Valtuustoaloite, peruskoulujen B2-kielitarjonnan laajentaminen helsinkiläislasten eniten käyttämiin kieliin
Valtuutettu Sandra Hagmanin aloite peruskoulujen B2-kielitarjonnan laajentamisesta helsinkiläislasten eniten käyttämiin kieliin
Päätös
Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Valtuutettu Sandra Hagman ehdotti valtuutettu Mia Haglundin kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:
| Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta pilottikoulujen osoittamiseksi ja kielivalikoiman laajentamiseksi niissä aloitteessa esitetyllä tavalla, selvittäen miten vastauksessa esitetyt järjestämisen haasteet olisi mahdollista ylittää. |
Kaupunginvaltuuston hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.
5 äänestys
Valtuutettu Sandra Hagmanin ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI
JAA-ehdotus: Valtuutettu Sandra Hagmanin ehdottama toivomusponsi
EI-ehdotus: Vastustaa
Jaa-äänet: 30
Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Fatim Diarra, Mia Haglund, Sandra Hagman, Timo Harakka, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Minja Koskela, Ajak Majok, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nuorteva, Maria Ohisalo, Amanda Pasanen, Tuomas Rantanen, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Erkki Tuomioja, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Ozan Yanar
Ei-äänet: 15
Jussi Halla-aho, Nuutti Hyttinen, Erkki Karinoja, Pia Kopra, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Otto Meri, Dani Niskanen, Pia Pakarinen, Mikko Paunio, Sanna-Leena Perunka, Mika Raatikainen, Mirita Saxberg, Seida Sohrabi, Juhana Vartiainen
Tyhjä: 39
Hilkka Ahde, Pentti Arajärvi, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Maaret Castrén, Mika Ebeling, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Oona Hagman, Juha Hakola, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Jenni Hjelt, Shawn Huff, Ville Jalovaara, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Laura Kolbe, Sini Korpinen, Heimo Laaksonen, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Björn Månsson, Matti Niiranen, Jenni Pajunen, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Risto Rautava, Laura Rissanen, Minna Salminen, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Juhani Strandén, Nina Suomalainen, Maarit Vierunen
Poissa: 1
Mikael Jungner
Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Sandra Hagmanin ehdottamaa toivomuspontta.
Äänestys 1
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Ahmed, Mahad | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Alametsä, Alviina | Vihreä valtuustoryhmä |
| Alanko-Kahiluoto, Outi | Vihreä valtuustoryhmä |
| Arhinmäki, Paavo | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Diarra, Fatim | Vihreä valtuustoryhmä |
| Haglund, Mia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Hagman, Sandra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Harakka, Timo | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Hiltunen, Titta | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Holopainen, Mari | Vihreä valtuustoryhmä |
| Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Kari, Emma | Vihreä valtuustoryhmä |
| Kauppila, Elina | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Kivekäs, Otso | Vihreä valtuustoryhmä |
| Kivelä, Mai | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Koskela, Minja | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Majok, Ajak | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Miettinen, Nina | Vihreä valtuustoryhmä |
| Muttilainen, Sami | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Nevanlinna, Tuomas | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Nuorteva, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Ohisalo, Maria | Vihreä valtuustoryhmä |
| Pasanen, Amanda | Vihreä valtuustoryhmä |
| Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
| Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
| Taipale, Ilkka | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Tuomioja, Erkki | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Wallgren, Thomas | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Vanhanen, Reetta | Vihreä valtuustoryhmä |
| Yanar, Ozan | Vihreä valtuustoryhmä |
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Halla-aho, Jussi | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Karinoja, Erkki | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Kopra, Pia | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Korpinen, Laura | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Makkonen, Teija | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Meri, Otto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Niskanen, Dani | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pakarinen, Pia | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Paunio, Mikko | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Perunka, Sanna-Leena | Liike Nyt Helsinki |
| Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Saxberg, Mirita | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sohrabi, Seida | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Vartiainen, Juhana | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Ahde, Hilkka | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Arajärvi, Pentti | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Biaudet, Eva | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Borgarsdottir Sandelin, Silja | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Castrén, Maaret | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Ebeling, Mika | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
| Grotenfelt, Nora | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Haatainen, Tuula | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Hagman, Oona | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Hakola, Juha | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Heinäluoma, Eveliina | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Helal, Fardoos | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Hjelt, Jenni | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Huff, Shawn | Vihreä valtuustoryhmä |
| Jalovaara, Ville | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Karhuvaara, Arja | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Kolbe, Laura | Keskustan valtuustoryhmä |
| Korpinen, Sini | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Laaksonen, Heimo | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Lindgren, Minna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Niiranen, Matti | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pajunen, Jenni | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
| Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Salminen, Minna | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Sarkomaa, Sari | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sauri, Pekka | Vihreä valtuustoryhmä |
| Sazonov, Daniel | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
| Strandén, Juhani | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Suomalainen, Nina | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Vierunen, Maarit | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Jungner, Mikael | Liike Nyt Helsinki |
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
| Valtuustoryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| Vihreä valtuustoryhmä | 14 | 0 | 4 | 0 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 11 | 0 | 0 | 0 |
| Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä | 5 | 0 | 8 | 0 |
| Keskustan valtuustoryhmä | 0 | 0 | 2 | 0 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 0 | 6 | 17 | 0 |
| Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 0 | 0 | 1 | 0 |
| Liike Nyt Helsinki | 0 | 1 | 0 | 1 |
| Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 0 | 8 | 1 | 0 |
| Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 0 | 0 | 6 | 0 |
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Valtuutettu Sandra Hagman ja 24 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan peruskoulujen B2-kielitarjonnan laajentamista helsinkiläislasten eniten käyttämiin kieliin.
Oppivelvollisuusikäisten kielten opiskelu ja kielivalikoima
Perusopetuksen ja toisen asteen kielten opintojen laajuus ja määrä perustuu koulutusasteittaisiin lakeihin ja niiden perusteella kirjoitettuihin valtakunnallisiin suunnitelmiin. Ylioppilastutkinnossa kirjoitettavista kielistä määrää ylioppilastutkintolautakunta. Opetuksenjärjestäjä päättää paikallisissa suunnitelmissa, mitä eri kieliä voi perusopetuksessa ja toisella asteella opiskella. Varsinaisen kielivalinnan yksittäisen lapsen kohdalla tekee huoltaja.
Perusopetus
Helsingin suomenkielisen ja ruotsinkielisen perusopetuksen ja toisen asteen kielten opintojen rakenne ja -valikoima eroavat jossain määrin toisistaan.
Helsingin suomenkielisissä kouluissa oppilaat opiskelevat kaikille yhteisiä A1- ja B1-oppimäärän kieliä. A1-kielen opiskelu alkaa ensimmäiseltä luokalta ja B1-kielen kuudennelta luokalta. Näistä toisen kielen tulee olla toinen kotimainen. Näiden lisäksi oppilailla on mahdollisuus opiskella valinnaisia A2- ja B2-oppimäärän kieliä kolmannelta ja kahdeksannelta luokalta alkaen.
Helsingin suomenkielisten koulujen kaupunkitasoiseen kielivalikoimaan kuuluvat seuraavat kielet:
A1-kieli: englanti, espanja, kiina, pohjoissaame*, ranska, ruotsi, saksa, venäjä, viro*
A2-kieli: englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa, venäjä
B1-kieli: englanti, ruotsi
B2-kieli: espanja, italia, kiina, latina, ranska, saksa, venäjä
*kaksikieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden A1-kieli
Ruotsinkielisissä kouluissa oppilaat opiskelevat kaikille yhteisiä A1- ja A2-oppimäärän kieliä. A1-kieli alkaa ensimmäiseltä luokalta ja A2-kieli kolmannelta luokalta. Näiden lisäksi oppilailla on mahdollisuus opiskella valinnaista B2-oppimäärää seitsemänneltä luokalta.
Helsingin ruotsinkielisten koulujen kaupunkitasoiseen kielivalikoimaan kuuluvat seuraavat kielet:
A1-kieli: suomi, äidinkielenomainen suomi
A2-kieli: englanti, ranska, saksa
B1-kieli: suomi*
B2-kieli: englanti, espanja, ranska, saksa
*vain kesken perusopetuksen Suomeen muuttaneet oppilaat voivat opiskella suomea B1-oppimääränä
Toinen aste
Perusopetuksessa aloitetut kielten opinnot jatkuvat lukiokoulutuksessa pitkänä, keskipitkänä tai lyhyenä oppimääränä. Pitkä oppimäärä tarkoittaa perusopetuksessa A1- tai A2-kielenä aloitettua kieltä, keskipitkä perusopetuksessa aloitettua B1-kieltä ja lyhyt oppimäärä perusopetuksessa aloitettua B2-kieltä tai lukiossa aloitettua kieltä (B3). B2- ja B3-oppimäärän kielten tavoitetaso on sama ja ylioppilaskoe on näille oppimäärille sama lyhyen kielen koe. Lukion oppimäärän suorittaakseen on jokaisen opiskelijan opiskeltava yhtä pitkää ja yhtä keskipitkää kieltä. Toisen näistä kielistä on oltava ruotsi tai suomi.
Helsingin kaupungin lukioissa on mahdollista jatkaa kaikkia perusopetuksen kielivalikoimaan kuuluvia kieliä jossakin kaupungin lukioista sekä verkkolukion tarjontaa hyödyntämällä. Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritettavissa ylioppilaskirjoituksissa kaikkia Helsingin kielivalikoimaan kuuluvia kieliä ei kuitenkaan voi kirjoittaa. Kirjoitettavien kielten valikoimasta määrää ylioppilastutkintolautakunta. Helsingin lukioiden ja ylioppilastutkinnossa suoritettavien kielten kokeiden valikoima esitellään alla.
Suomenkielisen lukiokoulutuksen kielivalikoima
Pitkä oppimäärä: englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa, venäjä, viro
Keskipitkä oppimäärä: ruotsi
Lyhyt oppimäärä: arabia, englanti, espanja, italia, japani, kiina, korea, latina, saksa, unkari, venäjä, viro
Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kielivalikoima
Pitkä oppimäärä: englanti, ranska, saksa, suomi
Keskipitkä oppimäärä: suomi
Lyhyt oppimäärä: englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä
Ylioppilastutkinnossa kirjoitettavat kielet
Pitkä oppimäärä: ruotsi, suomi, englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä
Keskipitkä oppimäärä: ruotsi, suomi
Lyhyt oppimäärä: englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä, italia, portugali, pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame, latina
Ammatillisen opetuksen valitsevat opiskelevat osana kaikille yhteisissä opinnoissa viestintää ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä sekä viestintää ja vuorovaikutusta vieraalla kielellä yhteensä 4 osaamispisteen verran.
Perusopetuksessa opiskelevien oppilaiden äidinkielet
Helsingin perusopetuksessa opiskelevista oppilaista 10 800:n äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Eri äidinkieliä on yhteensä 97 ja näistä suurimpia kieliryhmät on lueteltu alla. Kyseisen kielen äidinkielekseen ilmoittaneiden lukumäärä on ilmoitettu kielen perässä.
Helsingin perusopetuksessa opiskelevien lasten äidinkielet: somali (2200), venäjä (1500), arabia (1400), viro (670), kurdi (450), englanti (450), ukraina (260), kiina (240), albania (240), nepali (190), vietnam (190), bengali (180), turkki (160).
Näiden ja muiden kielten puhujia on kuitenkin todellisuudessa näitä lukuja enemmän, sillä väestörekisteritietoihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan järjestelmiin on mahdollista ilmoittaa vain yksi äidinkieli. Näin ollen kaksi- ja monikielisten lasten tiedot ovat puutteellisia. Lukujen perusteella on kuitenkin mahdollista todeta, että suurimmat kieliryhmät ovat somali, venäjä, arabia sekä viro, kurdi ja englanti.
Helsinkiläisten eniten puhuttujen kielten nykyiset opiskelumahdollisuudet Helsingissä
Eniten puhutuista kielistä venäjää, viroa ja englantia voi Helsingin kouluissa tällä hetkellä opiskella jonain muuna oppimääränä kuin B2-oppimääränä. Viroa opiskellakseen on hakeuduttava 1. luokalta alkavaan kaksikieliseen suomi-viro-opetukseen, joten oppilaiden todelliset mahdollisuudet viron opiskeluun perusopetuksessa ovat jokseenkin vähäiset. Arabiaa voi opiskella suomenkielisissä lukioissa alkavana lyhyenä kielenä. Somalin opiskelu ei osana oppilaan kieliohjelmaa ole mahdollista ollenkaan. Oman äidinkielen opetusta annetaan näissä (sekä 43 muussa) kielessä, mutta opetus on tarkoitettu jo kieltä puhuvien lasten äidinkielen kehityksen tueksi.
B2-kielivalikoiman laajentamisen edellytykset
Perusopetuksen valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa ja valtioneuvoston asetuksen mukaisessa tuntijaossa määritellään perusopetuksen pakollisten ja valinnaisten kielten määrät ja se, miltä vuosiluokalta niiden opiskelu tulee viimeistään aloittaa. Valtakunnallinen opetussuunnitelma ei määrittele, mitä kieliä eri oppimäärinä tulee opettaa lukuun ottamatta toisen kotimaisen kielen asemaa yhtenä opintoihin kuuluvana kielenä. Kielivalikoimasta päätetään kuntakohtaisesti ja opetuksenjärjestäjä määrittelee opetussuunnitelmissaan, mitä kieliä oppilaat voivat valita eri oppimääriksi. Kielivalikoiman laajuutta tai siihen kuuluvia kieliä ei siis ohjaa mitkään valtakunnalliset määräykset vaan ne ovat täysin paikallisesti päätettävissä.
Helsingissä B2-kielivalikoiman kaupunkitasoisesta valikoimasta päättää kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomen- ja ruotsinkieliset jaostot. Koulut määrittelevät omassa opetussuunnitelmassaan eri oppimäärinä tarjottavat kielet, joista päättää myös kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomen- ja ruotsinkieliset jaostot koulun johtokunnan esityksestä.
Mikäli B2-kielivalikoimaa laajennettaisiin, se edellyttäisi lautakunnan päätösten lisäksi kaupunki- ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien muuttamista. Ennen opetussuunnitelmamuutosten tekemistä tulee selvittää, missä kouluissa uusia kieliä olisi mahdollista opettaa sekä kartoittaa nykyisten vuosiluokkien 1-6 oppilaiden ja heidän huoltajien kiinnostusta valita esitettyjä kieliä.
Mahdollisten uusien B2-kielien opetuksen järjestämisen kannalta ongelmaksi voi muodostua pätevien opettajien löytyminen. Nyt esille nousseista kielistä tämä koskee erityisesti muita kuin venäjän, viron, kiinan ja englannin kieltä. Kielten aineenopettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto, vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, vähintään 120 opintopisteen opinnot ensimmäisessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot toisessa opetettavassa aineessa. Suomen yliopistoissa ei ole mahdollista suorittaa 60 opintopisteen laajuisia opintoja muissa oppilaiden eniten puhutuissa kielissä kuin venäjän, viron, kiinan ja englannin kielessä. Esimerkiksi somalin tai arabian kielessä voi suorittaa yhteensä 15 opintopisteen opinnot Helsingin yliopistossa. Näin ollen pätevien opettajien tulisi olla opiskellut opetettavaa kieltä ulkomailla ja olla suorittanut muut tutkinnon osat jossain muodossa.
Kielten opinpolun jatkumon turvaamiseksi tulisi myös lukioiden kaupunkitasoiseen kielivalikoimaan lisätä kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätöksellä uudet kielet ja tuottaa niille opetussuunnitelmat. Tämän jälkeen arvioitaisiin, opetetaanko lisättyjä kieliä verkkolukiossa tai lähiopetuksena tietyissä lukiossa.
Koulun käytössä oleva rahoitus muodostuu pääasiallisesti oppilasmäärän perusteella ja B2-opetukseen varattu resurssi on olemassa osana valinnaisaineiden järjestämiseen varattua resurssia. Valinnaisaineena opiskeltavan B2-kielen valikoiman monipuolistaminen ei edellytä tuntikehyksen kasvattamista eikä siten edellytä lisäresurssia opetuksen järjestämiseen. Selvitys- ja opetussuunnitelmatyö sekä uudistuksesta tiedottaminen edellyttää kuitenkin resursointia. Valinnaisaineryhmien muodostumisesta päättää rehtori ja niiden opetuksen järjestäminen maksetaan koulun budjetista.
Uuden kielen lisääminen koulun valinnaisainevalikoimaan voi vaikuttaa siten, että ryhmiä syntyy aikaisempaa enemmän tai jokin toinen valinnaisaineen ryhmä jää syntymättä. Kielivalikoiman monipuolistaminen voi siis pienentää jonkin verran valinnaisaineryhmien kokoa, jolloin opetusryhmäkohtainen hinta on suurempia ryhmiä kalliimpi. Mahdollisen B2-valikoiman laajentamisen yhteydessä olisi hyvä määritellä kaupunkitasoisesti ryhmän vähimmäisoppilasmäärä, jolla valinnaisen B2-kielen opetus aloitetaan. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on suomenkielisen perusopetuksen osalta päättänyt vastaavasta vähimmäisoppilasmäärästä A1- ja A2-kielissä ja se on 12-15.
Aloitteesta on saatu kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto. Aloitevastaus on lautakunnan lausuntoa vastaava. Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää peruskoulujen kielivalikoiman laajentamista helsinkiläislasten eniten käyttämiin kieliin kannatettavana.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallitus vastaa aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua, ja esittää vastauksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
Kaupunginhallitus 22.01.2024 § 28
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
15.01.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36256
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 12.12.2023 § 287
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle varavaltuutettu Sandra Hagmanin ja 24 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien peruskoulujen B2-kielitarjonnan laajentamista helsinkiläislasten eniten käyttämiin kieliin:
Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää peruskoulujen kielivalikoiman laajentamista helsinkiläislasten eniten käyttämiin kieliin kannatettavana. Sandra Hagman ja 24 valtuutettua esittävät aloitteessaan, että peruskoulun B2-kielivalikoimaan lisätään helsinkiläislasten eniten puhumia kieliä kuten arabia, somali, viro ja venäjä.
Oppivelvollisuusikäisten kielten opiskelu ja kielivalikoima
Perusopetuksen ja toisen asteen kielten opintojen laajuus ja määrä perustuu koulutusasteittaisiin lakeihin ja niiden perusteella kirjoitettuihin valtakunnallisiin suunnitelmiin. Ylioppilastutkinnossa kirjoitettavista kielistä määrää ylioppilastutkintolautakunta. Opetuksenjärjestäjä päättää paikallisissa suunnitelmissa, mitä eri kieliä voi perusopetuksessa ja toisella asteella opiskella. Varsinaisen kielivalinnan yksittäisen lapsen kohdalla tekee huoltaja.
Perusopetus
Helsingin suomenkielisen ja ruotsinkielisen perusopetuksen ja toisen asteen kielten opintojen rakenne ja -valikoima eroavat jossain määrin toisistaan.
Helsingin suomenkielisissä kouluissa oppilaat opiskelevat kaikille yhteisiä A1- ja B1-oppimäärän kieliä. A1-kielen opiskelu alkaa ensimmäiseltä luokalta ja B1-kielen kuudennelta luokalta. Näistä toisen kielen tulee olla toinen kotimainen. Näiden lisäksi oppilailla on mahdollisuus opiskella valinnaisia A2- ja B2-oppimäärän kieliä kolmannelta ja kahdeksannelta luokalta alkaen.
Helsingin suomenkielisten koulujen kaupunkitasoiseen kielivalikoimaan kuuluvat seuraavat kielet:
A1-kieli: englanti, espanja, kiina, pohjoissaame*, ranska, ruotsi, saksa, venäjä, viro*
A2-kieli: englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa, venäjä
B1-kieli: englanti, ruotsi
B2-kieli: espanja, italia, kiina, latina, ranska, saksa, venäjä
*kaksikieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden A1-kieli
Ruotsinkielisissä kouluissa oppilaat opiskelevat kaikille yhteisiä A1- ja A2-oppimäärän kieliä. A1-kieli alkaa ensimmäiseltä luokalta ja A2-kieli kolmannelta luokalta. Näiden lisäksi oppilailla on mahdollisuus opiskella valinnaista B2-oppimäärää seitsemänneltä luokalta.
Helsingin ruotsinkielisten koulujen kaupunkitasoiseen kielivalikoimaan kuuluvat seuraavat kielet:
A1-kieli: suomi, äidinkielenomainen suomi
A2-kieli: englanti, ranska, saksa
B1-kieli: suomi*
B2-kieli: englanti, espanja, ranska, saksa
*vain kesken perusopetuksen Suomeen muuttaneet oppilaat voivat opiskella suomea B1-oppimääränä
Toinen aste
Perusopetuksessa aloitetut kielten opinnot jatkuvat lukiokoulutuksessa pitkänä, keskipitkänä tai lyhyenä oppimääränä. Pitkä oppimäärä tarkoittaa perusopetuksessa A1- tai A2-kielenä aloitettua kieltä, keskipitkä perusopetuksessa aloitettua B1-kieltä ja lyhyt oppimäärä perusopetuksessa aloitettua B2-kieltä tai lukiossa aloitettua kieltä (B3). B2- ja B3-oppimäärän kielten tavoitetaso on sama ja ylioppilaskoe on näille oppimäärille sama lyhyen kielen koe. Lukion oppimäärän suorittaakseen on jokaisen opiskelijan opiskeltava yhtä pitkää ja yhtä keskipitkää kieltä. Toisen näistä kielistä on oltava ruotsi tai suomi.
Helsingin kaupungin lukioissa on mahdollista jatkaa kaikkia perusopetuksen kielivalikoimaan kuuluvia kieliä jossakin kaupungin lukioista sekä verkkolukion tarjontaa hyödyntämällä. Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritettavissa ylioppilaskirjoituksissa kaikkia Helsingin kielivalikoimaan kuuluvia kieliä ei kuitenkaan voi kirjoittaa. Kirjoitettavien kielten valikoimasta määrää ylioppilastutkintolautakunta. Helsingin lukioiden ja ylioppilastutkinnossa suoritettavien kielten kokeiden valikoima esitellään alla.
Suomenkielisen lukiokoulutuksen kielivalikoima
Pitkä oppimäärä: englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa, venäjä, viro
Keskipitkä oppimäärä: ruotsi
Lyhyt oppimäärä: arabia, englanti, espanja, italia, japani, kiina, korea, latina, saksa, unkari, venäjä, viro
Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kielivalikoima
Pitkä oppimäärä: englanti, ranska, saksa, suomi
Keskipitkä oppimäärä: suomi
Lyhyt oppimäärä: englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä
Ylioppilastutkinnossa kirjoitettavat kielet
Pitkä oppimäärä: ruotsi, suomi, englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä
Keskipitkä oppimäärä: ruotsi, suomi
Lyhyt oppimäärä: englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä, italia, portugali, pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame, latina
Ammatillisen opetuksen valitsevat opiskelevat osana kaikille yhteisissä opinnoissa viestintää ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä sekä viestintää ja vuorovaikutusta vieraalla kielellä yhteensä 4 osaamispisteen verran.
Perusopetuksessa opiskelevien oppilaiden äidinkielet
Helsingin perusopetuksessa opiskelevista oppilaista 10 800:n äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Eri äidinkieliä on yhteensä 97 ja näistä suurimpia kieliryhmät on lueteltu alla. Kyseisen kielen äidinkielekseen ilmoittaneiden lukumäärä on ilmoitettu kielen perässä.
Helsingin perusopetuksessa opiskelevien lasten äidinkielet: somali (2200), venäjä (1500), arabia (1400), viro (670), kurdi (450), englanti (450), ukraina (260), kiina (240), albania (240), nepali (190), vietnam (190), bengali (180), turkki (160).
Näiden ja muiden kielten puhujia on kuitenkin todellisuudessa näitä lukuja enemmän, sillä väestörekisteritietoihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan järjestelmiin on mahdollista ilmoittaa vain yksi äidinkieli. Näin ollen kaksi- ja monikielisten lasten tiedot ovat puutteellisia. Lukujen perusteella on kuitenkin mahdollista todeta, että suurimmat kieliryhmät ovat somali, venäjä, arabia sekä viro, kurdi ja englanti.
Helsinkiläisten eniten puhuttujen kielten nykyiset opiskelumahdollisuudet Helsingissä
Eniten puhutuista kielistä venäjää, viroa ja englantia voi Helsingin kouluissa tällä hetkellä opiskella jonain muuna oppimääränä kuin B2-oppimääränä. Viroa opiskellakseen on hakeuduttava 1. luokalta alkavaan kaksikieliseen suomi-viro-opetukseen, joten oppilaiden todelliset mahdollisuudet viron opiskeluun perusopetuksessa ovat jokseenkin vähäiset. Arabiaa voi opiskella suomenkielisissä lukioissa alkavana lyhyenä kielenä. Somalin opiskelu ei osana oppilaan kieliohjelmaa ole mahdollista ollenkaan. Oman äidinkielen opetusta annetaan näissä (sekä 43 muussa) kielessä, mutta opetus on tarkoitettu jo kieltä puhuvien lasten äidinkielen kehityksen tueksi.
B2-kielivalikoiman laajentamisen edellytykset
Perusopetuksen valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa ja valtioneuvoston asetuksen mukaisessa tuntijaossa määritellään perusopetuksen pakollisten ja valinnaisten kielten määrät ja se, miltä vuosiluokalta niiden opiskelu tulee viimeistään aloittaa. Valtakunnallinen opetussuunnitelma ei määrittele, mitä kieliä eri oppimäärinä tulee opettaa lukuun ottamatta toisen kotimaisen kielen asemaa yhtenä opintoihin kuuluvana kielenä. Kielivalikoimasta päätetään kuntakohtaisesti ja opetuksenjärjestäjä määrittelee opetussuunnitelmissaan, mitä kieliä oppilaat voivat valita eri oppimääriksi. Kielivalikoiman laajuutta tai siihen kuuluvia kieliä ei siis ohjaa mitkään valtakunnalliset määräykset vaan ne ovat täysin paikallisesti päätettävissä.
Helsingissä B2-kielivalikoiman kaupunkitasoisesta valikoimasta päättää kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomen- ja ruotsinkieliset jaostot. Koulut määrittelevät omassa opetussuunnitelmassaan eri oppimäärinä tarjottavat kielet, joista päättää myös kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomen- ja ruotsinkieliset jaostot koulun johtokunnan esityksestä.
Mikäli B2-kielivalikoimaa laajennettaisiin, se edellyttäisi lautakunnan päätösten lisäksi kaupunki- ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien muuttamista. Ennen opetussuunnitelmamuutosten tekemistä tulee selvittää, missä kouluissa uusia kieliä olisi mahdollista opettaa sekä kartoittaa nykyisten vuosiluokkien 1-6 oppilaiden ja heidän huoltajien kiinnostusta valita esitettyjä kieliä.
Mahdollisten uusien B2-kielien opetuksen järjestämisen kannalta ongelmaksi voi muodostua pätevien opettajien löytyminen. Nyt esille nousseista kielistä tämä koskee erityisesti muita kuin venäjän, viron, kiinan ja englannin kieltä. Kielten aineenopettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto, vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, vähintään 120 opintopisteen opinnot ensimmäisessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot toisessa opetettavassa aineessa. Suomen yliopistoissa ei ole mahdollista suorittaa 60 opintopisteen laajuisia opintoja muissa oppilaiden eniten puhutuissa kielissä kuin venäjän, viron, kiinan ja englannin kielessä. Esimerkiksi somalin tai arabian kielessä voi suorittaa yhteensä 15 opintopisteen opinnot Helsingin yliopistossa. Näin ollen pätevien opettajien tulisi olla opiskellut opetettavaa kieltä ulkomailla ja olla suorittanut muut tutkinnon osat jossain muodossa.
Kielten opinpolun jatkumon turvaamiseksi tulisi myös lukioiden kaupunkitasoiseen kielivalikoimaan lisätä kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätöksellä uudet kielet ja tuottaa niille opetussuunnitelmat. Tämän jälkeen arvioitaisiin, opetetaanko lisättyjä kieliä verkkolukiossa tai lähiopetuksena tietyissä lukiossa.
Valinnaisaineena opiskeltavan B2-kielen valikoiman monipuolistaminen ei edellytä tuntikehyksen kasvattamista eikä siten edellytä lisäresurssia opetuksen järjestämiseen. Selvitys- ja opetussuunnitelmatyö sekä uudistuksesta tiedottaminen edellyttää kuitenkin resursointia. Valinnaisaineryhmien muodostumisesta päättää rehtori ja niiden opetuksen järjestäminen maksetaan koulun budjetista.
Uuden kielen lisääminen koulun valinnaisainevalikoimaan voi vaikuttaa siten, että ryhmiä syntyy aikaisempaa enemmän tai jokin toinen valinnaisaineen ryhmä jää syntymättä. Kielivalikoiman monipuolistaminen voi siis pienentää jonkin verran valinnaisaineryhmien kokoa, jolloin opetusryhmäkohtainen hinta on suurempia ryhmiä kalliimpi. Mahdollisen B2-valikoiman laajentamisen yhteydessä olisi hyvä määritellä kaupunkitasoisesti ryhmän vähimmäisoppilasmäärä, jolla valinnaisen B2-kielen opetus aloitetaan. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on suomenkielisen perusopetuksen osalta päättänyt vastaavasta vähimmäisoppilasmäärästä A1- ja A2-kielissä ja se on 12-15.
Esittelijä
Lisätiedot
Satu Koistinen, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 310 23444
Päätös tullut nähtäväksi 07.02.2024
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36256