Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, 28.8.2023, Tuiskutie 2

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hyväksyä osittain hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijalle korvataan 100 euroa. Enemmät vaatimukset hylätään.

Hakijan vaatimus

Hakija on 26.9.2023 esittänyt kaupungille määrältään 97,50 euron ja osin yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan 28.8.2023 noin klo 15 kova tuuli kaatoi suuren haavan puiston puolelta Tuiskutien yli hakijan pensasaidan päälle. Vahingon seurauksena pensasaidassa ollut pieni portti oli hajonnut, ja orapihlaja-aita oli mennyt kasaan. Portti oli ollut vanha mutta ehjä, ja sitä oli vaatimuksen mukaan mahdotonta enää uusia. Hakija vaatii korvausta hajonneen portin tilalle hankkimiensa tuijien hankinta- ja kuljetuskustannuksista sekä tuijien istutukseen käytetystä työstä.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnan hallinnassa asemakaava-alueella olevat torit, katuaukiot, puistot ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiden käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen mukaiseen luokitukseen. Vahingon aiheuttanut puu on sijainnut lähimetsässä, joka on luokiteltu C1 kunnossapidettäviin viheralueisiin Malmilla.

Lähimetsää ylläpidetään vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa painottaen metsän elinvoimaisuutta, viihtyisyyttä, turvallisuutta, suoja-arvoja ja maisemaa. Lähimetsää ei varsinaisesti tarkkailla, vaan sille tehdään 10 vuoden suunnitelma mm. harvennuksien suhteen. Huhtikuun alusta heinäkuun loppuun harvennus- ja uudistushakkuita ei tehdä lintujen pesimisen vuoksi. Vaaraa aiheuttavien puiden seurantaa tehdään muiden ylläpitotöiden yhteydessä sekä palautteiden perusteella.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Vahingonkorvausvastuullisen on korvattava esinevahingoissa esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Vahingonkorvausoikeudessa sovelletaan ns. rikastumiskieltoa, eli vahingonkärsijää ei voida saattaa vahingonkorvauksella parempaan taloudelliseen asemaan kuin missä hän oli ennen vahinkotapahtumaa.

Alueen kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahingon aiheuttanut puu on ollut tyveltä laho haapa, jossa on ollut kuivuneita oksia. Puussa on ollut ulospäin näkyvää vikaa. Tapahtumapaikalla on tehty tarkkailukäynti edellisen kerran yli viisi vuotta sitten.

Urakoitsijan tietoon ei ole tullut palautteita vahingon aiheuttaneesta puusta ennen vahinkoa.

Ilmatieteen laitoksen Kumpulan havaintoaseman mukaan vahinkopäivänä 28.8.2023 klo 13 ja klo 15 välisenä aikana ennen vahinkoa tuulen nopeus on ollut kohtalaista ja navakkaa vaihdellen 6 m/s ja 9,2 m/s välillä, ja tuulen puuskanopeus on vaihdellut vahinkopäivänä klo 13 ja klo 15 välisenä aikana 9,8 m/s ja 17,3 m/s välillä. Klo 14.50 tuulen puuskanopeudeksi on mitattu 17,3 m/s. Kun tuulenpuuskat ylittävät 17 m/s rajan, voivat ne muun muassa katkoa puiden oksia.

Hakija on vahingon jälkeen katsonut hajonneen portin olleen korjauskelvoton ja portin korjaamisen tai uusimiseen sijaan hakija on istuttanut portin tilalle tuijia. Kaupunki on ehdottanut hakijalle 100 euron kertakorvauksen maksamista kaatuneen puun aiheuttamista vaurioista. Ehdotetun kertakorvauksen määrä perustuu portin arvioituihin korjauskustannuksiin. Hakija on hyväksynyt kaupungin ehdotuksen.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Vahingon aiheuttanut puu on sijainnut lähimetsässä jota ei varsinaisesti tarkkailla, vaan ylläpidetään vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa. Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla on tehty tarkkailukäynti edellisen kerran yli viisi vuotta ennen vahinkoa ja vahingon aiheuttanut puu on ollut näkyvästi vioittunut. Vahinkopäivänä on ollut kovia tuulenpuuskia, mutta ei kuitenkaan myrskypuuskia. Kaupunki katsoo näin ollen olevansa vastuussa puun kaatumisesta aiheutuneesta vahingosta. Kaupunki korvaa hakijalle sovitun mukaisesti 100 euron kertakorvauksen kaatuneen puun aiheuttamista vaurioista hakijan ilmoittamalle pankkitilille.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 5 luku 1 § ja 5 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §, 6 §, 14 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.