Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-20-786-6, Porkkalankatu 11, Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
Päätös koskien ilmoitusta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Salmisaaressa, osoitteessa Porkkalankatu 11
Päätös
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.
Ilmoitus
Ilmoitusvelvollisuus
Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.
Ilmoituksen tekijä
Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6
**********
Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija
Ilmoitusalueen kiinteistötunnus on 91-20-786-6. Maa-alue on Helsingin kaupungin omistuksessa ja Helen Oy:n hallinnassa. Voimalaitosalueen rakennukset ja rakenteet ovat Helen Oy:n omistuksessa.
Asian vireilletulo
Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikköön 15.9.2023.
Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Salmisaaren voimalaitos pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 12.9.2023, Ramboll.
Ilmoitusta on täydennetty 10.10.2023 sähköpostitse koskien mm. tuhka- ja hiilipitoisen aineksen kaatopaikkakelpoisuustutkimusten tuloksia, esitutkimuksiin valittuja haitta-aineita sekä tulevien rakennusten käyttöä ja pihan rakenteita.
Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset
Ympäristönsuojelupäällikön päätös § 190 koskien Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ilmoitusta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Salmisaaren voimalaitoksen alueella osoitteessa Porkkalankatu 9–11 on tehty 2.10.2015. Päätöksessä edellytetty puhdistustyön loppuraportti on toimitettu 25.2.2020 ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alueelle jäi öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta yhden näytealueen kohdalle kaivannon seinämään. Kaivanto rajautui olemassa olevaan rakennukseen.
Vuonna 2010 puhdistettiin pilaantunutta maaperää rikinpoiston sivutuoterakennuksen rakentamisen yhteydessä. Kunnostuksesta on laadittu loppuraportti. Kunnostuksen jälkeen rakennuksen alle jäi maa-ainesta, jonka lyijypitoisuus ylitti alemman ohjearvon.
Ilmoituksen sisältö
Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:
Alueen sijainti, koko ja maan käyttö
Alueella on ollut sähkön tuotantoa vuodesta 1953. Vuonna 2015 alueelle rakennettiin pellettijärjestelmä. Alueella on voimassa asemakaava nro 11890, joka on saanut lainvoiman 8.1.2010. Siinä alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (kaavamerkintä ET). Lisäksi alueella on voimassa maanalainen kaava 11800.
Alueelle rakennetaan ilmavesilämpöpumppu- ja sähkökattilarakennukset (SaC-laitos) sekä pellettivoimalan tarvitsemat rakennukset (SaK7 pellettikonversiokokonaisuus). Rakennukset ovat miehittämättömiä. Ne eivät ole vakituisia työskentelypaikkoja. Lisäksi alueelle tehdään rakentamisen vaatimia johtosiirtoja. Piha-alueet asfaltoidaan. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä 2023.
Pilaantuneen maaperän kunnostamista koskeva ilmoitus tehdään koko Salmisaaren voimalaitosalueelle, koska alueelle voi tulla johtosiirtoja ja muutostarpeita nyt tiedossa olevan kaivualueen ulkopuolelle. Voimalaitosalueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 7,3 ha. Aiemmin vuosina 2010 ja 2015 kunnostetut alueet on rajattu pois ilmoituksen liitteenä olevasta kunnostuksen yleissuunnitelmasta.
Voimalaitoksen ympäristössä on toimisto- ja liiketiloja sekä asuinkerrostaloja
Pilaantumisen syy ja ajankohta
Pilaantuneisuutta on todettu täyttömaakerroksessa, jossa todettu myös jätejakeita, kuten tuhkaa, hiiltä, tiiliä ja betonia. Täytön ajankohdasta ei ole varmaa tietoa. Salmisaari B voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä 1980-luvun alkupuolella alueella tehtiin laajoja täyttöjä.
Maaperä, pohjavesi ja pintavesi
Voimalaitoksen tutkitulla piha-alueella on noin 1,5–2,5 metrin paksuinen, paikoin jätteinen täyttömaakerros. Täytön alapuolella on todettu kalliota, kiviä ja luontaiseksi tulkittua hiekkaa.
Voimalaitosalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä. Pohjavesi on alueella arviolta noin 3 m syvyydellä (meriveden pinta). Merenlahti sijaitsee lähimmillään alueen länsipuolella n. 20 m päässä suunnittelukohteesta. Koillisosassa sijaitsee lauhdevesien purkualue, joka johtaa Lapinlahteen alueen koillis-/pohjoispuolelle.
Haitta-ainetutkimukset
Yleissuunnitelman laadintaa varten alueelle tehtiin elokuussa 2023 yhteensä 16 kairapistettä ja yksi näyte otettiin olemassa olevan kaivannon seinämästä. Ilmoitusalueella ja sen lähiympäristössä on tehty aikaisemmin seuraavat maaperätutkimukset ja selvitykset:
- Pellettilämpökeskuksen ja polttoaineen vastaanottorakennuksen PIMA-kustannusten arviointi, 11.5.2015, Golder Associates Oy Salmisaari-SV 6
- Pellettilämpökeskuksen koekuoppatutkimus, 19.1.2015, Golder Associates Oy
- Helsingin Energia Salmisaari, ureaveden vastaanottopaikan tutkimus, tutkimusraportti, 27.1.2014, Golder Associates Oy
- Salmisaaren energiahuoltoalue, pellettivaraston rakennusalueen pilaantuneisuusselvitykset, 25.3.2013, Pöyry Finland Oy
- Salmisaaren pellettilämpölaitos, kunnostuksen yleissuunnitelma, 12.8.2015, Ramboll Finland
Vuonna 2023 toteutetussa maaperätutkimuksissa näytteistä analysoitiin metallit ja PAH-yhdisteet. Viitteitä öljyhiilivedyistä ei todettu toisin, kuin vuonna 2015 puhdistetulla alueella. Kaikissa tutkimuspisteissä todettiin joitain metalleja vähintään kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina ja paikoin sinkin ja/tai kuparin pitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon ja nikkelin pitoisuus ylitti alemman ohjearvon. Elohopeaa tai bentso(a)pyreeniä ja/tai fluoranteenia todettiin pistemäisesti kynnysarvon ylittävä pitoisuus.
Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Viitearvotarkastelun perusteella viiden tutkimuspisteen edustamalla alueella maaperä on pilaantunut. Viitearvona on käytetty ylempää ohjearvoa alueen käyttötarkoitus huomioiden.
Vuoden 2023 aikana aloitettavien SAC- ja SAK7- suunnittelualueilla tulevan kaivun arvioidut määrät on eritelty yleissuunnitelman liitteessä. Kaivun kokonaismäärä on arvioitu olevan noin 5800 t. Tutkimusten perusteella rakentamisalueella on ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisia maa-aineksia n. 350 m² alueella yhden metrin kerroksessa. Alemmat ohjearvotasot ylittävää pilaantuneeksi luokiteltavaa maata arvioidaan kaivettavan noin 500–800 t (350–500 m³). Voimalaitosalueella voidaan tehdä tämän lisäksi muutostöitä ja kaivuja myös muilla alueilla.
Tutkimusalueella todettujen ohjearvotason ylittävien kupari-, nikkeli- ja sinkkipitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan ympäristö- tai terveysriskiä. Todetuista kohonneista haitta-ainepitoisuuksista ei siis aiheudu nykyisessä tai tulevassa käytössä puhdistustarvetta.
Alueen rakentaminen edellyttää maankaivua alueilla, joissa on todettu ylemmän ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia. Rakennustöiden vuoksi alueen maaperällä on puhdistustarve.
Kohteessa todetuille kuparille, nikkelille tai sinkille ei arvioida voivan altistua hengityksen kautta, koska ne eivät ole haihtuvia. Kupari, nikkeli ja sinkki sitoutuvat hyvin maa-ainekseen eivätkä ne liukene helposti. Alueen pohjavettä ei myöskään käytetä juoma- tai talousvetenä, joten käyttöveden välityksellä ei altistumista tapahdu. Kohteessa todetut kupari-, nikkeli- ja sinkkipitoisuudet sijaitsevat vähintään 0,2 m syvyydellä ja alue on kauttaaltaan asfaltoitu. Suoran kosketuksen tai maansyönnin kautta ei voi siis altistua. Lisäksi kuparin, nikkelin ja sinkin todetut enimmäispitoisuudet alittavat selkeästi maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteissa esitetyn SHPTter (suurin terveysperusteisesti hyväksyttävä pitoisuus teollisuusalueella) viitearvon (kuparin ja sinkin osalta 10 000 mg/kg ja nikkelin osalta 4960 mg/kg).
Kuparin ja sinkin pitoisuudet ylittävät näiden metallien ekologisen SHPTeko viitearvon. Pitoisuuksien ei arvioida muodostavan merkittävää ekologista riskiä. Suunnittelualue sijaitsee vanhassa voimalaitosympäristössä, eikä sen arvioida olevan luonnonsuojelullisesti merkittävä elinympäristö. Alue on vanhaa täyttömaata, jossa ei arvioida olevan erityistä suojelua vaativaa eliöstöä.
Todetut tuhka- ja hiilikerrokset tullaan todennäköisesti kaivamaan pois tulevien rakennusten ja rakenteiden kohdalta. Tuhkaa ja hiiltä sisältäneistä näytteistä, joissa metallien kokonaispitoisuudet ovat ylittäneet alemmat tai ylemmät ohjearvot, on muodostettu kaksi kokoomanäytettä, joista on tehty kaatopaikkakelpoisuusanalyysit. Molemmissa näytteissä liukoisuudet ja orgaanisen aineksen määrä (TOC) täyttivät pysyvän jätteen kelpoisuuskriteerit. Tämän perusteella suunniteltujen rakennusten/rakenteiden alle mahdollisesti jäävistä tuhka-/hiilikerroksista ei kulkeudu haitta-aineita eikä niistä siten aiheudu ympäristö tai terveyshaittaa.
Riskinarvion epävarmuutena todetaan, että maaperän haitta-ainetutkimukset on tehty pohjatutkimusten yhteydessä ja näytepisteet on sijoitettu alueille, joille on jo tiedossa kaivuja. Rakentamisen aikana lisätutkimusten tarvetta vielä arvioidaan.
Puhdistustavoitteet
Tutkimustulosten ja riskitarkastelun perusteella kohteen maaperälle on esitetty seuraavat puhdistustavoitteet yleissuunnitelmassa:
1. Alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset poistetaan rakentamisen vaatimaan laajuuteen ja kaivutasoon saakka.
2. Rakennuskaivantojen alapuolella kunnostustavoitteena orgaanisilla haitta-aineilla on ylempi ohjearvo.
3. Epäorgaanisille yhdisteille ei aseteta kunnostustavoitetta.
Mikäli työnaikana todetaan merkittävästi suurempia pitoisuuksia kuin aiemmin, tehdään näiden osalta tarkennettu riskinarvio.
Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus
Alueelta poistetaan rakentamisen vuoksi pilaantuneita maa-aineksia arviolta noin 500–800 t. Poistetut maa-ainekset toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn tai hyötykäyttöön. Mahdolliset jätteet toimitetaan kaatopaikalle. Kaivun toteutus on tarkemmin ohjeistettu yleissuunnitelmassa.
Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuorma-autoilla vastaanottolaitoksiin. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kaikista kuormista laaditaan jätelaissa edellytetyt siirtoasiakirjat, joissa esitetään kuljetettavan maajätteen määrä, haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, jätteen alkuperä sekä jätteen haltijan, jätteen kuljetusyrityksen ja vastaanottajan yhteystiedot. Kuljetuksen suorittajien tulee olla merkittynä alueellisen ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Siirtoasiakirjat tehdään ensisijaisesti sähköisenä. Siirtoasiakirjojen tiedot lisätään SIIRTO-rekisteriin.
Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta
Työn aikana tilannetta tarkastellaan ja alueelle tehdään lisätutkimuspisteitä tarpeen mukaan. Lisätutkimukset tehdään koekuopista ja/tai kasalle kaivetuista maista otettavilla kokoomanäytteillä.
Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivua ja valvoo kunnostusta. Ympäristötekninen valvoja vastaa pilaantuneiden massojen ohjaamisesta oikeaan loppusijoituspaikkaan. Ympäristötekninen valvoja arvioi massat ja jätejakeet aistinvaraisesti ja tarvittaessa ottaa näytteet ja tekee kenttäanalyysit.
Näytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joita kaivannossa on todettu yli kunnostuksen tavoitetason. Kunnostustöiden aikana poistettavista pilaantuneista maa-aineksista otetaan vähintään yksi edustava näyte jokaista poistettavaa 200 m³:n maa-aineserää kohden, aikaisemmat tutkimukset mukaan lukien.
Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa kuvataan tehdyt toimenpiteet ja otetut näytteet.
Pilaantuneen maan poistamisen jälkeen maaperän jäännöspitoisuudet tarkistetaan ottamalla näytteitä seuraavasti:
- yksi näyte kaivannon pohjasta alkavaa 100–200 m² kohden
- yksi näyte kaivannon seinämästä alkavaa noin 20–50 m kohden
Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostetaan noin 4…6 osanäytteestä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään ne haitta-aineet, joita on kyseisessä kaivannossa todettu yli alemman ohjearvon.
Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi
Kaivua jatketaan, kunnes maa-aineksessa todetut haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteen. Mikäli pilaantuneisuus jatkuu kohteen rajojen ulkopuolelle, asennetaan mahdollisuuksien mukaan tähän rajapintaan huomio- ja erotusrakenne tai eristysrakenne pilaantuneisuuden mukaan.
Kaivantojen seinämiin tai pohjalle jäävä yli alemman ohjearvotason maa-aines erotetaan puhtaasta maa-aineksesta huomiorakenteella (esim. huomioverkko). Huomioverkkoa ei kuitenkaan asenneta rakennusten ja rakenteiden perustusten alle.
Lisäksi pilaantunut maa-aines erotetaan maanpinnasta puhtaalla täyttömaakerroksella, joka on paksuudeltaan vähintään 0,5 m ja/tai rakenteilla (asfaltti, kiveys, tms).
Mikäli kaivannon seinämään jää korkeita pitoisuuksia orgaanisia haitta-aineita, jotka voivat kulkeutua puhdistetulle alueelle tehdään seinämään eristerakenne. Eristerakenne suunnitellaan aina erikseen tapauskohtaisesti.
Asennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijainnit mitataan ja tehdyt rakenteet kuvataan kunnostuksen loppuraportissa.
Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta
Kaivualue aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovin kyltein. Ympäristöhaittoja ehkäistään lisäksi seuraavin toimenpitein:
- pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi, jotta estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön ja
- voimakkaalla tuulella ja sateella työt keskeytetään tarvittaessa
Veden tutkiminen ja käsittely
Kaivu pyritään tekemään kuivakaivuna. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, kaivantoja pidetään tarvittaessa kuivana pumppaamalla tai kaivu tehdään vedenalaisena kaivuna. Mikäli kaivu tehdään vedenalaisena kaivuna, massoista valutetaan irtovesi pois kaivannon reunalla ennen niiden kuormausta ja kuljetusta.
Mikäli pilaantuneiden maiden kaivussa syntyviin kaivantoihin kertyy vettä kunnostusta haittaavia määriä, vedestä otetaan näyte ja tehdään tarvittavat analyysit veden laadun selvittämiseksi.
Pilaantuneen maan kaivannoista vedet johdetaan jätevesiviemäriin. Viemäriin johtaminen tehdään HSY:n luvalla ja lupaehtojen mukaisesti. Tarvittaessa vedet esikäsitellään ennen johtamista kiintoaineksen erotuksella, öljynerottimella ja/tai aktiivihiilisuotimella. Muiden, kuin pilaantuneen maan kaivantojen, vesien johtaminen tehdään Helsingin kaupungin työmaavesiohjeen mukaisesti.
Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella
Pilaantuneet massat kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettaviksi tai läjitetään alueelle kasoihin jatkotutkimuksia ja mahdollista esikäsittelyä varten.
Maa-aineksen hyödyntäminen alueella
Suunnittelualueelta rakentamisen yhteydessä kaivettavat, kynnysarvotason ylittävät maa-ainekset käytetään tarvittaessa alueen täyttöihin tai toissijaisesti viedään pitoisuustasojen mukaisesti hyötykäyttöön, maankaatopaikoille tai muualle luvanvaraiseen vastaanottoon. Mahdolliset kynnysarvomaan hyötykäyttökohteet tarkentuvat työn aikana.
Alueen maaperässä on todettu yleisesti kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia, jolloin maiden hyötykäyttö alueella ei lisää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta tai riskejä.
Kohteessa hyödynnettävien kynnysarvomaiden sijoituspaikat, määrät ja laadut dokumentoidaan ja tiedot esitetään kunnostuksen loppuraportissa.
Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa
Tiedottaminen ja raportointi
Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa. Kirjanpidosta vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Työmaapäiväkirjan asiat:
- tiedot alueelta poisviedyistä pilaantuneista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)
- tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset)
- tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista
- hajuhavainnot
- erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin
- mahdolliset pumpatut vesimäärät ja mahdolliset vesien käsittelytoimenpiteet
Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään ainakin seuraavat asiat:
- tunnistetiedot
- työn vastuuhenkilöt
- muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot
- poistettujen massojen määrä ja niiden haitta-ainepitoisuudet
- kunnostustyön toteutus
- mahdollisesti rakennettujen huomio- ja eristerakenteiden sijaintitiedot ja tyyppipiirustukset
- kunnostuksen aikataulu
- mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä
- kartta kunnostetuista alueista
- jäännöspitoisuustiedot
- mahdolliset vesien käsittelytiedot
- kynnysarvomaiden hyötykäyttö
Puhdistustyön ajankohta
Syksy 2023
Ilmoituksen käsittely
Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot
Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.
Ratkaisu
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Salmisaaren voimalaitosalueella osoitteessa Porkkalankatu 11, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.
1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä
Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Lisäksi rakentamisalueelta on esitetystä poiketen poistettava maa-ainekset, joissa jonkin PAH-yhdisteen tai elohopean pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. (VNA (214/2007) 2,3,4 §, YSL 135 §)
Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)
Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 §)
2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta
Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)
Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)
Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä siten, että yksi näyte otetaan jokaista 100 m2:n alaa kohti ja lisäksi kaivantojen reunoilta otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 20 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)
3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, ja dokumentointi
Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. (JL 12, 13 §)
Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus eristysrakennesuunnitelman ja huomiorakenteiden asennussuunnitelman tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)
Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)
4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)
Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin.
Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maamassojen välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13, 120 §)
Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)
Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)
Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)
Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)
5. Veden tutkiminen ja käsittely
Ilmoituksessa esitetyltä kunnostusalueelta kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)
6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella
Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)
Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)
7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella
Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti, kun samalla noudatetaan määräyksen 1. kunnostustavoitteita. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita tai POP-yhdisteitä sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis pinnoite, kuten asfaltti. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)
8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa
Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)
Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)
9. Tiedottaminen ja raportointi
Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)
Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)
Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa/esitetyn mukaisesti puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot
- alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista,
- kaivettujen maiden hyödyntämisestä sijoituspaikkoineen,
- tutkimusmenetelmistä,
- näytteiden analysoinnista,
- kunnostuksen seurannasta,
- mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio,
- johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä,
- yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä
- esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)
Päätöksen perustelut
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.
Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee siihen perustuen päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.
Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.
Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet
Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.
Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.
Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.
Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.
Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.
Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu
Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.
Tiedon siirtäminen
Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.
Määräysten perustelut
1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä
Kohteen kunnostustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Kaikkien mahdollisesti kunnostusalueelta todettavien orgaanisten haitta-aineiden aiheuttamia riskejä ei ole arvioitu. Tavoitteet on asetettu niille orgaanisille yhdisteille, joita alueelta on tutkittu. Elohopea voi esiintyä haihtuvassa muodossa ja kulkeutua muita metalleja herkemmin ympäristöön.
Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.
Haitta-aineiden riskit on arvioitu alueen teollisuuskäyttöön. Tämän vuoksi alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava uudelleen alueen käyttötarkoituksen mahdollisesti muuttuessa.
Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.
2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta
Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.
Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.
3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi
Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.
Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteiden asennussuunnitelman esittämisellä etukäteen varataan vastaavasti mahdollisuus arvioida perusteet kaivujen lopettamiselle kohdassa, johon huomiorakenteita ollaan asentamassa.
Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.
4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.
Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.
Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.
Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.
Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.
5. Veden tutkiminen ja käsittely
Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Työmaavesiohjetta ei sovelleta pilaantuneen maaperän ilmoitusalueella, jossa pilaantuneisuuden arvioidaan aiheutuvan ilmoitusalueen laajuisesta täyttömaasta.
6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella
Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.
7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ilmoituksessa esitetyn riskinarvion ja siitä johdettujen puhdistustavoitteiden lähtökohtana on pihan päällystäminen asfaltilla. Siksi edellytetään suojakerrosta tai pinnoitusta pilaantuneiden maa-ainesten päälle.
Haisevia, haihtuvia haitta-aineita tai POP-yhdisteitä sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.
8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa
Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.
Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.
9. Tiedottaminen ja raportointi
Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 17, 32, 52, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 209 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Toimivaltainen viranomainen
Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.
Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.
Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella.
Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo
Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.
Päätös on voimassa viisi vuotta.
Muutoksenhaku ja täytäntöönpano
Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
Päätös tullut nähtäväksi 23.10.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- asianosainen
- se, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.
Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | vaasa.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Vaasan hallinto-oikeus |
PL 204 | |
65101 VAASA | |
Faksinumero: | 029 56 42760 |
Käyntiosoite: | Korsholmanpuistikko 43 |
65100 Vaasa | |
Puhelinnumero: | 029 56 42780 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Lisätietojen antaja
Heli Lehtinen, ympäristötarkastaja, puhelin: 09 31035623