Vahingonkorvaus, autovaurio, 20.9.2023, Museokatu 12, Cartaxi Oy
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 2.1.2024 § 9 (puun aiheuttama autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 2.1.2024 (9 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on 2.1.2024 (9 §) päätöksellään hylännyt 20.9.2023 Museokadulla tapahtuneeseen ajoneuvon vaurioitumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 20.9.2023 kello 7 tapahtuneeseen ajoneuvon vaurioitumiseen. Vaatimus on oikaisuvaatimuksessa yksilöity määrältään 500 euroon. Hakijan ajoneuvo vaurioitui lehmuksen kaaduttua sen päälle. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksensa perusteluna muun ohessa, että kaupunki on laiminlyönyt vahinkopaikalla lehmusten kunnon tarkkailun, sillä se on tehty silmämääräisesti eikä puille ole tehty arboristin suorittamia perusteellisia kuntoarviointeja eikä tutkimuksia mikroporalla tai tomografilla. Lehmus voi olla lehtevä ja näyttää ulospäin hyväkuntoiselta, mutta se voi silti olla pitkälle lahonnut. Terve puu ei puuskaisessakaan tuulessa kaadu murtumalla tyvestä juurakon jäädessä maahan.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 3.1.2024. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 10.1.2024 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä puun kaatuminen yksinään synnytä kaupungille vahingonkorvausvastuuta silloinkaan, kun siitä on aiheutunut vahinko. Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Vahingonkorvausvastuuta arvioidaan suhteessa ennen vahinkoa tehtyihin kunnossapitotoimenpiteisiin. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Tiimipäällikön päätös perustuu puiden kunnossapidosta vastaavalta saatuun selvitykseen. Kaatunut puu on ollut lehmus, jossa ei ole ollut päällepäin näkyviä ulkoisia merkkejä lahosta. Myös puun kasvualusta on ollut normaali puistoalue. Selvityksen mukaan puita seurataan silmämääräisesti säännöllisesti, ja mikäli ulkoisia merkkejä puun lahoamisesta ei ole (käävät, sienet, vauriot), ei puita tutkita tarkemmin esim. lahonmittauslaitteella. Puita vaurioittavat salakavalasti vanhat rakentamiset; mm. asvaltti, laatoitus, polut ja tiet sekä lamppujen ja muun infran rakentaminen. Juuristovaurioista leviävä laho on huomaamatonta.
Oikaisuvaatimuksen johdosta on pyydetty selvitys puiden kunnon seurannasta ja tarkemmista kuntoinventoinneista kaupunkiympäristön toimialan puuasiantuntijalta. Selvityksen mukaan kaikilla kaupungin palveluksella olevilla vihertyöntekijöillä on velvollisuus tarkkailla ja raportoida eteenpäin työnjohtajille havaitsemistaan selvästi näkyvistä puihin liittyvistä epäkohdista, ongelmatilanteista, esimerkiksi ilkivallasta, sekä selkeistä vaaroista ja riskeistä. Systemaattisesti puiden kuntoa, tauteja ja tuholaisia seuraavat arboristit, ja he tekevät työssään jatkuvasti kuntoarvioita yksittäisille puille ja tarvittaessa myös poistavat pikaisesti vaaraa aiheuttavan puun. Arboristeilla on yleensä käytössä Picus-ultraäänitutkimuslaite ja tutkimuspora, joita käytetään yksittäisille puille tehtävissä tarkemmissa tutkimuksissa.
Picus-laitteen avulla saadaan hyvin todenmukainen kuva rungon sisäisestä lahotilanteesta ja sitä voidaan täydentää tutkimusmikroporalla tehdyillä koeporauksilla. Tällaista tietoa kerätään tärkeimmistä puistoista ja katuvarsista, ja näiden tietojen avulla voidaan seurata kohteiden puiden pitkän ajan kuntomuutoksia. Mikroporausten jonkinlaisena pienehkönä riskinä voi pitää lahosienten mahdollista leviämistä, minkä vuoksi niidenkään tarpeetonta käyttöä ei suosita. Tiettyjen erityiskohteiden ja peruskorjaukseen menevien kohteiden kuten Esplanadinpuiston ja Vanhan Kirkkopuiston puille, jotka ovat vanhoja ja kunnoltaan heikentyneitä, tehdään lähes kaikki puut kattava kuntoinventointi säännöllisesti muutaman vuoden välein, mutta muutoin tällaisia tarkempia tutkimuksia ehditään tehdä ja käydä läpi vain joidenkin satojen puiden osalta kasvukaudessa. Pääasialinen tapa seurata puiden kuntoa on silmämääräinen tarkkailu.
Sekä kunnossapidosta vastaavan selvityksen mukaan että jälkikäteen tehdyn Museopuiston puiden ilma- ja väärävärikuvista tehdyn tarkastelun perusteella vahingon aiheuttaneessa puussa ei ole ollut havaittavaa vikaa tai eroa muihin kyseisen puiston puihin. Selvityksen mukaan tämä selittyy sillä, että puiden veden ja yhteyttämistuotteiden kuljettamiseen erikoistunut puusolukko oli rungon sisäosien pitkälle edenneestä lahosta huolimatta ilmeisesti vielä aivan kunnossa. Siihen riittää mahdollisesti siis, että kuoren alla oli vielä edes 1 - 2 cm ehjää puuainesta. Puun sisällä ollutta lahoa ei näin ollen ole voinut havaita silmämääräisellä tarkkailulla ennen puun kaatumista
Vahinkopäivänä 20.9.2023 on ollut Varpu-myrsky, joka aiheutti merkittävästi tuulivahinkoja. Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen havaintoasemalla on mitattu vahingon tapahtuma-aikaan kello 6.30 - 7.30 navakkaa keskituulta. Tuulen puuskanopeus on ollut kovaa ja käynyt myös myrskylukemissa vaihdellen 16,8 m/s ja 21,5 m/s välillä. Kumpulan havaintoasemalla on vastaavalla ajanjaksolla mitattu niin ikään navakkaa keskituulta ja tuulen puuskanopeus on vaihdellut 18,7 m/s ja 22,5 m/s välillä. Maalla nimenomaan tuulenpuuskat aiheuttavat tuhoja, ja vahinkopäivän aamuna mitatut tuulen puuskanopeudet ovat niin kovia, että ne voivat kaataa puita ja katkoa oksia myös terveistä puista.
Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla tarkkaillaan silmämääräisesti säännöllisesti puiden kuntoa, ja kaatuneessa puussa ei ole ollut havaittavaa vikaa. Yksittäisille puille ei tehdä tarkempia tutkimuksia, mikäli niissä ei ole mitään havaittavaa vikaa. Kaupunki katsoo, ettei yksistään se, että hyväkuntoisen näköiselle puulle ei ole tehty tarkempaa kuntotutkimusta, ole kaupungin kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönti. Puu on lisäksi kaatunut ajankohtajana, jolloin tuulenpuuskat ovat olleet myrskylukemissa. Edellä esitetyillä ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitoon liittyviä velvollisuuksiaan eikä siten ole asiassa vahingonkorvausvelvollinen.
Lopputulos
Kaupunkiympäristölautakunta viittaa vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyy vahingonkorvaustiimin päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioista.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 2 §, 6 §, 14 §
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 02.01.2024 § 9
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan esittämät vaatimukset ja perusteet
Hakija on 21.9.2023 esittänyt kaupungille osittain määrältään erittelemättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan pysäköitynä ollut ajoneuvo vaurioitui 20.9.2023 kello 7.00 sen päälle puiston reunasta kaatuneesta lahosta lehmuksesta osoitteessa Museokatu 12.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnan hallinnassa asemakaava-alueella olevat torit, katuaukiot, puistot ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiden käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen mukaiseen luokitukseen. Vahingon aiheuttanut lehmus on kasvanut A2-hoitoluokitellulla alueella Museopuistossa.
Katu- ja puistoalueilla katuvihreää ylläpidetään siten, että puut on hoidettu niiden ikään, lajiin ja kasvupaikkaan soveltuvalla tavalla turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Puiden kuntoseurantaa tehdään silmämääräisesti jatkuvasti muiden töiden ohella ympäri vuoden. Tavoitteena on kartoittaa kuntoarviointitarpeet sekä tunnistaa epäilyttävät tai kunnoltaan vaarallisiksi muuttuneet puut. Puille on leikkausten avulla tuotettu ikävaiheittaisten mittasuhdevaatimusten mukaisesti mahdollisimman pitkä ja turvallinen täysikasvuisen puun ikävaihe. Liikenneturvallisuus ja teknisten laitteiden näkyvyys huomioidaan. Vastaistutettujen, nuorten ja varttuvien puiden huonot oksarakenteet poistetaan. Liikenneväyliin rajautuvilla viheralueilla käytetään puiden vapaan ajokorkeuden runkokorkeuden 5 metrin saavuttavaa leikkaustapaa. Vanhojen puiden ylläpitoleikkauksissa poistetaan välitöntä vaaraa aiheuttavat oksat ja haarat.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Alueen kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta taholta. Selvityksen mukaan vahingon aiheuttanut lehmus on kaatunut Varpu-myrskyn seurauksena. Puita katu- ja puistoalueilla, joihin myös vahinkopaikka kuuluu, seurataan säännöllisesti. Mikäli ulkoisia merkkejä puun lahoamisesta ei ole, ei tarkempia tutkimuksia puille tehdä. Vahingon aiheuttanut lehmus on ollut lehtevä ja ulospäin normaalikuntoinen. Se on kasvanut normaalilla puistonurmialueella, eikä siinä ole ollut mitään merkkejä edenneestä lahosta. Siinä ei ole ollut mitään sellaisia vaurioita, jotka olisivat antaneet aihetta ylimääräisiin toimenpiteisiin.
Muita ilmoituksia tai vahingonkorvausvaatimuksia vahingon aiheuttaneesta puusta ei kaupungille ole tullut kuin hakijan vaatimus.
Ilmatieteen laitoksen Kumpulan havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan tuulennopeus on vahinkopäivänä puuskissa käynyt myrskylukemissa vahingon aikaan ollen 22,1 m/s. Keskituulennopeutta on mitattu 12,8 m/s. Kaisaniemen havaintoasemalla on puuskatuulen nopeus käynyt vahingon aikaan myrskylukemissa 21,5 m/s ja keskituulennopeus on ollut 11,7 m/s.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Kaupungilla on mahdollisuus reagoida kasvillisuuden vaatimiin toimenpidetarpeisiin vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos kaupungille tehdään asiasta ilmoitus. Tässä tapauksessa kaupungille ei ole tehty ilmoituksia vahinkopaikan lähistöllä olevista puista eikä saadun selvityksen perusteella vahingon aiheuttaneessa puussa ole ollut näkyvää tai muuta vikaa, joka olisi edellyttänyt hoitotoimenpiteisiin ryhtymistä ennen vahinkoa. Vahinkopäivänä on esiintynyt navakkaa tuulta ja myrskypuuskia, jotka voivat kaataa ja irrottaa oksia terveistäkin puista.
Edellä esitetyn perusteella asiassa ei ole tapahtunut kunnossapidon laiminlyöntiä, eikä kaupungin puolelta ole todettavissa myöskään tahallisuutta tai tuottamusta. Kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §, 6 §, 14 §
Toimivalta päätöksenteossa
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.
Lisätiedot
Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 09 310 38506
Päätös tullut nähtäväksi 24.04.2024
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794