Liikennettä seurataan mm. Helsingin niemen rajalla, kantakaupungin rajalla sekä poikittaislaskentalinjalla. Niemen raja kulkee Hakaniemen sillalta Hesperian puiston kautta Lauttasaaren sillalle. Kantakaupungin raja kulkee Länsiväylältä Hakamäentien kautta Kulosaaren sillalle. Autoliikenteen osalta seurantaa ja laskentoja tehdään kaikilla laskentalinjoilla vuosittain, matkustajaliikenteen osalta niemen rajaa sekä poikittaislinjoja seurataan myös vuosittain, mutta näissä osa joukkoliikenteen laskennoista toteutetaan vain joka toinen vuosi. Kantakaupungin rajan matkustajaliikennettä seurataan joka neljäs vuosi. Pyöräliikenteen osalta niemen rajan liikennemääriä seurataan ja lasketaan vuosittain ja kantakaupungin rajan joka kolmas vuosi. Karttakuva laskentalinjoista löytyy liitteenä olevasta esiteluonnoksesta.

Vuoden 2022 syksyllä koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset olivat poistuneet, väestö kattavasti rokotettu ja elämä pääosin normalisoitunut. Rajoituksia oli purettu kevään aikana asteittain ja ne poistuivat kokonaan kesäkuussa. Korona-aikana yleistynyt etätyö jäi kuitenkin pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle muuttaen liikkumistarpeita ja -tottumuksia.

Vuonna 2022 liikkumiseen ja kuluttamiseen vaikutti lisäksi vuoden alussa alkanut Ukrainan sota, ja sen seurauksena kasvanut inflaatio ja kuluttajahintojen kasvu. Polttoaineiden sekä energian hinnat olivat poikkeuksellisen korkealla erityisesti vuoden 2022 kesällä, mutta myös syksyllä. Kasvulla on todennäköisesti ollut jonkin verran vaikutusta erityisesti autoliikenteen suoritteeseen laskevasti.

Vuonna 2022 Helsingin liikenteeseen vaikuttivat työmaat ja liikennejärjestelyiden muutokset. Kasin katutyöt aloitettiin tammikuussa 2021 Kallion ja Töölön alueilla ja työt jatkuivat edelleen vuonna 2022. Hakaniemessä ja Sörnäisissä jatkui Kruunusiltojen sekä uuden Hakaniemen sillan rakentaminen läpi vuoden. Alkukesästä 2022 käynnistyi lisäksi Lauttasaarentien itäpään noin vuoden kestävä katutyömaa. Samoihin aikoihin myös Meilahdessa käynnistyi Paciuksenkadun katutyöt, jossa rakennettiin liikennejärjestelyjä uutta Siltasairaalaa varten. Kantakaupungin rajalla Pasilassa liikenteeseen vaikutti erityisesti Veturitien sillan rakentaminen sekä alkuvuodesta Veturitien ja Radiokadun ratikkatyömaa (valmistui syksyllä 2022). Kalasatamasta-Pasiaan raitiotien rakentaminen oli käynnissä erityisesti Hermannin rantatiellä Hermannissa/Sörnäisissä sekä useilla kaduilla Pasilassa. Raide-Jokerin pikaraitiotien rakentaminen käynnistyi vuonna 2019. Vuonna 2022 sen rakentaminen ja viimeistelytyöt jatkuivat.

Erityisesti koronatilanteen myötä liikkumisessa on tapahtunut nopeita muutoksia, joiden takia vuoden 2020 ja tätä uudempien vuosien henkilöliikenteen henkilöautomatkustajien ja moottoriajoneuvoliikenteen määrien arviointiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Viime vuosien tulosten käsittelyssä ei ole kaikkien laskentapisteiden osalta pystytty huomioimaan mahdollisesti muuttunutta ajoneuvojakaumaa tai henkilöautojen kuormitusta.

Henkilöliikenteen kulkumuoto-osuudet niemen rajalla

Syysarkipäivänä niemen rajan ylitti henkilöautolla ja joukkoliikenteellä molemmat suunnat yhteen laskien noin 510 000 henkilöä. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 13 % vuoteen 2021 nähden, mutta oli kuitenkin 33 % pienempi kuin epidemiaa edeltävänä vuotena 2019. Henkilöautoliikenteen matkustajamäärä puolestaan väheni 4 % vuodesta 2021 ja oli 10 % pienempi kuin syksyllä 2019. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus, 66,1 %, oli 3,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2021. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna niemen rajan ylittävä joukkoliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2022 30 % (-145 000 henkilöä) ja henkilöautoilla matkustavien määrä 28 % (-68 000 henkilöä) pienempi.

Syksyn aamuliikenteessä arkisin klo 6–9 niemen rajan ylitti keskustan suuntaan henkilöautolla ja joukkoliikennevälineillä noin 54 300 henkilöä. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 17 %. Henkilöautoissa matkustavien määrä kasvoi prosentin. Joukkoliikenteen osuus syksyn niemen rajan aamuliikenteessä oli 70,7 %, kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna. Niemen rajan ylittävä joukkoliikenteen matkustajamäärä aamuliikenteessä keskustaan oli vuonna 2022 43 % (-28 900 henkilöä) pienempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin (2012) ja henkilöautoilla matkustavien määrä 35 % (-8 500 henkilöä) alhaisempi.

Henkilöliikenteen kulkumuoto-osuudet kantakaupungin rajalla

Syysarkipäivänä kantakaupungin rajan ylitti henkilöautolla ja joukkoliikennevälineillä molemmat suunnat yhteen laskien noin 678 000 henkilöä. Joukkoliikenteen matkustajien määrä pieneni 23 % ja henkilöautolla matkustavien 10 % edellisestä laskentavuodesta 2018.
Joukkoliikenteen osuus kantakaupungin rajan henkilöliikenteessä oli 55 %, mikä oli 3,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2018. 12 vuodessa (vuodesta 2010) joukkoliikenteen matkustajien määrä on vähentynyt kantakaupungin rajalla syksyn arkivuorokautena 26 % (-133 000 henkilöä) ja henkilöautolla matkustavien määrä 20 % (-74 000 henkilöllä).

Syksyn aamuliikenteessä arkisin klo 6–9 kantakaupungin rajan ylitti keskustan suuntaan henkilöautolla ja joukkoliikennevälineillä noin 86 400 henkilöä. Verrattuna vuoteen 2018 henkilöliikenteen määrä väheni 31 %. Joukkoliikennematkustajien määrä laski 37 % (-30 000 henkilöä) ja henkilöautolla matkustavien määrä 20 % (-8 500 henkilöä). Joukkoliikenteen matkustajien osuus aamun liikenteessä oli 59,6 %. Osuus laski vuoteen 2018 verrattuna 5,6 %-yksikköä. 12 vuodessa joukkoliikenteen matkustajien määrä on laskenut kantakaupungin rajan syysarkipäivän aamuliikenteessä 43 % (-38 300 henkilöä) ja henkilöautolla matkustavien 32 % (-16 300 henkilöä). Kantakaupungin rajan liikenteen kehitystä seurataan neljän vuoden välein.

Poikittaisen henkilöliikenteen kulkumuoto-osuudet

Poikittaisliikenteessä syysarkipäivänä henkilöautoilla ja joukkoliikennevälineillä matkusti noin 351 000 henkilöä. Syksyllä 2022 joukkoliikenteen osuus oli poikittaisilla laskentalinjoilla yhteensä 16,2 %, samalla tasolla kuin vuonna 2021.

Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna poikittaisliikenteen joukkoliikenteen matkustajamäärä oli 20 % pienempi ja henkilöautoissa matkustavien määrä 3 % pienempi.

Jalankulku

Aleksanterinkadun pisteen, joka mittaa jalankulkijamääriä kadun pohjoispuolella lähellä Mikonkadun kulmaa, ohitti 2,66 miljoonaa jalankulkijaa vuonna 2022. Määrä nousi 36 % vuodesta 2021, jolloin jalankulkijoita oli yhteensä 1,95 miljoonaa. Keskimäärin jalankulkijoita oli vuorokaudessa 7 300 vuonna 2022. Vuonna 2021 jalankulkijoita oli vuorokaudessa keskimäärin 5 300. Aiempina vuosina 2018–2021 vuorokauden keskimääräinen jalankulkijamäärä on vaihdellut 5 300 ja 10 300 välillä. Alhaisimmat jalankulkijamäärät on mitattu vuosina 2020 ja 2021 koronaepidemian rajoitusten aikaan. Aleksanterinkadun vilkkain jalankulkukuukausi vuonna 2022 oli joulukuu, jolloin mittauspisteen ohi käveli noin 10 000 ihmistä vuorokaudessa.

Pyöräliikenne

Niemen rajan ylitti kesäkuun 2022 käsinlaskennoissa yhteensä 27 000 polkupyörää vuorokaudessa. Vuonna 2021 vastaava luku oli 31 500, josta laskua tapahtui 13 %.

Sään vaikutusta kesän käsilaskennoissa korjataan laskennallisilla kertoimilla. Kesäkuun keskimääräisenä arkivuorokautena (ma–pe) niemen rajan ylitti 26 000 pyörällä liikkujaa. Tulos on saatu kertomalla pisteen käsinlaskentatulos lähimmän konepisteen kesäkuun arkipäivien keskiarvon ja kyseessä olevan käsinlaskentapäivän konetuloksen suhteella. Kesäkuun keskimääräisen arkivuorokauden liikenne pieneni 17 % vuodesta 2021. Huippuvuorokautena niemen rajan ylitti 34 200 pyörää, mikä oli 3 % vähemmän kuin huippuliikenne vuonna 2021. Huippuvuorokauden luku kuvaa pyörän käyttäjien mahdollisen enimmäismäärän kyseisenä arkivuorokautena sään ollessa hyvä.

Kantakaupungin rajan ylittävää pyöräliikennettä seurataan joka kolmas vuosi kesäkuussa yhden arkipäivän käsinlaskentoina klo 7–19. Kantakaupungin rajan ylitti kesäkuun laskennoissa 33 100 pyörää vuorokaudessa. Edelliseen laskentavuoteen 2019 nähden pyöräliikenne pysyi lähes samalla tasolla; vähentymää oli yksi prosentti. Vuoteen 2016 verrattuna pyöräliikenteen määrä kasvoi 6 %.

Koko vuoden yhteenlaskettujen pyöräliikennemäärien osalta vuonna 2022 automaattisissa laskentapisteissä havaittiin vähemmän pyöräilijöitä kuin vuonna 2021. Pyöräliikenteen määrä laski edellisvuodesta lähes kaikissa pisteissä.

Automaattilaskentapisteissä (yhteensä 18 laskimessa 11 pisteessä, jotka ovat olleet toiminnassa vähintään vuoden 2018 alusta) vuoden 2022 aikana havaittujen pyöräilijöiden määrä laski 10 % edellisvuodesta. Tavoitteeksi asetettu pyöräliikenteen määrien kasvu (pyöräliikenteen automaattilaskentapisteissä pyörämäärät kasvavat kolmen edellisen vuoden keskiarvosta) ei toteutunut, sillä havaittujen pyörien määrä laski 16 % vuosien 2019–2021 keskiarvoon nähden.

Sääolosuhteet olivat pyöräliikenteelle suotuisat vuonna 2022. Talvikuukausia lukuun ottamatta vesisadetta tuli edellisvuosien keskiarvoon verrattuna maltillisemmin ja kuukauden keskilämpötila seurasi tiiviisti edellisvuosien käyrää. Elokuussa, joka oli vuoden 2022 vilkkain pyöräilykuukausi, vettä satoi keskimääräisesti vähemmän ja kuukauden lämpötila oli keskiarvoa korkeammalla.

Autoliikenne

Syysarkipäivänä Helsingin niemen rajan ylitti keskimäärin 168 000, kantakaupungin rajan 292 000, kaupungin vuoden 2008 mukaisen rajan 554 000, kaupungin nykyisen rajan 617 000 ja poikittaislinjan 227 000 moottoriajoneuvoa. Luvuissa on henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen lisäksi myös raitiovaunut. Vuoden 2021 tuloksia korjattiin takautuvasti nykyisen kaupungin rajan osalta. Korjattu luku on 621 500 ajoneuvoa.

Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna niemen rajan autoliikenteen määrä oli 28 % pienempi. Viimeisen viiden vuoden aikana laskua on ollut puolestaan 16 %. Vuoden takaiseen verrattuna niemen rajan autoliikenne väheni 3 %. Vuonna 2022 niemen rajalla suuret katutyöt jatkuivat erityisesti Töölössä ja Hakaniemessä. Lisäksi pienempiä katutöitä käynnistyi myös esimerkiksi Lauttasaaressa ja Meilahdessa.

Vuonna 2022 kantakaupungin rajan autoliikenne väheni kymmenen vuoden takaiseen verrattuna 16 % ja viiden vuoden takaiseen verrattuna 11 %. Vuoden takaiseen verrattuna kantakaupungin rajan autoliikenne laski prosentin. Niemen rajan tavoin vuonna 2022 kantakaupungin rajalla oli käynnissä useita suuria työmaita esimerkiksi Pasilassa sekä Hermannin ja Sörnäisten alueella.

Kaupungin nykyisen rajan ylittävä autoliikenne oli vuonna 2022 kymmenen vuoden takaiseen verrattuna 2 % pienempi, viiden vuoden takaiseen verrattuna 7 % pienempi. Vuoden takaiseen verrattuna liikenne väheni kaupungin rajalla prosentin.

Poikittaislaskentalinjalla (eteläisen kantakaupungin kadut mukaan lukien) liikennemäärät olivat kymmenen vuoden takaiseen verrattuna 11 % ja viiden vuoden takaiseen verrattuna 9 % alhaisemmat. Edeltävään vuoteen verrattuna liikennemäärät kasvoivat prosentin.

Kun tarkastellaan kaikkien neljän laskentalinjan autoliikennemääriä yhteensä, vuoteen 2021 verrattuna liikennemäärät vähenivät vuonna 2022 prosentin. Viiden vuoden takaiseen verrattuna laskentalinjojen yhteenlaskettu autoliikennemäärä oli 10 % pienempi ja kymmenen vuoden takaiseen verrattuna 12 % pienempi.

Helsingin autokanta

Ajoneuvokanta sisältää kaikki ajoneuvoliikennerekisterissä olevat ajoneuvot. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot sisältävät vain ajoneuvot, joita ei ollut merkitty liikennekäytöstä poistetuiksi tilaston poikkileikkausajankohtana. Vuoden 2022 lopussa Helsingissä oli rekisteröity 335 700 autoa, joista liikennekäytössä oli 252 500. Henkilöautoja oli rekisterissä 285 100 ja liikennekäytössä 219 200.

Rekisteröityjen henkilöautojen määrä 1 000 asukasta kohden (eli henkilöautotiheys) oli Helsingissä vuoden 2022 lopussa 429. Liikennekäytössä oli 330 henkilöautoa 1000 asukasta kohden. Vastaavat luvut olivat vuotta aikaisemmin 429 ja 336. Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa liikennekäytössä oli 432 henkilöautoa 1000 asukasta kohden (Espoon, Kauniaisten ja Vantaan keskiarvo).

Päätös tullut nähtäväksi 14.12.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §