Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 14.7.2023, Runeberginkatu 61 lähellä Töölönkadun kulmaa

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 22.9.2023 esittänyt kaupungille määrältään 1 113,70 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on 14.7.2023 klo 17.30 kompastunut osoitteessa Runeberginkatu 61, kun hakijan kengän kärki tarttui vesikourun röpelöiseen yläreunaan. Hakijan kuvauksen mukaan asfaltti oli tuoretta kadun remontin jäljiltä.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapitoon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen kunnossapitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan.

Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään A-luokan mukaisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta sekä siihen kuuluvista laitteistosta ja rakenteista.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on sadevesien johtamiskouru, joka tehdään tyypillisesti johtamaan ränneistä tulevat vedet ajoradalle. Ilman näitä kouruja vesi valuisi hallitsemattomasti pitkin jalkakäytävää, joka syksyisin pakkaskauden alkaessa aiheuttaisi sen, että käytävällä voisi olla jääpeite tilanteessa, jossa heti vesisateiden jälkeen tulee pakkanen. Kouru palvelee pelkästään vetensä kadulle johtavaa kiinteistöä, ja on siten kiinteistön vastuulla. Uusissa rakennuksissa tällaista rakennustapaa ei enää sallita.

Sadevesien johtamiskouru tehdään tyypillisesti jalkakäytävän asfaltoinnin yhteydessä rutiininomaisesti, mikäli paikalla on sellainen ollut aiemmin. Kaupunki ei kunnossapidä kyseisiä kouruja, eikä tee täysin uusia sadevesikouruja. Sadevesikouruille ei ole määritetty vakiomittoja, mutta tyypillisesti niiden leveys vaihtelee noin viidestä senttimetristä reiluun kymmeneen senttimetriin, riippuen esimerkiksi rännien määrästä. Syvyys on noin kolme senttimetriä tai vähän enemmän. Hakijan toimittamien kuvien perusteella vesikouru näyttää täysin normaalilta sadevesien johtamiskourulta.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole tullut palautteita vahinkopaikan rakenteellisista ominaisuuksista eikä kaupungille ole esitetty muita vahingonkorvausvaatimuksia kyseiseen paikkaan liittyen.

Vahinkopaikalla on ollut kaupungin tilaama työmaa, jonka yhteydessä Runeberginkadun asfalttipintoja on uusittu. Työmaalta saadun selvityksen mukaan työmaahankkeen kaikki päällystystyöt on tehty juhannukseen 2023 mennessä. Vahinkopaikalla olevan sadevesien johtamiskourun mitat ovat työmaan käyttämien suunnitelmien mukaiset. Suunnitelmien mukaan johtamiskourun leveyden tulee olla 10 cm ja syvyyden tulee olla 0–3 cm, pienentyen esimerkiksi pyörätien ja jalkakäytävän välillä olevaan noppakiviraitaan. Sadevesien johtamiskourut on tehty 15.5.–1.6.2023 välisenä aikana.

Forecan Kaisaniemen havaintoaseman mukaan vahinkopäivänä 14.7.2023 sää on ollut selkeä ja poutainen.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Jalankulkija on liikenteessä tienkäyttäjä, jota sitoo tieliikennelain säännökset. Jalankulkijan on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla kevyen liikenteen väylä on käyttötarkoituksensa mukaisessa tyydyttävässä kunnossa.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Lisäksi kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvista laitteistosta ja rakenteista vastaa kiinteistön omistaja tai haltija.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt
kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4§, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 103 h §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.