Toivomusponsi, aktiivisilla toimilla WHO:n asettamiin raja-arvoihin terveydelle haitallisten pienhiukkasten määrissä
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Amanda Pasasen toivomusponnesta selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön aktiivisia toimia ilmansaasteiden vähentämiseksi
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto antoi seuraavan lausunnon:
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto totesi, että ilmansaasteiden pitoisuuksia pyritään aktiivisesti vähentämään Helsingissä ilmansuojelusuunnitelman 2017 - 2024 ja valmisteilla olevan ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman 2024 - 2029 toimenpiteillä.
Ympäristö- ja lupajaosto piti maanalaisten liikenneratkaisujen kehittämistä ja erityisesti olemassa oleman maanalaisen verkoston parempaa hyödyntämistä yhtenä tutkittavana keinona vähentää ilmansaasteita.
WHO:n terveysperustaiset ilmanlaadun ohjearvot ja EU:n raja-arvot
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2021 uudet, tuoreisiin terveystutkimuksiin perustuvat ohjearvot. Ne eivät ole sitovia kuten EU:n raja-arvot, vaan suositustyyppisiä. Ohjearvojen alittavien ilmansaastepitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan merkittäviä terveysvaikutuksia. Ohjearvot kiristyivät huomattavasti edellisistä, vuonna 2006 julkaistuista ohjearvoista. Esimerkiksi ohjearvo pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on nyt 5 µg/m³, kun se aiemmin oli 10 µg/m³.
EU:n ilmanlaatua koskevat sitovat raja-arvot määritellään ilmanlaatudirektiivissä. EU-komissio julkaisi lokakuussa 2022 uuden ilmanlaatudirektiiviehdotuksen, jossa esitetään sitovien raja-arvojen merkittävää kiristämistä vuonna 2030. Ehdotus on parhaillaan Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin käsiteltävänä, eikä tulevista raja-arvoista ole vielä varmuutta.
Ilmanlaatu Helsingissä
Ilmanlaatu on Helsingissä keskimäärin melko hyvä kansainvälisesti verrattuna. Liikenteen pakokaasupäästöt, katupöly sekä puun pienpolton päästöt aiheuttavat kuitenkin edelleen haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristön viihtyisyydelle. Erityisesti pienhiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja jo matalilla pitoisuuksilla.
Pienhiukkasista hyvin merkittävä osuus, keskimäärin yli puolet, kulkeutuu Helsinkiin kaupungin ja myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Pienen kokonsa vuoksi pienhiukkaset pysyvät ilmassa kauan ja kulkeutuvat ilmavirtausten mukana jopa tuhansia kilometrejä. Pääkaupunkiseudulla syntyvistä pienhiukkaspäästöistä puun pienpoltto tulisijoissa aiheuttaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden arvion mukaan 33 %. Autojen pakokaasujen hiukkaspäästöjen osuus on 26 % ja energiantuotannon osuus 38 %. Energiantuotannon päästöt purkautuvat korkeista piipuista ja leviävät laajemmalle alueelle, joten niillä ei ole kovin merkittävää vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun.
Nykyinen pienhiukkasten WHO:n ohjearvo ylittyy laajasti pääkaupunkiseudulla vilkasliikenteisillä mittausasemilla pääosin kaukokulkeumasta johtuvan taustapitoisuuden vaikutuksesta. Kallion kaupunkitausta-asemalla vuoden 2022 vuosikeskiarvo oli 5,1 µg/m³. Kallion mittausasemalla mitatut epäpuhtauksien pitoisuudet edustavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat yleisesti Helsingin keskustan asuinalueilla. Vilkkaiden liikenneväylien lähellä pitoisuudet nousevat paikallisten liikennepäästöjen vuoksi Kallion mittaustuloksia korkeammiksi. Pientaloalueilla puun poltto tulisijoissa heikentää ajoittain ilmanlaatua.
Kokonaispienhiukkaspitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseudulla muun muassa ajoneuvokannan uusiutuessa puhtaammaksi tehokkaan sääntelyn ansiosta. Myös taustapitoisuus on laskenut ja sen ennustetaan laskevan myös tulevina vuosina.
Katupöly eli hengitettävät hiukkaset tulevat heikentämään ilmanlaatua myös tulevaisuudessa. Liikenteen sähköistyminen ei vähennä muun muassa katupäällysteestä, renkaista ja hiekoitushiekasta koostuvan katupölyn muodostumista. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat yleisesti pienentyneet Helsingissä viime vuosina, mikä osoittaa kaupungin pitkäaikaisen katupölyn torjunnan kehittämisen ja toimenpiteiden olleen tehokkaita. EU:n nykyinen raja-arvo ei ole ylittynyt vuoden 2006 jälkeen Helsingissä raja-arvoa valvovilla asemilla. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat kuitenkin paikoin ja ajoittain hyvin korkeita. Raja-arvo voikin edelleen olla vaarassa ylittyä kantakaupungin katukuiluissa sekä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella, mikäli pölyntorjuntaan ei kiinnitetä jatkuvasti voimakkaasti huomiota. EU-komission ehdottama uusi raja-arvo ylittyisi tällä hetkellä. Myös WHO:n terveysperusteinen ohjearvo ylittyy vilkasliikenteissä paikoissa.
Helsingin kaupungin väkiluvun ennustetaan jatkavan kasvuaan tulevaisuudessa ja samalla kaupunkirakenne tiivistyy. Kaupunkirakenteen tiivistyminen vähentää liikennesuoritetta, mutta se voi johtaa ilmanlaadun kannalta haasteisiin kun ilmansaasteiden sekoittuminen ja laimeneminen samalla heikkenee. Ihmiset asuvat ja oleilevat tiiviissä rakenteessa myös lähellä päästölähteitä.
Pienhiukkasten nykyinen sitova EU:n vuosiraja-arvo (25 µg/m³) alittuu Helsingissä selvästi, samoin muiden ilmansaasteiden raja-arvot. Helsingin on kuitenkin toiminnassaan jo varauduttava siihen, että ilmanlaatudirektiivissä asetettavat raja-arvot tulevat kiristymään. Erityisen haastavaa tulee olemaan katupölyn eli hengitettävien hiukkasten raja-arvojen alittaminen, mikäli ne toteutuvat ehdotetusti. Myös liikenteestä peräisin olevan typpidioksidin ja tulisijoissa muodostuvan bentso(a)pyreenin raja-arvojen ylittyminen on mahdollista. Kaupunki on aktiivisesti kommentoinut uuden ilmanlaatudirektiiviehdotuksen sisältöä osallistuen ympäristöministeriön koordinoiman kansallisen taustaryhmän toimintaan.
Helsingin toimet ilmanlaadun parantamiseksi
Helsingissä on jo pitkään tehty työtä paremman ilmanlaadun puolesta. Ilmansuojelusuunnitelmia on laadittu vuodesta 2008 lähtien. Nykyinen kaupungin ilmansuojelutyötä ohjaava ilmansuojelusuunnitelma tuli voimaan vuonna 2017. Tuolloin EU:n sitova raja-arvo liikenteestä peräisin olevan typpidioksidin pitoisuudelle ylittyi Helsingissä, ja sen johdosta kaupunki oli velvollinen laatimaan ilmansuojelusuunnitelman. Enää raja-arvojen ylityksiä ei ole mitattu useampaan vuoteen.
Helsinki haluaa parantaa ilmanlaatua edelleen sekä varautua jo tuleviin todennäköisiin ilmansaasteiden raja-arvojen kiristymisiin. Uuden ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman (ILME) laadinta onkin parhaillaan menossa ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikön koordinoimana. Työtä tehdään poikkihallinnollisesti laajassa yhteistyössä. Suunnitelma valmistuu kesäkuussa 2024. Suunnitelmakauden 2024 - 2029 tavoitteena on alittaa uudet tulevat EU:n sitovat raja-arvot. Visiona vuodelle 2040 on, etteivät ilmansaasteet aiheuta terveyshaittoja eli käytännössä etteivät WHO:n ohjearvot ylity.
Suunnitelmaan kirjataan laajasti toimenpiteitä ilmanlaadun parantamiseksi. Kaupunki pystyy omilla toimillaan vaikuttamaan taustapitoisuuden päälle tulevaan pitoisuuslisään, joka on peräisin lähinnä liikenteestä ja puun pienpoltosta. ILME-suunnitelmaan on kirjattu kaupungin toimivallassa olevat keinot, joita ei jo toteuteta muiden päätösten, ohjelmien tai perustyön myötä. Liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet parantavat yleisesti myös ilmanlaatua. ILME-suunnitelmaa päivitetään kesken kauden, mikäli esimerkiksi tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä uusien sitovien raja-arvojen saavuttamiseksi. Helsinki on lisäksi mukana tiiviisti ympäristöministeriön koordinoiman Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toteuttamisessa.
Kaupungin keinot ja mahdollisuudet vaikuttaa ilmansaasteiden pitoisuuksiin ovat osin rajallisia, ja kaukokulkeumana saapuviin pienhiukkasiin kaupunki ei voi vaikuttaa. Erityisesti pienhiukkasia ja otsonia kulkeutuu alueelle runsaasti kaupungin ja Suomen rajojen ulkopuolelta. Useat toimenpiteet eivät ole mahdollisia nykylainsäädännön perusteella. Muun muassa ajoneuvojen sekä tulisijojen päästöistä säädetään EU:n asetuksilla. Ilmansuojelu onkin kaupungin ja valtion sekä seudullisen ja kansainvälisen tason yhteistyötä.
Käsittely
Vastaehdotus:
Tarik Ahsanullah: Lisätään kappale:
"Ympäristö- ja lupajaosto pitää maanalaisten liikenneratkaisujen kehittämistä ja erityisesti olemassa oleman maanalaisen verkoston parempaa hyödyntämistä yhtenä tutkittavana keinona vähentää ilmansaasteita."
Kannattaja: Saana Rossi
Vastaehdotus 1:
Hanna Hannus: Muutetaan kappaleen 15 ensimmäinen lause:
"Kaupungin keinot ja mahdollisuudet vaikuttaa ilmansaasteiden pitoisuuksiin ovat osin rajallisia, ja kaukokulkeumana saapuviin pienhiukkasiin kaupunki ei voi vaikuttaa."
Kannattaja: Coel Thomas
Vastaehdotus 2:
Hanna Hannus: Lisätään uusi kappale aloitevastaukseen, nykyisten kappaleiden 14 ja 15 väliin:
"Ilmanlaatua tulee tarkastella keskeisenä tekijänä myös liikennesuunnittelussa. Kuten Helsingin nykyisessä ilmansuojeluohjelmassa todetaan, kestävien liikkumismuotojen edistäminen ja autoliikenteen vähentäminen pienentävät polttoaineiden kulutusta ja sitä kautta vähentävät sekä hiilidioksidipäästöjä että ilmanlaatua heikentäviä päästöjä."
Kannattaja: Coel Thomas
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Tarik Ahsanullahin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 2
Hanna Hannus, Laura Kolehmainen
Ei-äänet: 7
Tarik Ahsanullah, Jaakko Meretniemi, Päivi Riihimäki, Saana Rossi, Lea Saukkonen, Juhani Strandén, Coel Thomas
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti tässä äänestyksessä hyväksyä Tarik Ahsanullahin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen äänin 2 - 7.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Hanna Hannuksen vastaehdotuksen 1 mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 2
Päivi Riihimäki, Juhani Strandén
Ei-äänet: 5
Hanna Hannus, Laura Kolehmainen, Jaakko Meretniemi, Saana Rossi, Coel Thomas
Tyhjä: 2
Tarik Ahsanullah, Lea Saukkonen
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti tässä äänestyksessä hyväksyä Hanna Hannuksen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen äänin 2 - 5.
3 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Hanna Hannuksen vastaehdotuksen 2 mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 5
Tarik Ahsanullah, Jaakko Meretniemi, Päivi Riihimäki, Lea Saukkonen, Juhani Strandén
Ei-äänet: 4
Hanna Hannus, Laura Kolehmainen, Saana Rossi, Coel Thomas
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti tässä äänestyksessä hyväksyä esittelijän ehdotuksen äänin 5 - 4.
Kolmen suoritetun äänestyksen jälkeen kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto hyväksyi Tarik Ahsanullahin vastaehdotuksen ja Hanna Hannuksen ensimmäisen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto antaa seuraavan lausunnon:
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että ilmansaasteiden pitoisuuksia pyritään aktiivisesti vähentämään Helsingissä ilmansuojelusuunnitelman 2017 - 2024 ja valmisteilla olevan ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman 2024 - 2029 toimenpiteillä.
WHO:n terveysperustaiset ilmanlaadun ohjearvot ja EU:n raja-arvot
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2021 uudet, tuoreisiin terveystutkimuksiin perustuvat ohjearvot. Ne eivät ole sitovia kuten EU:n raja-arvot, vaan suositustyyppisiä. Ohjearvojen alittavien ilmansaastepitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan merkittäviä terveysvaikutuksia. Ohjearvot kiristyivät huomattavasti edellisistä, vuonna 2006 julkaistuista ohjearvoista. Esimerkiksi ohjearvo pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on nyt 5 µg/m³, kun se aiemmin oli 10 µg/m³.
EU:n ilmanlaatua koskevat sitovat raja-arvot määritellään ilmanlaatudirektiivissä. EU-komissio julkaisi lokakuussa 2022 uuden ilmanlaatudirektiiviehdotuksen, jossa esitetään sitovien raja-arvojen merkittävää kiristämistä vuonna 2030. Ehdotus on parhaillaan Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin käsiteltävänä, eikä tulevista raja-arvoista ole vielä varmuutta.
Ilmanlaatu Helsingissä
Ilmanlaatu on Helsingissä keskimäärin melko hyvä kansainvälisesti verrattuna. Liikenteen pakokaasupäästöt, katupöly sekä puun pienpolton päästöt aiheuttavat kuitenkin edelleen haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristön viihtyisyydelle. Erityisesti pienhiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja jo matalilla pitoisuuksilla.
Pienhiukkasista hyvin merkittävä osuus, keskimäärin yli puolet, kulkeutuu Helsinkiin kaupungin ja myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Pienen kokonsa vuoksi pienhiukkaset pysyvät ilmassa kauan ja kulkeutuvat ilmavirtausten mukana jopa tuhansia kilometrejä. Pääkaupunkiseudulla syntyvistä pienhiukkaspäästöistä puun pienpoltto tulisijoissa aiheuttaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden arvion mukaan 33 %. Autojen pakokaasujen hiukkaspäästöjen osuus on 26 % ja energiantuotannon osuus 38 %. Energiantuotannon päästöt purkautuvat korkeista piipuista ja leviävät laajemmalle alueelle, joten niillä ei ole kovin merkittävää vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun.
Nykyinen pienhiukkasten WHO:n ohjearvo ylittyy laajasti pääkaupunkiseudulla vilkasliikenteisillä mittausasemilla pääosin kaukokulkeumasta johtuvan taustapitoisuuden vaikutuksesta. Kallion kaupunkitausta-asemalla vuoden 2022 vuosikeskiarvo oli 5,1 µg/m³. Kallion mittausasemalla mitatut epäpuhtauksien pitoisuudet edustavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat yleisesti Helsingin keskustan asuinalueilla. Vilkkaiden liikenneväylien lähellä pitoisuudet nousevat paikallisten liikennepäästöjen vuoksi Kallion mittaustuloksia korkeammiksi. Pientaloalueilla puun poltto tulisijoissa heikentää ajoittain ilmanlaatua.
Kokonaispienhiukkaspitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseudulla muun muassa ajoneuvokannan uusiutuessa puhtaammaksi tehokkaan sääntelyn ansiosta. Myös taustapitoisuus on laskenut ja sen ennustetaan laskevan myös tulevina vuosina.
Katupöly eli hengitettävät hiukkaset tulevat heikentämään ilmanlaatua myös tulevaisuudessa. Liikenteen sähköistyminen ei vähennä muun muassa katupäällysteestä, renkaista ja hiekoitushiekasta koostuvan katupölyn muodostumista. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat yleisesti pienentyneet Helsingissä viime vuosina, mikä osoittaa kaupungin pitkäaikaisen katupölyn torjunnan kehittämisen ja toimenpiteiden olleen tehokkaita. EU:n nykyinen raja-arvo ei ole ylittynyt vuoden 2006 jälkeen Helsingissä raja-arvoa valvovilla asemilla. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat kuitenkin paikoin ja ajoittain hyvin korkeita. Raja-arvo voikin edelleen olla vaarassa ylittyä kantakaupungin katukuiluissa sekä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella, mikäli pölyntorjuntaan ei kiinnitetä jatkuvasti voimakkaasti huomiota. EU-komission ehdottama uusi raja-arvo ylittyisi tällä hetkellä. Myös WHO:n terveysperusteinen ohjearvo ylittyy vilkasliikenteissä paikoissa.
Helsingin kaupungin väkiluvun ennustetaan jatkavan kasvuaan tulevaisuudessa ja samalla kaupunkirakenne tiivistyy. Kaupunkirakenteen tiivistyminen vähentää liikennesuoritetta, mutta se voi johtaa ilmanlaadun kannalta haasteisiin kun ilmansaasteiden sekoittuminen ja laimeneminen samalla heikkenee. Ihmiset asuvat ja oleilevat tiiviissä rakenteessa myös lähellä päästölähteitä.
Pienhiukkasten nykyinen sitova EU:n vuosiraja-arvo (25 µg/m³) alittuu Helsingissä selvästi, samoin muiden ilmansaasteiden raja-arvot. Helsingin on kuitenkin toiminnassaan jo varauduttava siihen, että ilmanlaatudirektiivissä asetettavat raja-arvot tulevat kiristymään. Erityisen haastavaa tulee olemaan katupölyn eli hengitettävien hiukkasten raja-arvojen alittaminen, mikäli ne toteutuvat ehdotetusti. Myös liikenteestä peräisin olevan typpidioksidin ja tulisijoissa muodostuvan bentso(a)pyreenin raja-arvojen ylittyminen on mahdollista. Kaupunki on aktiivisesti kommentoinut uuden ilmanlaatudirektiiviehdotuksen sisältöä osallistuen ympäristöministeriön koordinoiman kansallisen taustaryhmän toimintaan.
Helsingin toimet ilmanlaadun parantamiseksi
Helsingissä on jo pitkään tehty työtä paremman ilmanlaadun puolesta. Ilmansuojelusuunnitelmia on laadittu vuodesta 2008 lähtien. Nykyinen kaupungin ilmansuojelutyötä ohjaava ilmansuojelusuunnitelma tuli voimaan vuonna 2017. Tuolloin EU:n sitova raja-arvo liikenteestä peräisin olevan typpidioksidin pitoisuudelle ylittyi Helsingissä, ja sen johdosta kaupunki oli velvollinen laatimaan ilmansuojelusuunnitelman. Enää raja-arvojen ylityksiä ei ole mitattu useampaan vuoteen.
Helsinki haluaa parantaa ilmanlaatua edelleen sekä varautua jo tuleviin todennäköisiin ilmansaasteiden raja-arvojen kiristymisiin. Uuden ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman (ILME) laadinta onkin parhaillaan menossa ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikön koordinoimana. Työtä tehdään poikkihallinnollisesti laajassa yhteistyössä. Suunnitelma valmistuu kesäkuussa 2024. Suunnitelmakauden 2024 - 2029 tavoitteena on alittaa uudet tulevat EU:n sitovat raja-arvot. Visiona vuodelle 2040 on, etteivät ilmansaasteet aiheuta terveyshaittoja eli käytännössä etteivät WHO:n ohjearvot ylity.
Suunnitelmaan kirjataan laajasti toimenpiteitä ilmanlaadun parantamiseksi. Kaupunki pystyy omilla toimillaan vaikuttamaan taustapitoisuuden päälle tulevaan pitoisuuslisään, joka on peräisin lähinnä liikenteestä ja puun pienpoltosta. ILME-suunnitelmaan on kirjattu kaupungin toimivallassa olevat keinot, joita ei jo toteuteta muiden päätösten, ohjelmien tai perustyön myötä. Liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet parantavat yleisesti myös ilmanlaatua. ILME-suunnitelmaa päivitetään kesken kauden, mikäli esimerkiksi tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä uusien sitovien raja-arvojen saavuttamiseksi. Helsinki on lisäksi mukana tiiviisti ympäristöministeriön koordinoiman Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toteuttamisessa.
Kaupungin keinot ja mahdollisuudet vaikuttaa ilmansaasteiden pitoisuuksiin ovat rajallisia. Erityisesti pienhiukkasia ja otsonia kulkeutuu alueelle runsaasti kaupungin ja Suomen rajojen ulkopuolelta. Useat toimenpiteet eivät ole mahdollisia nykylainsäädännön perusteella. Muun muassa ajoneuvojen sekä tulisijojen päästöistä säädetään EU:n asetuksilla. Ilmansuojelu onkin kaupungin ja valtion sekä seudullisen ja kansainvälisen tason yhteistyötä.
Toivomusponsi
Valtuutettu Amanda Pasanen on tehnyt 13.9.2023 seuraavan toivomusponnen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta ottaa käyttöön aktiivisia toimia ilmansaasteiden vähentämiseksi, jotta päästäisiin maailman terveysjärjestö WHO:n asettamiin raja-arvoihin terveydelle haitallisten pienhiukkasten määrissä.
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostoa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 1.2.2024 mennessä.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 01.02.2024 § 15
Päätös tullut nähtäväksi 21.02.2024
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Suvi Haaparanta, ympäristöasiantuntija, puhelin: 09 310 32061